perjantai 27. helmikuuta 2015

Pöksysankari seikkailee Helsingissä

Pöksysankari Domi aloitti eilen juoksunsa vihdoinkin. Niitä ollaan tässä jo odoteltu muutama viikko ja ensimmäistä kertaa olen iloinen koiran juoksuista, koska nämä jäävät Domin viimeisiksi. Ei enää ikinä siis valeraskauksia, ei kohtutulehduksen riskiä, ei hormoniongelmia!! Miten vapauttavaa. Domilla on sterkkaus kesäkuussa viimeistään ellei mitään yllättävää satu.

Juoksujen takia tuota ei viitsinyt mummille viedä hoitoon kun Domi pelleilee melkoisesti hihnassa hajujen perään jos joku muu kuin minä on hihnan toisessa päässä ja muutenkin sekoilee omiaan joten Domi pääsi sitten tänään auton kyytiin klo 7 aamulla ja lähdettiin käymään Helsingissä Vega talolla (liittyen minun leukaleikkaukseen joka tehtiin pari viikkoa sitten). Domille namieväät mukaan, vettä, bot-loimi ja juoksupöksyt.
Domi nukkui tyytyväisenä kopassaan ja menomatkalla pysähdyttiin Pukaro Paronissa aamupalalla johon Domi lähti tietenkin mukaan ettei tarvitse autossa odotella ja jäätyä sinne. Harvinaisen nätisti kulki hihnassa pienestä levottomuudesta huolimatta joten alkaa se oppi menemään perille ja pystyy toimimaan oikein vaikka vähän pää sekaisin juoksuista. Siellä se istui tyytyväisenä pöydän alla kunnes jatkettiin taas matkaa.
Auton vauhti kun hiljeni ja Domi tajusi, että nyt ollaan jossain jännässä ja kivassa paikassa niin koko koira sekosi onnesta. Tai sitten se sekosi kun tajusi, että Helsingissähän oli jo täysi kevät kun täällä meillä on vielä talvi.
"Kävikö Domi lääkekaapilla?" - Facebook kommentti
Domihan pääsi myös Vega talolle mukaan, mutta siellä sitten vähän piippaili vaikka makoilikin kuulemma ihan nätisti paikoillaan (Domi odotteli siis ulkopuolella). Ennen kun lähdettiin niin hetken käveltiin ulkona ja nautittiin nurmikon pehmeydestä ja sitten takaisin autoon ja kotia kohti.
Kotimatkalla pysähdyttiin Utin ABC:llä. Domi tietenkin mukana. Nyt oli jo taas rauhallisempaa meno ja malttoi olla nätisti pöydän alla eikä piippaillut yhtään. Tehtiin pari toistoa ilmaisutreeniäkin kun nyt siinä oli niin paljon henkilöitä häiriönä. Hyvä treenitilanne siis meille.
Annan yleensä Domin istua pöydän alla jos tahtoo ja on rauhallisesti, mutta makoilemisesta tulee suurimmat palkat. Useimmiten Domi valitsee istumisen varsinkin jos ympärillä tapahtuu paljon, koska Domi tykkää seurailla ympäristöä tarkasti ja nuuhkii ilmasta hajuja. Rauhallisemmassa paikassa tyytyy sitten nukkumaan .
Maanantaina olisi sama reissu tiedossa uudestaan ja ajattelin jos otan gopro kameran mukaan ja videoisin päivän aikana tapahtumia. Domi todennäköisesti jää maanantaina odottamaan autoon kun käyn Vega talolla, mutta päivän aikana tapahtuu silti kaikenlaista muutakin, että voisin hyvin videoida ja samalla myös te muut näkisitte miten Domi toimii esim. vaikka tuommosissa pysähdyspaikoilla ja miten se käyttäytyy kun enemmän ihmisiä paikalla. :)

