perjantai 20. heinäkuuta 2018

Näyttelypuudelikoira treenaa

Fribakisat jäi pois ja tilalle tuli yksi näyttely lisää. Mikille onkin tiedossa huikeat 3 eri näyttelyä kuukauden sisään. Mikkeli, Kouvola ja Vantaa. Alkukesä jäi välistä koiratouhuista kiitos ohjaajan nenäleikkauksen loppukeväästä joten otetaan nyt ne hetket takaisin.
Miki onkin viimeaikoina treenaillut vaihteen vuoksi näyttelyhommia ja itse yritän etsiä sitä sopivinta esitystapaa. Sieltä se alkaa löytymään ja Mikikin alkaa ymmärtämään seisomiskäskyn (en ole sitä aikaisemmin opettanut edes, mennyt tuurilla). Kävelyvauhdissa vielä hakemista, että mikä olisi sopivin rytmi Mikin kanssa. Remmikin vaihtui ketjuun, kun Miki oppinut kävelemään niin ettei käy köhimään ohuesta pannasta ja toisena vaihtoehtona ohut yksinkertainen naruhihna. Ikäähän Mikille tulee tässä kuussa jo 17kk eli elokuussa 1,5v. Niin se aika vaan menee ja Terri-Eri (Vantaa) onkin Mikin vika kerta junnuluokassa. Loppuvuodelle olisi vielä Jyväskylän (marraskuu) ja Helsingin (joulukuu) näyttelyt, mutta siinäpä ne tämän vuoden osalta.



Vähän voi myös pusutella kesken treenin. T. Miki



--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


On tiedossa näyttelyjä, ohituskurssia, testiä ja kuulokoiraleirikin kutsuu alkusyksystä. Autolla ajelua. Sitä parasta. En muista tiedä, mutta itse tykkään ajella autolla ja mikäs sen parempi kohde kuin koiratouhut. Ihanuudesta huolimatta oma selkä ei oikein tykkää pitkänmatkanajoista ja pääasiassa ajankin pitkät matkat vanhempien farmarilla jossa parempi ajomukavuus ja penkit saa säädettyä huomattavasti paremmin kuin omassa autossa. Siitä huolimatta selkä ilmoittaa itsestään viimeistään paluumatkalla. Ei varsinaisesti kipeytymällä kipeydy (korkea kipukynnys muutenkin joten ihan pieniä kipuja en edes tunne), mutta silti pitää välillä venyttää selkää kesken ajon ja samalla myös menee oikean käden ranne jumiin jolloin täytyy sormet naksauttaa. Siinä Back On Trackin paketissa saapui tosiaan minulle selkävyö (paketti saapui kesäkuun alussa, koirille peti + ruusunmarjarouhe ja itselleni mm. tämä vyö). 

"Edestä matalaa selkäsuojaa suositellaan niille jotka istuvat paljon, esimerkiksi ajavat autoa tai ratsastavat.

Lantionseudun istuvuuden parantamiseksi voi selkävyön kiinnittää edessä hieman ristiin.

Optimaalinen ihokosketus saadaan vyön takaosassa olevan pehmeän ja irrotettavan tekstiilineliön ansiosta. Se täyttää ilmataskut, jotka muodostuvat selkärankanikamien ympärille. Neliö voidaan haluttaessa poistaa, esim. halutessaan ohuemman suojan housujen alla. Hoitava vaikutus säilyy silti, koska koko vyö on keraamista tekstiiliä.

Vaihtoehtoisesti voit käyttää tekstiilineliötä irrallaan, mikäli haluat erittäin ohuen suojan."

Teen töitä kotoa käsin koneella sosiaalisenmedian parissa ja koneen äärellä tulee toisinaan vietettyä useampi tunti. Välillä päivän viimeisillä tunneilla alkaa alaselkä jumiutumaan. Selkävyö kiinni ja ah. Se helpotus. Vaikutus alkaa hetken kuluttua ja kyseessä ei ole mikään tiukka tukivyö vaan tuo selkäsuoja joustaa paljonkin joten voi jatkaa istumista normaalisti ja usein saatan pitää suojan yön yli paikoilleen. Itsehän omistan myös bot-pitkähihaisen paidan ja se on jo niin kulunut (useamman vuoden vanha ja erittäin käytetty) ettei se enää tehoa millään tavalla joten alkuun uskalsin epäillä saako selkä enää tuosta suojastakaan sitä vaikutusta ja lämpöä kun on niin tottunut siihen paidan vaikutukseen, mutta pakko se oli hetken käytön jälkeen todeta, että kyllä toimii.

