maanantai 27. lokakuuta 2014

Kysymystulva

Uusia lukijoita (lukijoita jo 94kpl, kiitos!) tullut lähiaikoina niin paljon, että pistetäämpä blogin ensimmäinen kysymys&vastaus postaus esille.
Nyt on siis mahdollisuus kysyä mitä vain. Kaikki asiat jotka teitä lukijoita hiemankin arveluttaa tai kiinnostaisi tietää niin nyt sopiva mahdollisuus esittää se kysymys meille! Vastataan Domin kanssa ilomielin kaikkiin kysymyksiin parhaamme mukaan. Kysymykset saa liittyä Domiin, minuun, meihin molempiin tai mitä ikinä keksiikään. Kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Kommentin mukana saa linkata vaikka oman bloginsa jos tahtoo niin käyn vilkaisemassa ja eihän sitä tiedä jos teemme Domin kanssa blogiesittelynkin sen henkilön blogista joka kysyy monipuolisen/mielenkiintoisen kysymyksen. ;)

Ps. Saa myös heittää ideoita tulevaan joulukalenteriin (24 postausta blogiin 1-24.12) :)

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Domin viikkokatsaus

[Viikko 43]



Maanantai

Vapaapäivä.
Su-ma välisenä yönä Domi toimi taas mallikoirana, kun sain idean ruveta kuvailemaan keskellä yötä.

Päivällä harjoiteltiin uusia frisbeetemppuja ulkona ja Domi teki footstallin ja sain sen jopa videoitua!! Wuhuu!! Muistin kerrankin pitää treenituokion lyhyenä ja Domi ei kerennyt kyllästymään. ;)



Tiistai
Koulupäivä.
Domi lähti kouluun mukaan. Linja-autolla matkusteltiin keskustaan ja siitä sitten käveltiin koululle. Bussissa Domi oli nätisti, mutta hihnassa kulkeminen meni vähän pelleilyksi keskustan puolella ja sai koko ajan pysähdellä, mutta pitäähän sitä välillä omistajaansa testailla, että kummalla kestää hermot pidempää. Voitin sen erän. ;)
Taukojen aikana treenailtiin muun muassa avo kaukoja, vierellä kulkemista ilman hihnaa väkijoukon ohi ja muita perustottelevaisuus juttuja.
Parin tunnin kuluttua Domi sitten jo sammui lattialle oman peittonsa päälle.
Koulupäivän jälkeen ei tehty enää mitään erikoista kotona vaan annoin Domin levätä. Ruokaa, pieni lenkki ja nukkumista.

Keskiviikko
Koulupäivä.
Päätin, ottaa tämän viikon tehotreeninä ja Domi lähtee jokaisena koulupäivänä mukaan. Tällä kertaa kamerakin oli mukana. Hihnassa piti edelleen vähän yrittää pelleillä ja testata annanko vetää. Bussilla kouluun, koulussa hengailua, vierailtiin mummin luona, treenattiin kotikentällä... Video kertoneen kaiken oleellisen. :)



Torstai

Vapaapäivä.
Herättyä lähdettiin käymään torilla syysmarkkinoilla ja ihmettelemässä ihmisvilinää. Nyt Domi sitten jo kävelikin täydellisesti hihnassa ja kulki enimmikseen vierellä/takana eikä sinkoillut yhtään mihinkään eikä edes tarvinnut pysähdellä! Olihan se jo pari päivää keskustassa kävellyt joten alkoi vihdoinkin tottumaan ja ymmärtämään, että sielläkin mennään nätisti.
Ihmiset pysähteli kattelemaan tuota ja ihmettelemään, mutta Domia ei onneksi kiinnostanut muut ihmiset.
Jonkun aikaan seikkailtiin markkinoilla kunnes käytiin vielä nopeasti kaupassa (jäätiin odottamaan siihen kassojen toiselle puolelle. Domi pisti heti maaten ja kävi nukkumaan!) jonka jälkeen Domi lähti mummmille illaksi kyläilemään kun itse menin opiskelemaan viittomakieltä kansallisopistoon.
Perjantai
Koulupäivä.
Kolme tuntia tietokoneella istumista.
Domi oli myös perjantaina mukana ja bussilla mentiin.  Keskustasta käveltiin koululle eikä tarvinnut pysähtyä kertaakaan! Domi käveli vierellä ja oli jo sitä mieltä, että täähän on jo ihan helppo ja tuttu juttu. Kouluun kun päästiin niin Domi kävi heti nukkumaan totuttuun tapaan ja nukkuikin erittäin sikeästi sen kolmen tunnin ajan, että meinasin unohtaa koko bossun koulusta lähtiessä. Onneksi muistin kumminkin tarpeeksi ajoissa, että ai niin se Domikin on mukana ja nukkuu tuolla pöydän alla ihan rauhallisesti. Hienosta työviikosta täytyy tietenkin palkita mahtava bossukka joten suunnattiin koulun jälkeen vielä Mustiin ja Mirriin josta Domi sai itselleen jättiläisen toukkamatolelun, uuden pehmeän treenipatukan ja nameja.