tiistai 24. helmikuuta 2015

Talviunilta herääminen

Kevät sieltä tulee askel kerrallaan joka tarkoitta takaisin arkielämään palaamista ja treenaamista vähän enemmän suunnitelmallisesti tokon ja frisbeen osalta. Nameja kuluu tässä taloudessa PALJON ja tällä hetkellä namilaatikot näytti tyhjiltä joten PetNetstore lähetti Domille Hau-Hau Championin tuotepaketin joka sisälsi läjän erilaisia herkkuja ja treeninameja. Mukana oli myös kolme lelua.
Domi ei olisi mitenkään malttanut odottaa kun avasin pakettia vaan koko ajan piti pyöriä siinä ympärillä ja tunkea kuono saksien lähelle. Minkäs teet kun paketista tuli niin ihania tuoksuja Domin mielestä ettei voinut vastustaa kiusausta. ;)
Ensimmäisenä Domi repäisi paketista vinkulinnun ja juoksi ympäri kämppää onnessaan vinguttaen jonka jälkeen lelui vaihtui frisbeeseen ja voi sitä onnea mikä tuon bossun silmissä paistoi. Domi oli innoissaan ja ylpeä uudesta ihan omasta lättyfrisbeestä. Sitä piti ravistella oikein kunnolla ja viskoa.
Paketista löytyi noiden lisäksi myös pallo naruilla. Voiko bostoni oikeastaan enää edes muuta toivoa? Kolme maailman parasta lelua - vinkulelu, pallo jossa narut joten sitä voi heitellä sekä frisbee!
Siihen päälle saa herkutella vielä maistuvilla nameilla ja testailla pari uutuus herkkua.
Herkkuina tuli Hau-Hau Championin kana-lammasviipaleet x2 joka on meille täysin uusi tuttavuus. Lammasviipaleita Domi on kyllä syönyt, mutta ei kana-lammasversiota. Varmasti herkullisia Domin mielestä. Kanafileesuikaleita x2 ja kaksi tonnikalapalapussia.
Paketissa tuli myös treeninameiksi Hau-Hau Championin Training Snacks nameja pari pussia. Medium versiona. Näitäkään ei ole meillä ennen ollut, kun en ole täältä kaupoista löytänyt.
Domi pääsikin ensimmäisenä testaamaan näitä Training Snacks nameja. Olivat niin herkullisia Domin mielestä, että heti rupesi kuolajojot roikkumaan ja sormetkin meinasi syödä siinä samalla kun otti herkun kädestä. Omnom.
"Hau-Hau Championin Training Snacks -koulutusnamipussissa on 150g  luunmuotoisia herkkuja. Sopivan kokoisina annospaloina koiran palkitsemiseen ja koulutuksen tueksi.
(Medium-paketti) Koostumus: viljat, liha ja eläinperäiset tuotteet (15 % kanaa), öljyt ja rasvat.
Hinta 2,50€ - PetNetstore"


Viljan ja väriaineiden takia Domille näitä ei voi joka päivä syöttää, koska alkaa iho-ongelmat reagoimaan, mutta silloin tällöin treeneissä kelpaa hyvin eikä oireilujakaan tule joten sietää tälläisiäkin herkkuja satunnaisesti joten varmasti tullaan välillä nappaamaan pussi treeneihin mukaan jos kaupasta sattuu löytymään. Perus hyvä koulutuksessa käytettävä nami ja valmiiksi pienen kokoisiakin joten helppo antaa.

+ sopiva pussin koko
+ namien koko sopiva
+ Teippi jolla pussin voi sulkea uudestaan, namit eivät kuivu
+ hinta ok (keskiverto muihin samanlaisiin verrattuna)
+ 4 eri koko vaihtoehtoa (puppy, small, medium, large)
+ ei lisättyä sokeria
- sisältää viljaa
- väriaineet

Paketissa oli teille lukijoillekkin herkkuja koirille. Kommentoi tähän postaukseen jotain (heitä vaikka kysymys tai kerro mikä on koirasi lempiherkku), ilmoita minkä kokoinen koira sinulla on, jätä sähköpostiosoitteesi ja kerro millä nimellä blogiamme luet (anonyymit myös ok).
Jaossa on 3 eri kokoista Training Snacks pussia.

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Tokon tilannekatsaus

Vihdoinkin jotain treenihöpinääkin.
Kevät tulee ja treenit lisääntyy joten käydään ensimmäisenä läpi missä vaiheessa on meidän avoimen luokan liikkeet ja mihin keskitytään kevään aikana.

Paikalla makaaminen
Domi ei ole koskaan vielä tehnyt kunnon ryhmässä piilopaikkamakuuta, mutta muualla kuin kotona ollaan tätä kyllä harjoiteltu. Domi on kyennyt suorittamaan täyden piilopaikkiksen jopa hallissa ja koirakaveri makasi vieressä. Uskon, että ahkeralla treenillä saadaan tämä lopulliseen kuntoon ja sitä paikkisvarmuutta vain toistoja tekemällä.