Selkäsuoja pääsi tositestiin heinäkuun alkupuolella kun ajettiin Mikin kanssa rotuyhdistyksen kesäpäiville. Tajusin vasta paluumatkalla, että onpa reissu sujunut jotenkin helposti eikä tarvinnut tehdä yhtäkään ylimääräistä pysähdystä sen takia, että olisi pitänyt hetken kävellä. Jatkossa siis tuo suoja tulee kulkeutumaan aina mukana pitkänmatkan reissuissa. Vähintään. Sen tuntee jälkikäteen jos unohtuu.

Selkäsuojan mitoitus on reiluhko. Back on track sivujen mittaustiedot kuitenkin pitää täysin paikkansa joten kannattaa mitata itsensä ja sen perusteella tilata itselleen oikea koko. Itselläni on koko M, mutta menisi S ja varmaan täytyy siihen vaihtaakin jossain vaiheessa.

tiistai 17. heinäkuuta 2018

Helteistä


Tarvitseekohan tähän enää erikseen mainita, että hellettä on? Ihanat kesäilmat! Koirien puolesta harmi, mutta ei tätä koko vuotta kestä. Kohta tulee syksy ja sateet. Helteiden vuoksi ei ole koiratkaan ihmeellisyyksiä tehnyt viime aikoina. Päivät ollaan kotona ja huudatetaan tuuletinta, yöllä ulkoillaan ja käydään uimassa. Miki on käynyt pari kertaa kaupassakin treenaamassa, koska siellä on ihanan viileää joten pääsee edes jotain tekemään. Ei nuo koirat tunnu kaipaavan aktiviteettia näillä keleillä. Makoilevat vaan ja illasta innostuvat kun viilenee, asteen tai pari. Kuumakalle Miki nukkuu yöt parvekkeella vapaaehtoisesti.

Domi lyttynaamalla ei tuo jäähdytysjärjestelmä toimi täysin joten se viilentää itseään suihkepullolla ja juomalla fitdogilla maustettua vettä useasti päivässä. Lämpö ei tunnu kuitenkaan haittaavan sitä suuresti, koska makoilee parvekkeella auringossa koko päivän. Välillä käy hetken viilentymässä ja sitten uudestaan lämpöön. Kun taas Miki pysyttelee sisällä ja pyrkii etsimään viileimmän nurkan.

Domi kävi myös eilen eläinlääkärissä toteamassa kaihin etenemisen ja löydettiin sivuääni sydämestä. Toistaiseksi ei kuitenkaan mitään radikaalia muutosta elämään. Ultrataan varmaan syksyllä kun kelit viilenee ja mietitään tulevaisuudessa milloin tarvitsee lääkityksen vai tarvitseeko ollenkaan. Hyvin mahdollista, että nää helteet on vaan rasittanut. Vaikka eipä se sydämestä normaalia tee jos tuolla tavalla reagoi. Se varmisti kuitenkin sen, että Domin kisaura loppui ja Mikin varaan ei fribakisoja laiteta. Fribakisat jää väliin tältä vuodelta. Ensi vuonna katsellaan Mikin kanssa missä mennään ja mikä tilanne silloin.


Hellekauden alussa (= useampi päivä sitten) käytin koirat juoksemassa nurmikentällä ja hauskaa näytti olevan. Itse yritin opetella uuden objektiivin käyttöä. Domi haki palloa ja Miki juoksenteli muuten vaan mukana ja välillä yksinäänkin. Juoksijapoika. Näillä helteillä tuo kuumakalle ei pysykään kovin kauaan viileänä, kun se kuluttaa vapaanaoloajan juoksemiseen ja on kohta taas läkähdyksissä. Täytyy käyttää järvessä pulikoimassa hihnan kanssa...ja kerran käytiin kahteen otteeseen yön aikana uimassa kun ekalla kerralla juoksenteli siihen malliin, että piti mennä erikseen viilentymään. :D

Ensi viikolla on Mikillä näyttely ja tulee varmasti erittäin hauskaa jos nää lämpölukemat jatkuu sinne asti. Täytyy metsästää Mikille jostain viilennysalusta. Domi ei sinne paahteeseen lähde mukaan vaan jää kotia päivähoitoon.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Treenailuja

Ihmeitä tapahtuu, kun vihdoin ja viimein saatiin aikaiseksi tehdä paluu treenikentille eri lajien pariin. 