Perjantai-ilta menikin sitten toukkaa tappaen ja välillä nukuttiin.

Lauantai
Domi nukkui aamusta iltaan. Kerran se taisi käydä ulkona pikapisuilla.
Illalla oli vihdoinkin se kauan odotettu hetki. Meidän treenikausi alkoi!!!
Saatiin Kiitorekulta vuokrattua lauantaille vakiovuoro tuleville frisbeetreeneille ja lauantaina käytiin Domin kanssa sitten hallilla kirjoittamassa sopimuspaperit ja saatiin avain. Tunnin aikana kerettiin kiekkoilemaan, liitelemään, tokoilemaan ja pitämään muutama lyhyt juoma- ja lepohetki. Tunti on siis erittäin riittävä aika ja siinä kerkeää puuhailemaan kaikenlaista. Suunnittelin samalla myös mitä ja miten tulen sitten frisbeeryhmäläisiä opettamaan, kun ensi viikolla aloitetaan Domin kanssa vetämään frisbeeryhmää ja koulutetaan uusia kiekkoilijoita tämän lajin pariin. Kotimatkalla Domi meinasikin sitten nukahtaa istuvilleen autoon. :D

Sunnuntai
Nukkumista ja käydään jossain vaiheessa pitkällä rauhallisella kävelylenkillä.

lauantai 18. lokakuuta 2014

Tää on parasta just nyt

Tänään oli meidän neljäs alokasluokan tokokoe. Kaksi ykköstulosta takana. Tällä kertaa tuossa meidän agilityhallilla. Ulkona pakkasasteita eikä hallissa lämmitystä joka toi omat haasteensa.
Koirakkoja alossa oli 12kpl joista oltiin ensimmäisenä vuorossa.
Tuomarina Anne Nokelainen kuten viime kokeessakin.
Videota ei valitettavasti ole, kun olen urpo ja unohdin kameran akun sitten kotia. Voisin vaikka vannoa, että illalla vielä tarkistin asian kun pakkasin repun.
Luoksepäästävyys 10

Paikkamakuu 0

... Ei, syy ei ollut koiran pelleilyssä tällä kertaa. Kylmyys teki tehtävänsä ja viimeisten sekunttien kohdalla Domi nousee seisomaan ja siitä juoksee miun luokse. Harmillinen tilanne, mutta minkäs sille mahtaa jos kylmä iskee. Itselleni riittää tieto, että Domi liikkeen osaa eikä johtunut paineistumisesta ja mikä tärkeintä niin ei lähtenyt muiden luokse rälläämään vaan tuli nätisti suoraan luokse.

Paikkiksen jälkeen oli edelleen vahva usko ykköseen, koska Domi osaa liikkeet ja enää ei tule kohtia missä sen pitäis maata kylmässä maassa pitkiä aikoja.

Seuraaminen kytkettynä 9½

Hitusen edisti.

Seuraaminen taluttimetta

Edisti.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10
Nyt näytti seuraaminenkin jo paremmalta varmaan. Nopea maahanmeno.

Luoksetulo 10
Bossukuula teki taas rakettimaisen lähdön. Pieni törmäys jalkaan.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
Ihan nätti stoppaus oli ja seuraaminen hyvää.

Liikkeestä seisomisen jälkeen siirto hyppyesteelle. VIUH ja sinne lähti Domi. Mitenköhän näitä tämmösiä viuhahduksia onkin sattunut meidän kohdalla. ;) Karjasu ja sain estettyä hypyn esteen yli ennen liikkeen alkamista edes. Vähän piti kumminkin sitä nuuhkaista. Alkoi olla myös semmonen ilme naamalla, että yleisöökin ois tehnyt mieli mennä moikkaamaan, mutta eipäs mennyt. Hähää! :D

Estehyppy 10
Nätisti hyppäsi ja hieno stoppi oli.

Kokonaisvaikutus 10
Jee! Mahtava hallinta näin omasta mielestäni. Liikkeiden välillä kehuin tosi maltillisesti ettei kierrokset nousis ja Domi oli käskyn alla koko ajan. Seurasi tosi tarkkaavaisena eikä pahemmin katsellut ympärilleensä ja haaveillut pusukonekohtauksesta.

Pisteitä 167 ja sijoitus taisi olla 5/12.
Koulutustunnus TK1!!!

Me tehtiin se!!!!!!! Tähän tulokseen on hyvä lopettaa tämän vuoden kisakausi.
Talvella-keväällä korkataan avoimessa ja mietin vielä haetaanko se TK2 myös, koska hallinnassa olisi ihan pientä viilausta ja saisi sitä treenattua vai siirrytäänkö heti avo1 tuloksen jälkeen voittajaan. Ehkä tuohon saamme vastauksen sitten ensi vuonna kun tiedetään tilannetta paremmin.
Mahtava bossu ja hienoa työtä teki. :) Outoja nollauksia viime aikoina tullut ja muutenhan tuo olisi täyden kympin bossu (jota en suoraan sanottuna edes olisi ikinä uskonut). Mutta onneksi mikään nollaus ei ole ollut varsinaisesti Domin osaamattomuutta vaan ihan jotain muuta.