Seuraaminen taluttimetta
Pistetasolla varmaan kaikkea 7-10 väliltä riippuen tuomarista. Pientä edistämistä on havaittavissa koetilanteessa (häiriö) ja siihen olisi tarkoitus puuttua. Muutenhan tuo seuruu alkaa toisinaan olemaan ihan hyvää. Jaksaa jo pidempiä kaavioita sekä pyörittelyjä. OK

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä
Ei ongelmaa. Kestää siellä paikoillaan vaikka avoimessa kävellään ensin koiran taakse ennen kuin palataan viereen. OK

Luoksetulo
Täysiä se edelleen vetelee eikä kovinkaa herkästi ennakoi. Tutuilla alustoilla pysähtyy heti, mutta muualla tuntuu vähän vielä valuvan. Käytän käsimerkkiä. En tiedä toimisiko sitten sanallinen käsky paremmin häiriötilanteessa. Täytyy testailla ja miettiä sitten miten treenataan valmiiksi.

Seisominen seuraamisen yhteydessä
Napakka stoppi, mutta häiriössä meinaa välillä kääntyä herkästi katsomaan taakseen kun kävelen ohi. Etupalkkauksella todennäköisesti tulee kuntoon ja varmuutta asiaan.

Noutaminen
Malttaa odottaa, räjähtävä lähtö, kapulan nosto hienosti suuhun ja täysiä takaisin. Luovutus onnistuu myös yhdestä käskystä joten valmis. OK

Kauko-ohjaus
Enimmikseen tekee täydellisesti joten sanoisin tämänkin olevan OK. Ainakin siitä pisteitä tulee (8-9).

Estehyppy
Ei ongelmaa. Reagoi nopeasti istumiskäskyyn ja palautuu nätisti sivulle. OK
Vielä siis on pientä hiottavaa. Eniten tullaan keskittymään paikkamakuun treenaamiseen. Ja koska avoimen jälkeen ei enää tuurilla selvitä (voittajaan mennään ilman hihnaa jo) niin tänä vuonna tullaan tekemään todella iso työ häiriötreenin suhteen ja hallinnan. Tämän kevään aikana siis keskityään häiriöihin ja pyritään treenailemaan mahdollisimman paljon porukassa muiden kanssa. Domi tarvitsee varmuutta tekemiseen ja se pienikin jännitysahdistus pois ettei se saa päähänsä lähteä purkamaan sitä ilohepuloilla pitkin kisakenttiä. Ei ei ja ei enää semmoisia hepuleita, kiitos. :D Tavoitellaan nättiä ja hallittua menoa koko kehässä olemisen ajan. Ei niin, että kaikki pitäisi pussata kuoliaaksi. Miten ihanaa omistaa bostoni. Silti en mitään vaihtaisi. ;) Työtä tekemällä saa mitä haluaa. Ainakin jotain sinnepäin. Keväällä ei valitettavasti ehditä pahemmin ramppaamaan kisoissa joten jätetään ne hommat kesälle. Treenataan senkin edestä ja panostetaan treenien laatuun enemmän. Paikkamakuu ja hallinta on siis tämän kevään sanat. Yksilöliikkeitä treenitään niiden ohella tietenkin, mutta eivät vaadi niin hirveää panostusta, koska ovat jo nyt siinä kunnossa, että niillä jonkunlainen tulos tulee.
Tähän loppuun täytyy vielä kehua miten hieno ja helppo koira Domi on arjessa nykypäivänä. Ikää tulee lisää ja samalla viisastuu. Domia voi pitää vapaana melko huoletta melkeimpä missä vain nykyään. Ollaan nyt muutaman kerran käyty esim. jäällä jossa paljon ihmisiä erilaisilla kulkuvälineillä sekä koiria juoksentelemassa. Domia ei kiinnosta. Se kulkee oman "laumansa" mukana ja keskittyy omiin ihmisiinsä. Kaiken lisäksi se kykenee tokoilemaan nykyisin myös talvella ja pistämään pyllynsä jopa maahan! Domi ilmoittelee ääniä varmasti vaikka olisi vieraitakin kylässä, jäällä, ja oikeastaan missä vain. Domia on ruvennut myös lelutkin kiinnostamaan enemmän ulkona joten melkein joka kerta ollaan jollain leikitty ja Domi tykkää tosi paljon kun saa juosta lelun perässä ja tuo sen aina takaisin.