Miki on tokoillut, juoksut frisbeen perässä sekä käynyt treenailemassa kuulokoirahommia. Tokossa treenikohteena perusasento, kaukot ja kapulan pito. Seuraa muutaman askeleen verran. 
Perusasennossa meinaa jäädä turhan taakse. Rohkeasti saa palkata oikealla kädellä ja eteen. Domin kanssa väännetty edistämisestä vuosia. Erilaiset koirat. Kapulanpidossa oli hetki taukoa, mutta nyt jatkettu treenejä hyvällä menestyksellä. Pitoon pitäisi saada rakennettua kestoa, mutta osaa nostaa kapulan maasta ja tuoda sen käteen pieneltä matkalta. Kaukoihin voisi mahdollisesti keksiä jotkut omat käskysanat ettei sekoitu arjen käskyihin.

Frisbeen perässäkin Miki on päässyt juoksemaan ahkerammin. Keskittymiskyky paranee joka kerta, mutta ei tuo keskittymiskyky ja toistokestävyys silti mitään huippuluokkaa vielä ole, mutta aika ja treenit tekee tehtävänsä. Tässäkin. Hienosti juoksee rollerin perässä sekä kopata lyhyitä heittoja ilmasta. Pääasiassa vain rollereita ja innostamista.

Domi on fribaillut ja ollaan tultu siihen tulokseen ettei siitä välttämättä kisakentille enää ole. Suurinosa heitoista vaan menee huti vaikka miten tarkasti heittäisi (videoilla onnistuneita koppeja).
Ihan sama miten tarkasti heittäisi niin ohi menee. Maasta etsii hajun perusteella kiekot. Parin viikon päästä vihdoin ja viimein se silmätarkastus joten selviää onko se näkö oikeasti heikentynyt.
Onhan ne kopit ja heitot hienoja jotka kiinni saa.
Lämmönsietokykykään ei ole enää niin hyvä kuin aikoinaan joten ei viitsi ottaa riskiä ja lähteä kisaamaan. Senpä vuoksi Miki onkin päässyt useammin kiekkojen kanssa touhuamaan. Jos siitä saisi frisbeekoiran joskus tulevaisuudessa, mutta tuskin sitäkään kisakentillä tänä vuonna nähdään. Saakoon kasvaa vielä.

Fribailua kaikesta huolimatta Domillekin omaksi huviksi. Hienosti se juoksee ja tykkää touhusta vaikka heitot menisikin huti. Ei edes hyppää jos ei ole täysin varma.
Vaihtelun vuoksi on Domikin päässyt tokoilemaan. Ei se siinäkään enää erota merkkiä tai ruutua kovin etäältä (ainakaan ruohokentällä), mutta helppo ohjata käskyillä ja aina pääsee perille asti lopulta. Tavoitteellisesti ei tule tekemään enää, mutta ilon ja huvin vuoksi pääsee aina jotain touhuamaan sekin, kun tulee treenattua Mikin kanssa. Vähän sinnepäin.


Kuulokoiratreenitkin pyörii koko ajan. Tuttuun tapaan kauppatreeniä tälläkin viikolla. Kiva kun voi sääolosuhteiden mukaan valita treenipaikkansa. Kauppa/ostoskeskus/tmv tai pihalla. Kaatosade eli suunnattiin Mikin kanssa ruokakauppaan treenailemaan. Siellä ollaankin nyt käyty kerran viikossa. Koko ajan edistynyt ja oppinut lisää. Vierellä kulkeminen vahvistuu paremmaksi eikä ota häiriötä ympäristöstä. Ohitettiin ihmisetkin lähietäisyydeltä ja tehtiin paikallaanoloa kylmällä lattialla kuin matolla oven edessä jossa kulki ihmisiä ohi. Ehkäpä lähiviikkoina päästään jo porteista kaupan puolelle nuuskuttelemaan ruokien tuoksuja. Olisi kiva saada videoitua näitäkin treenejä, mutta toistaiseksi ei onnistu, koska itse keskityn täysin koiraan eikä ole aikaa leikkiä kameran kanssa. Ehkäpä joskus jos saadaan joku muu kameran taakse videoimaan.


ps. Koodilla JENKKIDUO saat -15% WellAwaren verkkokaupan ostoksista https://www.wellaware.fi/fi