torstai 16. lokakuuta 2014

Lomakuulumisia ja gopro

Täällä ollaan viikko vietetty syyslomaa. Viime keskiviikkona meillä oli Koiramme -lehden haastattelu ja sunnuntaina tuli sitten kuvaaja kuvailemaan lehteä varten. Ensimmäisenä otettiin muutamat kuvat ulkona ja lavastettiin nimeen reagoiminen. Käveltiin Domin kanssa tuossa meidän kadulla ja avustaja joka oli vähän matkan päässä meidän takana jossain kohtaa sitten rupesi huitomaan ja mukamas huutamaan minun nimeäni johon Domi sitten kääntyi ja reagoi mikä olikin tarkoitus. Muutaman kuvan räpsimisen jälkeen siirryttiin sisälle kuvaamaan miten Domi reagoi herätyskelloon ja palohälytintilannettakin kuvattiin. Saas nähdä mitkä kuvat päätyvät sitten Koiramme lehteen, mutta hyviä kuvia olivat ainakin ne mitkä kerkesin näkemään ja toivottavasti saisinkin jotkut niistä itselleni talteen.
Kuvaajana toimi Aino Pikkusaari.
Sovittiin uusi kuvauskeikka joulukuulle messariviikolle jolloin ollaan Helsingin suunnalla niin saadaan Domista sitten parempia posetus ja riehumiskuvia joskus jonkun muun kuvaamana kuin minun.
Maanantaina käytiin kävelemässä ja kuvailemassa lisää syksyfiilistelykuvia linnoituksessa. Ja maanantaina sain myös lukea sen tulevan lehtijutun ja korjata jos jotain korjattavaa olisi, mutta eipä ollut ja se juttu tulee olemaan ihan mahtava! Kannattaa siis lukea seuraava Koiramme -lehti.
Teksti alkaa näillä sanoilla:
"Bostoninterrieri Domi pomppii kuin kumipallo. Maasta, sohvalle, sohvalta maahan. Välillä se mäiskäyttää iso märän pusun niin omien kuin vieraankin kasvoille."




Eilen oli Miian kyläilypäivä. Miia ei ole hetkeen meillä vierailutkaan kun aina sattunut jotain muuta niille päiville, mutta nyt vihdoinkin saatiin tapaaminen järkättyä. :) Miian viimeinen koulutuskäynti meillä kotona. Seuraavan kerran nähdään marraskuussa testipäivänä ja joulukuussa kun käydään loppukeskustelu.
Domi oli tapansa mukaan yhtä sekaisin kuin aina ennenkin Miian nähdessään jonka takia pidin Domin sitten hihnassa kunnes rauhoittui sen verran, että pystyin päästämään sen vapaaksi ja luottamaan ettei kiehu yli. Hetken aikaa oltiin tässä meillä ja kahviteltiin josta sitten suunnattiinkin Miian kyydillä kauppoihin. Muutamassa kaupassa käytiin ja aluksi Domi vähän höyryili omiaansa johon olenkin nyt puuttunut ahkerammin. Se siis kiehuu enää enimmikseen tilanteissa kun just hyppää autosta ulos ja huomaa olevansa uudessa paikassa ja pitäis päästä heti just nyt nuuskuttelemaan kaikki hajut ja moikkaamaan ihmiset, mutta kun siinä itse muistaa pysyä rauhallisena eikä etene milliäkään ennen kuin Domi rauhoittuu niin aika nopeasti se tilanne siitä tasaantuu ja Domi taas muistaa mitä se olikaan tekemässä (töissä). Vastapainona se osasi kaupoissa rauhoittua todella nopeasti joko istumaan tai maaten eikä vieraat ihmiset kiinnostaneet pätkääkään ja sekin on jo suuri edistys kun kyse on Domista.
Todettiin ettei Miian tarvitse täällä enää käydä ennen testiä ja jos jotain ongelmaa nyt tulee niin aina voi soittaa ja sitten pohditaan yhdessä mitä tehdään. Sain myös luvan tilata Domille kuulokoiravaljaatkin valmiiksi niin saadaan ne heti käyttöön testipäivänä sitten. Ennen testin läpäisyä ei tietenkään valjaita tulla käyttämään kun ei niihin ole oikeuttakaan.
Kuulokoirienvaljaat ovat nahkaiset tummanvihreät valjaat joissa on kuulokoiralogo molemmin puolin. Toisena vaihtoehtona on liivit joissa kuulokoiramerkit ja lukee KUULOKOIRA ja siihen voi lisäksi vielä pyytää brodeerauksen ÄLÄ KOSKE. Varmaan liivitkin jossain vaiheessa tulen tilaamaan, mutta nyt alkuun valjaat varmasti toimivat meillä paremmin kun saa sitten säädettyä talvella vaateidenkin päälle joka helpottaa kun liikkuu julkisilla paikoilla.