Kuukausi vielä kouluhommia itselläni ja sitten se on ohi ainakin tämän koulun osalta. Huhti- ja toukokuu kuluu työharjoittelun merkeissä Lappeenrannan Koirakylpylä-hotellissa (Elämäni Koira). Paljon koirailua siis luvassa kevään aikana. :)

Bossutanssi


sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Jäällä seikkailua

Tänään paistoi aurinko ulkona joten suunnattiin kuonot jäälle. Vielä kun siellä uskaltaa kävellä. Käytiin vähän heittelemässä puller rinkulaa ja Domi sai sinkoilla täysiä joka suuntaan. Heti kun vapaaksi pääsi niin kävi tekemässä oman tutkimusretkensä, mutta toisaalta en edes tosissani sitä luokse kutsunut joten ei se kuuro ollut. Tuli täysiä takaisin kun huutelin. Juoksut alkamaisillaan joten sen täytyy käydä aina kiertää kaikki hajut ja merkkailla ensin. Loppuaika menikin sitten lelun kimpussa eikä Domia kiinnostanut yhtään ohikulkijat ja muut jäällä hengailijat. Oli koiria, lapsia, pilkkijöitä, pyöräilijöitä, hiihtäjiä ja vähän joka lähtöön erilaista porukkaa, mutta Domia ei tarvinnut kertaakaan laittaa hihnaan kiinni (!!!) kun pysyi nätisti lähettyvillä tai vähintään tuli kutsusta luokse joka kerta. Tuo Puller rengas on yksi Domin lempileluista tällä hetkellä ja pitäisikin varmaan ostaa toinenkin satsi noita rinkuloita talteen (2kpl tulee aina kerralla).

Eilen tuunailin Domille oman kosketuskepin. Tällä hetkellä kun ei ääntä lähde kunnolla ja toisaalta olisi liikuntakieltokin ettei voi hirveästi riehua, mutta silti olisi kiva tehdä jotain joten ajattelin, että keskitytään seuraamisen treenaamiseen ja pikkutarkkaan työhön. Se viimeinenkin pieni edistäminen olisi tarkoitus saada kokonaan pois, koska siitä varmaan tulee sanomista ylemmissä luokissa. Lähdetään siis rakentamaan hommaa kosketuskepin avulla ja tällä tavalla saan varmasti oman selkänikin suoraksi kun yläkroppa meinaa aina kummallisesti kyyristyä koiraa kohti ihan vahingossa. ;) Tai sitten vaan kiinnitän laudan selkääni.
Domille kosketuskepin idea on siis jo tuttu pentuajoilta jonka takia pystyin jo yhdistämään sen suoraan perusasentoon. Muutenhan se pitäisi ekana opettaa kepin idea ja sitten vasta miettii liikkeiden opetusta. Siitä huolimatta huomasin miten vahvana Domille on tietty perusasennonpaikka tullut, koska se pylly kiepsahtaa suoraan sivulle oli keppiä tai ei joten sen suhteen täytyy olla tarkkana, että se tosiaan tökkää kuonollaan keppiin. Tarkoitus olisi kuvata edistystä jos nyt sellaista edes tapahtuu ellen opeta ihan väärin. Kaikkea on kiva kokeilla.



keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Työkoiran omistaminen

Rikoslain 11 luvun 9 pykälä kieltää työtehtäviä hoidettaessa tapahtuvan syrjinnän. Laissa todetaan, että joka ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla, kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä asettaa tämän ilmeisen eriarvoiseen tai muita huonompaan asemaan esim. terveydentilan perusteella, syyllistyy syrjintään: Perustuslaissa kielletään syrjintä esimerkiksi vammaisuuden perusteella. Opaskoiran tai avustajakoiran (tai kuulokoiran) kanssa liikkuvan vammaisen henkilön sisäänpääsyn estäminen voi täyttää tällaisen syrjinnän tuntomerkit. Opas-, avustaja- ja kuulokoiran vieminen esimerkiksi ravintoloihin, elintarvikeliikkeisiin, virastoihin ja harrastustiloihin on siis sallittua.

Eikä niitä työssä olevia koiria mennä koskemaan missään tilanteessa ilman lupaa, koska se voi aiheuttaa vaaratilanteen ja häiriköidä koiraa!!
Ei vaikka olisi kuinka söpö ja kiva.
Ensin vähän termejä, koska nämä tuntuvat menevän monella sekaisin. Kaikki ovat kyllä hyötykoiria ja avustavia koiria, mutta jokaisella on täysin oma tehtävänsä ja koulutustavatkin voivat erota.