Miian kyläilyreissun jälkeen sainkin kännykkään viestin, että maanantaina tilaamani kamera olisi lähikaupan smartpostiluukussa joten käytiin se vielä illalla hakemassa Domin kanssa ja tuli heitettyä samalla pyörälenkkikin. Pokkana vaan kauppaan sisään eikä kukaan kyseenalaistanut ettei koirat saisi kaupassa olla tai sitten en vaan kuullut jos joku mumisi yksinään. ;)
Tuli stilattua sitten GoPro Hero actionkamera kun halvalla sai Verkkokauppa.com:sta. Nopea toimitus kun kahdessa päivässä oli jo täällä. Tuunasin vähän Domin hurtan y-valjaita kameravaljaiksi näin ensihätään kun GoPron omat koiravaljaat oli loppuunmyyty, mutta pitää ne jossain vaiheessa ostaa kun tulee taas lisää varastoon.
Kameralla olisi tarkoitus kuvailla frisbeetä, arkijuttuja, lenkkeilyjä ja kaikkea mitä keksiikään. Ideoita saa antaa kommentoimalla! Varmasti siis luvassa paljon enemmän videoita jo ihan sen takia, että tuon saa survottua vaikka taskuun, kestää sadetta ja rymyämistä muutenkin. Järkkäriä ei aina jaksa muuten vaa raahata enkä uskalla sateella kuljettaa sitä ulkonakaan. Tänään testailtiin goprota frisbeen, lenkkeilyn ja pantavirityksenkin parissa.

Frisbeevideossa vaihtelee laatu videon aikana kun kokeilin vähän miten eri asetukset toimii, mutta ihan siedettävää katsottavaa kun painatte sen HD-laatuiseksi. :)




Some-Domi kiittää ja kuittaa tältä erää!

tiistai 14. lokakuuta 2014

Mihin korvia tarvitsee, kun on kuulokoira?


Suomen kuulo- ja tukikoirat ry




Kuulokoira auttaa kuuroa tai huonokuuloista omistajaansa ilmoittamalla tälle ympäristön äänistä. Koira opetetaan ilmaisemaan omistajalleen tärkeitä ääniä, kuten ovikello, puhelin, palovaroitin tai omistajan nimen lausuminen. Koira ilmoittaa joko tassulla koskettamalla tai kuonolla tönäisemällä jonka jälkeen koira johdattaa äänilähteen luo (esim. puhelin) tai siitä pois (esim. palohälytin)
Kuulokoira on monipuolinen apu, joka toimii sekä sisällä että ulkona. Kuulokoirasta on hyötyä sekä huonokuuloiselle että kuurolle. Kuulokoira parantaa monin tavoin omistajansa elämänlaatua ja lisää myös tunnetta oman elämän hallinnasta. Koirasta on apua arkipäivän kuulemisongelmiin, mutta toisaalta koira helpottaa kuulovamman aiheuttamaa eristäytymistä. Koira tuo myönteisiä kokemuksia ja tuntemuksia omistajalleen, sillä sen kanssa voi olla vuorovaikutussuhteessa; antaa ja saada, opettaa ja oppia. Koira edistää sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia mm. viemällä omistajansa säännöllisesti ulkoilemaan.
Koiran omistaja kouluttaa koirastaan kuulo- tai tukikoiran yhdistyksen avulla. Uusien koirakoiden koulutukset alkavat alkuvuonna (2015).

Koulutus alkaa keväisellä kurssiviikonlopulla, jossa opiskellaan koirankoulutuksen perusteita ja tutustutaan muihin koulutuksen aloittaviin koirakoihin. Koulutusviikonlopun jälkeen koirakolle nimetään yhteistyökouluttaja, jonka ohjauksessa koulutus etenee. Osalle koirakoista nimetään myös vapaaehtoinen tukihenkilö, joka auttaa koulutuksessa.

-kevään ja syksyn välillä opetetaan kotona kouluttajan ja mahdollisen tukihenkilön avulla koiralle äänet ja muita juttuja mitä tarvitseekaa opiskella, että käytöstesti menee läpi ja koira valmistuu viralliseksi kuulokoiraksi-

Syksyllä koirakko osallistuu toiseen koulutusviikonloppuun, jonka aikana päästään tekemään käytännön harjoituksia, syventämään omaa osaamista ja tutustumaan myös jo valmiiden kuulo- ja tukikoirien omistajiin. Kurssiviikonloppujen paikat pyritään valitsemaan eri puolilta Suomea koulutukseen osallistuvien koirakoiden asuinpaikkojen perusteella. Ennen valmistumistaan viralliseksi kuulokoiraksi koira suorittaa ympäristötestin, jossa arvioidaan sen käyttäytymistä omistajansa seurassa kaupungilla. Myös tukikoiraksi valmistuvat koirat suorittavat ympäristötestin ennen työliivien saamista, vaikka tukikoirilla ei vielä olekaan kuulo-, avustaja- ja opaskoiria vastaavaa lainsäädännöllistä asemaa.
Kuulokoirilla on lainmukainen oikeus kulkea omistajan mukana missä tahansa, mutta siitä huolimatta kuulokoirat tai avustajakoiratkaan  ei ole vielä opaskoirien tasolla jos mietitään rahoitusta eikä näistä muista hyötykoirista vielä tunnuta tietävän hirveästi. Opaskoirien rahoitus järjestetään keskussairaalapiirien kautta ja näin turvattu asema niiden koulutuksen osalta. Avustaja- ja kuulokoirien rahoitus on tullut mm. RAY kautta.
Ja tämän asian eteen tehdään koko ajan töitä ja jaetaan tietoa eteenpäin niin paljon kuin mahdollista.
Hakijoita ja koirien tarvitsevia on enemmän kuin mitä koiria pystytään kouluttamaan.
Koiran on hakuhetkellä oltava noin 1-3 vuoden ikäinen ja perustottelevainen. Yhdistyksen jäsenet saavat jäsenetuna alennusta yhteistyökouluttajiemme koulutuksista (mm. Koirakoulu Visio) ja kursseista. Yhdistys neuvoo jäseniään sopivan koiran hankinnassa. Parhaan tuen kuulo- tai tukikoiran hankintaan ja koulutukseen saa liittymällä jäseneksi jo ennen pennun hankintaa.
Kuulokoiran rotu ei ole etusijalla.

Vuonna 2016 alkaviin koulutuksiin koiran on lisäksi oltava tutkittu perinnöllisten sairauksien varalta Suomen Kennelliiton PEVISA –ohjelman mukaisesti. Mikäli koira on sekarotuinen, päättää yhdistys vaadittavista terveystutkimuksista. Yhdistys päättää myös, voidaanko koiraa ottaa koulutettavaksi, mikäli tutkimustuloksissa on huomautettavaa. Hakuehdot täyttävät koirakot kutsutaan alkukokeeseen, jossa arvioidaan koirakon yhteistyötä sekä koiran arkitottelevaisuutta ja luonnetta. Alkukoe ei ole tottelevaisuuskoe, vaan vapaamuotoinen testitilanne, jossa saa käyttää apunaan makupaloja ja jossa koiralle saa puhua. Alkukokeessa koiran on osattava: ohittaa toinen koira, antaa vieraan henkilön tervehtiä itseään ja omistajaansa, tulla kutsuttaessa luokse, istua tai maata paikoillaan minuutin ajan ja odottaa omistajansa kanssa rauhallisena 10–15 minuuttia.
Kaikki hakemukset arvioidaan kokonaisuutena, eikä yksittäinen tekijä estä koulutusta kuulo- tai tukikoiraksi. Mikäli koirakko ei täytä hakuehtoja, mutta omistaja haluaa silti kouluttaa koirastaan kuulo- tai tukikoiran, voi hän itse kustantaa koulutuksen yhteistyökouluttajan avulla. Koira voi koulutuksen jälkeen suorittaa ympäristötestin ja valmistua kuulo- tai tukikoiraksi kuten yhdistyksen tuella koulutetut koirat.
Seuraavat asiakasvalinnat tehdään syksyllä 2014 ja alkuvuonna 2015.
Kuulokoirakoulutukseen haetaan Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n kautta, joka myös auttaa tarvittaessa koiran valitsemisessa. Ennen koiran hankintaa kannattaa ottaa yhteyttä yhdistykseen. Koiraa ei välttämättä tarvitse hankkia, jos omistaa jo sopivan koiran. Kuulokoiran kouluttaminen aloitetaan yleensä äänilähteellä, jota voi itse hallita, esimerkiksi langattomalla ovikellolla. Keskimäärin koulutus kestää noin kaksi vuotta, mutta mahdollisuus on valmistua nopeamminkin jos koira jo osaa.

Voiko kuulokoiran kanssa harrastaa?
Tottakai ja suositeltavaa onkin, että sen koiran kanssa jotain puuhailtaisiin. Joko sitten kotona tai ihan jossain treeniryhmässä. Ja oli se sitten mitä tahansa. Ihan sen koiran fyysisen ja henkisen jaksamisen mukaan valitsee harrastuslajeja, että jaksaa myös toimia kuulokoirana. Kuulokoirahan on töissä 24/7, mutta monellako se kännykkä vaikka soi ihan koko ajan? Niinpä.
Itse laitan jopa metsälenkeillä ja treeniaikoina puhelimen äänettömälle ellen tarkoituksella testaa Domia, että ilmoittaako jos vaikka on hyvät nuuskutteluhetket kesken metsälenkillä (on muuten aina ilmoittanut. Ilmoittaa vaikka olisi painileikit kesken koirakaverien kanssa.). Sen lisäksi, että Domi opiskelee kuulokoiraksi niin harrastaa kilpailutasolla tokoa ja koirafrisbeetä. Tokoa treenataan muutaman kerran viikossa kotona, ulkona tai jopa ryhmätreeneissä milloin missäkin. Frisbeetä tulee nyt jatkossa treenattua 1-2 kertaa viikossa säännöllisesti. Sen lisäksi pyöräillään ja satunnaisesti Domi jäljestää. Hyvin on jaksanut tähän asti. Työkoiran kanssa on vaan entistä tärkeämpää muistaa lepopäivät harrastuksienkin kanssa ettei se pala loppuun ja ei jaksaisi tehdä enää sitä päätyötään (ilmoittaa äänistä), mutta kun muistaa pitää ne lepopäivät ja harrastaa sen koiran aktiivisuuden mukaan niin kuulokoirakoulutus ei ole este sille. :)