Opaskoira
Toimii apuna ja tukena sokeille tai vaikeasti heikkonäköisille. Koira on hyvä apuväline liikkumiseen, sillä koira pysyy opitulla reitillä, näkee vastaantulevat mahdolliset esteet ja kiertää ne. Opaskoirat koulutetaan Vantaalla sijaitsevassa opaskoirakoulussa ennen asiakkaalle menoa. Koirat koulutetaan ja niiden pitää läpäistä suunnitellut testit.

Avustajakoira
Tehtävä on avustaa käyttäjäänsä tämän tarvitsemissa asioissa. Koiralle voidaan opettaa monenlaisia tehtäviä ja jokainen koira koulutetaankin juuri kyseisen käyttäjän tarpeita vastaavaksi. Liikuntavammaisen käyttäjän avustajakoira voi auttaa monenlaisissa arkielämän askareissa aina kaupungilla liikkumisesta jääkaapin oven avaamiseen ja tavaroiden noutamiseen. Nykyisin avustajakoiria koulutetaan Axxell Brusabyssä Kemiössä. Avustajakoirien koulutus kestää noin kaksi vuotta, ja jokainen koira käy läpi niin terveys-, luonne- kuin taitotarkastukset. Invalidiliitto ostaa terveet ja hyväksytyt sekä käyttöönottokatsastuksen läpäisseet koirat ja luovuttaa koirat avustajakoiraa hakeneista henkilöistä valitsemilleen (kouluttajat, I-liiton edustajat ja avustajakoiratyöryhmä) liikuntarajoitteisille henkilöille.
Iitu ja avustajakoira Jitra
Kuulokoira
Kuuron TAI huonokuuloisen apuna toimiva koira, joka hälyttää omistajalleen kuultuaan tiettyjä opetettuja ääniä, kuten ovikellon, puhelimen tai palohälyttimen. Parhaita kuulokoiria ovat yleensä pienet pelkäämättömät koirat, jotka eivät vartioi. Koulutus kestää keskimäärin pari vuotta, vaikka koira oppii tunnistamaan äänet nopeasti. Kuulokoirat koulutetaan itsenäisesti Suomen Kuulo- ja tukikoirat ry tukemana ja ennen koulutuksen aloittamista yhdistyksen kanssa tehdään viralliset sopimuspaperit ja sovitaan tavoitteet. Sopimukset tehtyään saa harjoitusliivit koiralleen. Kouluttaja neuvoo miten koirasta koulutetaan kuulokoira.
Kuulokoiran täytyy läpäistä käytöstesti.
Kuulokoiraksi testien jälkeen hyväksytty saa kuulokoiran statuksen ja siitä merkiksi valjaat/liivit. Jos koira toimii apuna vain kotioloissa, sen tavoitteeksi voidaan rajata ääniapulaisen status, eikä sillä silloin ole virallista asemaa.

Kuulokoiran koulutus
Koulutus alkaa keväisellä kurssiviikonlopulla, jossa opiskellaan koirankoulutuksen perusteita ja tutustutaan muihin koulutuksen aloittaviin koirakoihin. Koulutusviikonlopun jälkeen koirakolle nimetään yhteistyökouluttaja, jonka ohjauksessa koulutus etenee. Osalle koirakoista nimetään myös vapaaehtoinen tukihenkilö, joka auttaa koulutuksessa.
Syksyllä koirakko osallistuu toiseen koulutusviikonloppuun, jonka aikana päästään tekemään käytännön harjoituksia, syventämään omaa osaamista ja tutustumaan myös jo valmiiden kuulo- ja tukikoirien omistajiin
Ennen valmistumistaan viralliseksi kuulokoiraksi koira suorittaa ympäristötestin, jossa arvioidaan sen käyttäytymistä omistajansa seurassa kaupungilla.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Avustajakoira Jitra
Käytiin tänään Domin kanssa ensimmäistä kertaa kirjastossa yhdessä ja rupesin siinä matkan aikana miettimään minkälainen vastuu todellisuudessa onkaan kun omistaa koiran jonka täytyy käyttäytyä tietyllä tavalla, toimia avustajana, ei saa aiheuttaa vaaratilanteita muille.

Varsinkin kun kaikki ihmiset ei edes tajua minkälainen työ asian eteen on tehty ja minkälaista arki todellisuudessa on. "Oi kun ois kiva saada itselleenkin tuollainen koira"... Olisihan se varmasti kiva, mutta se ei motivaationa kanna kovin pitkälle jos lähtee ajatusta viemään eteenpäin. Ei ne koirat automaattisesti toimi niin kuin ne työkäytössä toimii. Niiden eteen on nähty paljon vaivaa. Mietitään vaikka avustaja- ja opaskoiria. Niiden kohdalla mietitään jo jalostusvaiheessa sopivia koiria, koulutetaan todella tarkasti ja mietitään huolella kenelle päätyy mikäkin koira. Sen lisäksi täytyy opettaa vielä tulevaa koirankäyttäjää toimimaan kyseisen koiran kanssa. Asiakas ei ole ehkä koskaan ennen omistanut koiraa. Se vie aikansa ennen kuin yhteistyö lähtee toimimaan ongelmitta. Mitäs sen jälkeen? Koiralle opetettuja taitoja täytyy ylläpitää säännöllisesti eikä noin vaan lipsuta asioista ja päätetä että ei huvitakkaan enää. Sen lisäksi täytyy viedä koiraa eteenpäin ja opettaa uusia asioita kun aika kuluu ja kokee tarpeelliseksi jonkun jutun opettaa. Puhutaan myös työkoirista jotka ovat töissä 24/7. Se vaatii koiran rodulta ja luonteeltakin jo ihan jotain muuta kuin pelkältä seurakoiralta.

Minkälaista sitten on elämä koiran kanssa joka on töissä ympäri vuorokauden ja parhaimmillaan monen vuoden ajan?
Koirat testataan joka toinen vuosi testeillä joten pääsemme taas siihen, että taitoja täytyy ylläpitää ja sen lisäksi opetella uusia juttuja aktiivisesti. Sitä koiraa olisi hyvä kuljettaa myös mukanakin jotta se olisi koiralle mahdollisimman rutiinitouhua ja oppii rentoutumaan aina paremmin uusissa tilanteissa. Ei voi vaan lipsua jos haluaa pitää koirallaansa oikeudet, koska yksi huonompi tapaus voi pilata pahimmillaan kaikkien maineen. Eli koirien testaamisella on todella suuri merkitys. Kulkemisoikeutta ja virkanimeä ei voida antaa jos koira ei ole soveltuva tehtäväänsä. Se koira ei voi miten tahansa sinkoilla tuolla hihnassa, moikkailla kaikkia ihmisiä eikä se saa missään nimessä olla aggressiivinen. Mietitään vaikka avustajakoiria. Osa niistä kulkee vapaana turvallisuussyistä (parempi koiran kulkea vapaana kun sitoa hihna pyörätuoliin). Miten suuri työ on tehty sen eteen, että koira ei todellakaan lähde siitä viereltä yhtikäs mihinkään eikä reagoi ympäristön ärsykkeisiin vaan keskittyy vain omaan ihmiseensä ja minkälaisen vastuun käyttäjä ottaa siinä vaiheessa kun koira vapaana. Tai kun sokea/huononäköinen luottaa koiraan joka johdattaa käyttäjänsä oikeaan paikkaan. Se täytyy tehdä turvallisesti ja olla täysin varma, että koira tietää hommansa. Tai kuulokoira jolle opetetaan vaikka palohälytin. Siihen ilmaisuun on pystyttävä luottamaan.
Täytyy myös pitää huoli koiransa hyvinvoinnista joka korostuu entisestään kun on koira joka työskentelee päivittäin. Kaiken täytyy olla tasapainossa ettei koira pala loppuun tai tapahdu jotain muuta mikä voisi vahingoittaa työuraa ja mahdollisesti terveyttä. Varsinkin kun rodut joita näissä tehtävissä käytetään on erittäin energisiä jotka reagoivat heti nyt ja tarjoaa asioita herkästi.