Domista kuulokoira
Olen syntymästä asti ollut "puolkuuro" (hyvä muuten ottaa huomioon jos joku teistä meidät bongailee tuolla maailmalla. Ei kannata huudella selän takana vaan tulee rohkeasti siihen lähelle jos on asiaa. ;)). Kuulen ainoastaan oikean puolimmaisella korvalla. Vasen on täysin kuuro. Eikä vasemmalla puolella ole edes korvakäytävää tai mitään muutakaan oleellista mitä tarvittaisiin kuulemiseen. Korvanlehti on aikoinaan rakennettu. Suuntakuulosta ei tietoakaan jonka ansiosta saan olla tuolla liikenteessä todella tarkkana ellen halua jäädä auton alle.
Domin tullessa taloon en vielä kuulokoirista mitään tiennyt. Mutta Domin ollessa noin vuoden luin jostain mistälie koiralehdestä kuulokoiraoppilaasta Jekusta joka on labradorinnoutaja ja omistaja kirjoittelee blogia jossa kerrotaan Jekun koulutuksen etenemisestä ja siitähän se idea sitten lähti. Ensin juttelin ja kyselin Jekun omistajalta kaikenlaista näihin liittyen ja sitten...
...Hain koulutukseen mukaan vuoden 2012 syksyllä. Täytettiin paperit ja lähetettiin ne Suomen kuulo- ja tukikoirayhdistykseen, mutta alkuvuodesta ei sitten uusia koirakoita valittu muutoksien takia. Vuoden kuluttua (2013 syksyllä) kummminkin tulivat yhdistyksestä käymään meillä tarkistamassa tilanteen ja tultiin siihen päätökseen, että me aloitamme koulutuksen vuodenvaihteen jälkeen ja niin sitten viime helmikuussa suunnattiin kuonot kohti Tamperetta ja ihka ensimmäistä kuulokoirien koulutusviikonloppua. Koulutusviikonlopun aikana käsiteltiin perusasioita liittyen koirien kouluttamiseen, yhdistyksestä tietoa ja kuulo- ja tukikoirien kouluttamisesta. Kirjoitettiin sopimuspaperit ja listattiin tavoitteet.
Miia (kouluttaja) käy meillä täällä kotona silloin tällöin katsomassa miten asiat etenee ja neuvoo jos tarvetta. Tällä hetkellä keskitytään Domin hihnakoulutukseen kun äänet jo valmiina.
Domilla oli koulutuksen alkaessa ikää noin 2,5 vuotta. Jälkeenpäin kun ajattelee niin ihan hyvä ettei aikaisemmin koulutusta edes aloitettu. On tuo otus sen verran kasvanut sen vuoden odottelun aikanakin ja itse ohjaajalle tullut kärsivällisyyttä, ehkä hitusen lisää.
Koulutuksen alettua Domi on kulkenut säännöllisen epäsäännöllisesti koulussa mukana koska voi. Tarviiko siihen muuta syytä. Se kulkee mukana koulussa, kaupungilla, kaupoissa, kahviloissa ja ihan mihin vain menen. Kun liikutaan kaupungilla niin monet ihmiset tulee kyselemään, että saako silittää ja höpisemään niitä näitä. Kivaa varsinkin kun olen itse melko sosiaalinen ihminen joka tykkää höpistä varsinkin koirista paljon. Mielenkiinnolla myös seuraan minkälainen vaikutus Domilla on muihin ihmisiin. Miten paljon se piristää muita ihmisiä kun saavat sen lyhyen hetken rapsutella tuota pusukonetta. Uskon myös, että kun Domi kulkee koulussa mukana niin sillä on rauhoittava vaikutus opiskelutilanteessakin ja rauhoittaa sen ympäristön.

Kesän olin mykkänä leikkauksen takia ja tuli siinäkin opittua uutta ja neuvonkin jokaista, että olkaa vaikka viikko puhumatta koiralle ja käyttäkää pelkkää kehonkieltä. Tapahtuu ihmeitä. ;)
Suhde syveni ja toimii entistä paremmin meidän kohdalla. Se on melko hieno tunne kun koira toimii todella pienistä käsimerkeistä ja muista eleistä. Eipä tarvitse omaa ääntä kuluttaa höpisemällä turhia joista se koira ei edes puoliakaan ymmärrä.
Elokuussa käytiin kokeilemassa testiä ja Domi oli sitä mieltä ettei osaa kävellä hihnassa ja testaajat ei arvostannut pusuvastaanottoa joten uusiksi meni. Kuukauden päästä uusi yritys, uudella asenteella.

Miten Domin kuulokoirakoulutus on auttanut minua?
Tarkkailen kuuloni takia todella paljon ympäristöä, käytän normaalia ihmistä enemmän energiaa siihen kuulemiseen, tarkkailen kännykkää todella usein, kääntyilen ulkona katsomaan koko ajan taakseni, että tuleeko sieltä pyöräilijä tai jotain muuta yhtä ärsyttävää. Ja ihan turha tuolla kaupungilla huudella minun nimeäni kun en osaa paikantaa sitä. ;)
Mutta onneksi on Domi. Domi ilmoittaa kännykän isommassakin häiriössä enkä enää läheskään niin paljon tarkkaile puhelinta vaan luotan, että Domi sen kyllä ilmoittaa jos tarve. Aamuisin ei tarvitse murehtia heräämistä, kun tietää että Domi kyllä reagoi herätyskelloon eikä luovuta ennen kun olen päässyt ylös sängystä. Ja koska koirat on fiksuja ja yhden tehtävän kun annat niin se rupeaa yhdistämään. Domi reagoi nykyään myös jos takaa tulee pyöräilijä tai paljon ihmisiä niin se rupeaa tuijottamaan minua ja yrittää sillä tavalla kertoa että siirry sivuun siitä/varo.
Tulevaisuudessa Domi tulee myös opiskelemaan minuun nimeen reagoimisen jotta se osaa sitten näyttää mistä suunnasta joku minua huutelee. Sinne kouluunkin tulee ihme kyllä lähdettyä suuremmalla motivaatiolla kun tietää, että voi ottaa koiransa mukaan ja ottaa sen vaikka koulutustilanteena ellei muuten jaksaisi.

Domi toivottavasti valmistuu tasan kuukauden päästä jonka jälkeen se on virallinen kuulokoira oikeuksien kera. Tulen kuitenkin pyörimään näissä jutuissa mukana ja aion tehdä jotain asioiden eteen, että näiden kouluttaminen tulee jatkumaan tulevaisuudessakin ja saadaan kuulo- ja tukikoiria koulutettua kaikille niille jotka sitä tarvitsee. Toivon myös, että kuulo-, tuki-, avustajakoirat ja muutkin hyötykoirat on vielä joku päivä kaikella tavalla opaskoirien tasolla. Pitkä matka, mutta ehkä vielä joku päivä?

Koulutukseen liittyy suurena osana myös koiran maltillinen käyttäytyminen niin kotona kuin myös liikkuessa ihmisten ilmoilla. Koira joka on töissä niin siihen EI kosketa ilman lupaa eikä myöskään syötetä nameja! Domi rakastaa kaikkia vieraita ihmisiäkin erittäin paljon ja innostuu jos sille puhuu joten maltillinen rauhallinen kohtaaminen on ihanne. Sanon melko napakasti kyllä takaisin jos joku tulee tuosta noin vain lääppimään eikä ymmärrä perääntyä jos pyydän. Silloin saa kuulla melkoisen saarnan asiasta. Alkaa ärsytyskynnys täyttymään pikkuhiljaa kun ihmiset ei tajua. Kysy aina ensin lupa ja koske vasta sitten jos lupa tulee. Itse useimmiten annan luvan jos osataan nätisti kysyä eikä meillä ole juuri sillä hetkellä menossa mitään erityisen tärkeää meneillään, koska tiedän miten paljon se lyhyt rapsutustuokio voi ilahduttaa sen henkilön päivää. Pieni koira, mutta suuri ilo niin itselle kuin muillekkin ympärillä olijoille. Ei näitä koiria turhaan kouluteta avustamaan tai sanota ihmisen parhaimmaksi ystäväksi. Sitä ne nimenomaan on.

MTV3 uutispätkä avustavista koirista (myös kuulokoirista): http://www.katsomo.fi/?progId=397557

Kuulokoirien blogeja:
Toivo on syntynyt 24.10.2009 Laukaassa lammastilalla ja on sekarotuinen Valmistui Kuulokoiraksi 28.8.2013.
Jekku on 3,5 vuotias labradorinnoutaja joka valmistui kuulokoiraksi marraskuussa 2013.



lauantai 11. lokakuuta 2014

Treenailua

Kokeen jälkeen ei ihan hirveästi olla treenailtu ja viilattu ALO liikkeitä, kun en ole kokenut tarpeelliseksi. Seuraava koe on kumminkin jo alle viikon päästä.
Vähän tehty perusasentoon tulemista eri suunnista, luoksetulossa keskitytty siihen ettei törmäisi jalkaan siirtyessä sivuasentoon kun tulee niin kovalla vauhdilla ja jääviä harjoiteltu erilaisissa häiriöissä. Ensi viikolla jotain pientä treeniä jos kerkeää ja sitten se on siinä. Toivottavasti tämän vuoden viimein koe ja ensi vuonna voidaan katsella jo avo sekä voittajaluokan kokeita. Hurjaa kyllä ajatella, että jos nyt TK1 tulee ja avosta haetaan vaan yksi ykköstulos niin Domi tosiaan kisaa ensi kesänä mahdollisesti jo voittajaluokassa. Joka on sääntömuutoksen jälkeen kai luokka 2(?).