Itse pyrin myös siihen, että saadaan mahdollisimman vähän huomiota ja ei aiheuteta suurta häiriötä ympäristölle. Esim. tuo kirjastossa vierailu. Ei siellä ehkä viitsi ruveta koiraa komentamaan kovemmalla äänellä, koska se olisi häiriötä muille. Tai koulussa kesken oppitunnin. Jos en saisi koiraa hallittua ilman suurempaa äänellä komentelua niin voisi olla ettei Domilla olisi enää kouluun mitään asiaa. Ensimmäiset kerrathan oli höseltämistä, mutta nykyään saadaan paljonkin kommentteja joissa kehutaan miten huomaamaton Domin oleminen paikalla on ja miten hyvin se tekee. Domin täytyy kyetä pysymään oppituntien aikana paikoillaan ja olla hiljaa eikä silloin saa piippailla ja touhuilla omiaansa. Hallittua hengailua. Taukojen aikana saa sitten vähän päästellä höyryjä pihalle. Parhaani yritän jotta minun ja Domin työskentely on mahdollisimman huomaamatonta eikä aiheuta vaaraa kenellekkään. Koiralla oltava selkeät säännöt ja itsellä toimintatavat miten toimia jos tuleekin tilanne eteen, että nyt karkaa mopo käsistä. Tähän tilanteeseen päästään ainoastaan kouluttamalla ja oman motivaation rakentamisella oikeanlaiseksi joka on todella pitkä tie. Se vie paljon aikaa ja vaivaa. Motivaationa ei riitä, että kun tahdon koiran joka toimii noin. Innostus loppuisi aika nopeasti kun tajuaa minkälainen työ onkaan edessä tai ei ainakaan lopputulos olisi mitenkään miellyttävä kun ei panosta täysin asiaan. Domista tuli kuulokoira, koska koen tarvitsevan sitä apunani sekä saan itselleni uusia koulutushaasteita sekä kokemuksia.
Domi on todella vilkas koira ja se reagoi ympäristön asioihin erittäin herkästi myös. Sen mielestä olisi ihanaa mennä joka paikkaan ja se ihmisrakkaus. Jos ei koira pysyisi hallinnassa niin jokainen vastaantulija saisi pusutervehdyksen kun Domi pomppisi jokaisen syliin. Minun vastuulla on pitää huoli siitä ettei Domi käyttäydy tuolla tavalla tai muutenkaan pelleile omiaansa kesken työkeikan. Melkoinen haaste kun kyseessä on bostoni, mutta kaikkea nekin oppiin kun vaan jaksaa panostaa.

Sen lisäksi, että se on työkoira niin se on myös seura- ja perhekoira jonka täytyy saada elää arjen touhuissa mukana. Ulkoilua omien ihmisten parissa, erilaisia harrastuksia/muuta aktivointia joka tasapainottaa työn rankkuutta, sopiva ruoka josta saa tarpeeksi energiaa että jaksaa. Täytyy olla tarkkana lepopäivistä, koska ei sitä joka päivä voi vaatia koiran tekevän miljoonaa eri asiaa ja kulkevan joka paikassa mukana vaan välillä sen on annettava levätä.

tiistai 10. helmikuuta 2015

Tennispallot hyötykäyttöön

Tarvitset:
+ tennispallon jonka koira on mahdollisesti jo repinyt auki
+ sakset (jos haluatkin tuhota ehjän pallon)
+ nameja
+ pallon tuhoajan eli koiran
 Ensin leikellään pallosta ylimääräiset repsottavat haituvat pois ja siistitään vähän pallon ulkonäköä.

Seuraavaksi leikellään rasti palloon ellei koira ole tätä jo tehnyt puolestasi. Parhaiten onnistut tässä terävillä saksilla tai puukolla (tai hanki bostoni joka hoitaa homman ilman pyytämistäkin).

Ristikkäisviillon koolla voit vaikuttaa pallon haastavusasteeseen. Mitä pienempi viilto niin sen vaikeampi sieltä on saada nameja pois. Voit myös leikata vaikka terävät kulmat pois jolloin palloon muodostuu pieni reikä helpottamaan koiran operaatiota. Halutessasi voit tehdä viiltoja/reikiä eri puolille palloa.

Ja näin meillä on valmis aktivointipallo. Hyötykäyttöön rikkoutuneet lelut, koiralle jotain uutta sekä aikaa tämän tekemiseen kuluu alle 5 minuuttia. Helppoa ja kätevää.

Viimeisenä annetaan pallo tietenkin innokkaalle termiitille testiin ja lupa sinkoilla ympäri kämppää täysiä pallon perässä pitkin seiniä ja pöytiä. Pallon perässä voi tunkeutua myös hyvin sohvan alle ja jäädä sinne jumiin ja sitten huutaa omistajaa apuun. Omistaja pelastaa ja taas leikki jatkuu pallon kanssa. Namit sinkoilee ympäri lattiaa ja koira imuroi.