Tänään käytiin lähikentällä tekemässä ruutua kisamatkan pituudelta ja noutoa. Häiriönä oli taas ihmisiä kentän laidalla katselemassa ja ihmettelemässä Domin treenailuja. :D
Domi teki paikkamakuun sillä aikaan kun kokosin ruudun. Nätisti pysyi paikoilleen.
Hiekkakenttä ei kyllä ole paras mahdollinen treenipaikka kun hiekkapöly leijailee ja Domin silmiä ja kuonoa rupeaa kutittamaan ja sitten niitä pitää hangata kesken kaiken joten täytyy ruveta nurmikentällä treenailemaan useemmin ja silloin tällöin hiekkakentällä. Parin viikon päästä onneksi alkaa hallikausi frisbeen osalta joten tulee sielläkin silloin tällöin tokoiltua.

Noudossa oli kiva huomata ettei Domi enää syöksy kapulalle niin suurella voimalla, että kapula lentäisi pari metriä eteenpäin vaan nyt pysyi kapula paikoillaan ja Domi otti sen suht nätisti suuhun. Palautusvauhtikin on hyvä.
Ruutuun irtoaa jo paljon paremmin pitkältä matkaltakin ja osaa hakeutua oikeaan kohtaan eri suunnista. Kestää myös ihmishäiriötäkin. Pitäisi varmaan ruveta sitä seuraamisosiotakin harjoittelemaan ulkona.
Keskiviikkona meitä haastateltiin Koiramme -lehteen (ilmestyy marraskuussa) kuulokoirailusta ja huomenna tulee vielä kuvaaja. Ensi keskiviikkona Miia kyläilee erittäin pitkästä aikaa ja katsellaan missä vaiheessa meidän koulutus etenee. Lauantaina koe ja sunnuntaina olisi Kiitorekun avajaiset johon Domi lähtee varmaan juoksemaan putki-hyppymölliradalle ja samalla nähdään meidän tuleva treenihallin tilatkin ja pystyn suunnittelemaan frisbeetreenejä. Varmaan joku päivä käydään myös moikkaamassa kaverin tiibetinmastiffia. Domi kun tykkäilee isommista koirista.

maanantai 6. lokakuuta 2014

Lajiesittelyssä Flirt Pole

Flirtpole välineenä on todella helppo ja yksinkertainen väsätä itse. Siihen tarvitaan joku keppi ja meillä sen virkaa toimittaa tuommoinen aurauskeppi joita saa 6kpl paketeissa kaupoista, vanha noutajahihna jonka päähän laitettu patukka. Lelunahan voi käyttää patukkaa, rättiä tai mistä se koira sitten innostuukin.
Flirtpole on ns. voimaharjoituslaite jonka ideana on houkutella koiraa jahtaamaan nopeasti liikkuvaa viehettä. Flirttailu parantaa koiran nopeutta, lihasvoimaa, ketteryyttä, kestävyyttä ja suorituskykyä joka voi auttaa muiden lajien parissa. Flirttailussa koira käyttää paljon energiaa lyhyessä ja pienessä tilassa. Ihminen pitää kiinni kepistä ja tekee erilaisia liikkeitä ja saa vieheeseen liikettä.
Tarkoituksena on liikuttaa viehettä sen verran, että koiralla on mahdollisuus saada se kiinni eli ns. flirttailla koiran kanssa. Itse seisotaan yhdessä paikassa ja tehdään vieheestä aktiivinen/liikkuva. Pyörimällä itse vieheen saa liikkumaan nopeammin ja laajemmin ja välillä vaihtaa pyörimissuuntaa. Kun viehettä vedetään maata pitkin luo se vaikutelman vieheen karkaamisesta ja koira lähtee jahtaamaan. Katkaiseva liike (heilauttamalla/nykiminen) saadaan vieheeseen tehtyä muutoksia suuntiin.
Koiran on hyvä antaa välillä napata viehe ja antaa vetää vastaan jolloin se saa sen palkkioksi.
Flirtpolea ei ole hyvä tehdä kovin nuoren koiran kanssa ja koiran kanssa joka ei ole hyvässä kunnossa. Lämmittelyt ja jäähdyttelyt tämänkin leikin parissa ovat tärkeä osa koko hommassa kuten muissakin lajeissa.

Meillä tää flirttailu on tuonut uutta intoa Dominkin leikkimiseen. Ei ahdista liian lähellä oleva ihminen ja saa enemmän voimaa ravistella lelua kun itse pidän kepistä kiinni. Bostonit ovat luonnostaakin nopeita ja ketteriä koiria, mutta ainkain meillä flirttailu on vahvistanut entisestään noita ominaisuuksia ja kasvattanut tuolle otukselle muskeleita. Meillä ei ole sattunut tän parissa mitään vammoja eikä Domi ole erityisemmin jumissakaan ollut, kun tehdään hyvin alkulämpät ja loppujäähdyttelyt eikä liukkaalla tai kovalla alustalla puuhailla (märkä maa, jää, asfaltti...).

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Kuvapläjäys

Kuvia viime päiviltä. Kaikki kuvat lokakuun ajalta löytyy odoitteesta http://domibostoni.kuvat.fi/kuvat/Oma+koira/Domino/2014/Lokakuu/