tiistai 30. syyskuuta 2014

Domin tokokoulu - ruutu (VOI)

Uusi videosarja --> Domin tokokoulu. Tarkoitus olisi käydä läpi erilaisia tottelevaisuuskokeiden liikkeitä ja näyttää miten olen itse asioita opettanut nimenomaan Domille. Päätin aloittaa ruudulla, koska tuli samalla sitten sitäkin treenattua pitkästä aikaa ja sitä on muut toivoneet.

Tokokokeissa (voittajaluokka) ruutu on noin 25metrin päässä joka on kooltaan 3mx3m. Koira käsketään menemään ruutuun jossa koira joko käsketään suoraan maahan tai sitten seisomaan ja siitä maahan. Ohjaaja kulkee kohti koiraa ja kääntyy noin 2 metrin päässä koirasta oikeaan/vasempaan. Ohjaaja ei kuitenkaan mene ruutuun. Kuljettuaan noin 10 metriä ohjaaja kutsuu koiran mukaan seuraamaan. Lähtöpaikalla ohjaaja pysähtyy ja koira istuu perusasentoon. Koiran tulee liikkua ruutua kohti suoraan ja mennä ruutuun etureunasta.
Erikoisvoittajaluokassa koira lähetetään ensin merkkitötsälle ja sitten ruutuun (oikea/vasen).


-Ruutu-


Olen kokeillut Domilla kaikkia mahdollisia tekniikoita ja ideoita miten opettaa ruutu eli sekatekniikalla kunnes yks päivä päätin, että tehdään kosketusalustalla joten videossa näytetään miten ollaan kosketusalustaa käytetty Domin kanssa.

Kosketusalustan opettamisessa käytin naksutinta ja nameja, mutta muuten naksuttimella ja lelulla. Totesin, että frisbee ainakin on yksi super hyvä lelu tähän tarkoitukseen, koska saa heitettyä pitkältäkin matkalta. Ja sitten toki narupallot ja mistä se oma koira innostuukaan. :) Olisi hyvä jos sen palkkalelun saisi heitettyä ruudun yli koiran taakse jotta koiralle vahvistuu entisestään, että se oikea paikka on ruudun keski-/takaosa eikä siinä heti edessä.

1. KOSKETUSALUSTA
Ihan ensimmäisenä on tietenkin hyvä opettaa koiralle kosketusalusta.  Meillä kosketusalustan virkaa toimittaa jonkun rasian kansi ja niitä löytyy eri kokosia joten valitsin sen sillä ajatuksella että jos se on syytä häivyttää isommalla projektilla jossain vaiheessa niin saa pienennettyä kosketuspintaa vaihtamalla vaan kantta.

-koira katsoo kantta *naks
-koira menee kantta kohti  *naks
-koira koskettaa tassulla *naks
-koira hakeutuu kannen päälle etutassuilla *naks
-pidennetään matkaa kannesta, koira menee kantta kohti itsenäisesti *naks
-koira juoksee kannelle *naks
-koira stoppaa kannen kohdalla seisomaan *naks

Itse otin tähän käyttöön käskysanan "koske" ja se selviää myöhemmin, että miksi. Domi myös oppi hyvin, että kannen päällä tehdään käännös ja stopataan eli helpottuu tuleva stoppaaminen ruudussa. Kosketusalustan lisäksi on hyvä harjoitella liikkeestä pysähtymistäkin siis. Domilla tämä käsky on niin vahvana ettei sitä tätä varten ole tarvinnut erikseen opettaa. Yhdistää tosi helposti asioita toisiinsa jonka takia Domista pidänkin.

2. MINIRUUTU
Tämän ideana on siis tehdä ruutu pienemmässä mittakaavassa ja opettaa koiralle hahmottamaan ne ruudun rajat. Tämä on omasta mielestä myös siitä kiva tapata, että mahtuu tekemään sisällä joten jos on häiriöherkkä koira niin ei heti tarvitse suunnata ulos vaan voi pari toistoa vahvistaa kosketusalustan (ruutuun) luo menemistä rauhassa ja lisää häiriötä pikkuhiljaa. Tai jos ei aina huvita mennä kaatosateessa ulos treenaamaan niin tuo menee myös sisäaktivoinnistakin. :D

Domi näki alussa kun laitoin kannen ruutuun ja sen jälkeen odottelin rauhassa, että hoksaako mennä ja kun meni niin sanoin "koske ruutuun" yhteen pötköön ja tätä toistettiin jonkun aikaan. Pikkuhiljaa käskysana alkoi muodostumaan "kosruutuun" ja sitten "ruutuun". Ruutuun menemisen lisäksi harjoiteltiin tässä vaiheessa jo myös seisomista ja maahanmenoakin. Miksei vaikka opettaa myös sen seuraamisosuudenkin jos on sisällä tilaa tehdä.

Hyvä tehdä myös niin, että välillä se kosketusalusta ei siellä ruudussa enää olekkaan ihan joka toistolla. Tai sitten häivyttää kosketusalustan askel kerrallaan pois. Meidän ei tarvinnut sitä tehdä.

3. NORMAALI RUUTU + KOSKETUSALUSTA
Kun oltiin harjoiteltu sisällä niin siirryttiin ulos, meidän takapihalle. Mietin että voihan tässäkin vaiheessa vielä tehdä miniruutua jos koira sen hahmottaa paremmin, mutta Domille tein ihan normaalin kokoisen ruudun jo. Vietiin yhdessä kosketusalusta ruutuun, innostin Domia ja sen jälkeen lähetin sen lyhyestä matkasta alustalle. Naks ja kiekko lentää. Sitten pidennettiin matkaa ja välillä tehtiin lyhyemmästä. Ensin naksautin jo siitä, että juoksee täysiä ruutuun, sitten pysähtymisestä, sitten maahanmenosta ja sitten kaikkia satunnaisesti ja joskus kokonaisena liikkeenä.

Kannattaa myös tehdä lähetyksiä eri suunnista, että koira oikeasti oppii hakeutumaan tiettyyn kohtaan ruutua. Ja lisää häiriötä muilla ihmisillä, häiriöesineillä, eri treenipaikat, eri sääolosuhteet. Vaihtaa merkkitötsiä ja ruutunauhaa.

Sen vaan sanon, että älkää missään nimessä ikinä opettako koiralle merkkitötsälle menoa ennen ruudun opiskelua ellettte tiedä mitä olette tekemässä oli opetustapa sitten mikä hyvänsä. Terveisin Domi joka opiskeli ensin merkkitötsän vaikka ohjaaja oli saanut jo varotuksia asiasta. Domi haki tosi pitkään ruudussa etummaista oikean puoleista tötsää ja oli tosi vaikeaa saada se sinne ruudun keskikohdalle tai edes sinnepäin... Opetus siis aloitettiin täysin alusta. Hyvä puoli tossa toki oli se, että nyt Domi osaa jo evl ruudunkin ihan kohtalaisesti ja tekee sen toisinaan jopa paremmin kuin voittajaluokan ruudun. Ehkä se merkkitötsälle juoksu on vaan niin kivaa ja siitä ruutuun.

Ruutuvideoita matkanvarrelta:


sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Domin päivä

Tuli kuvailtua Domin oma my day -video. Tämä päivä on sisältänyt agikeppien treenaamista, ruutua, frisbeetä ja lenkkeilyä.
Huomenna Domi lähtee kouluun mukaan ja ensi lauantaina meillä on tokokoe Parikkalassa johon ilmottu jopa 17 alokoirakkoa. Saadaan siis varmaan odotella siellä jonkun aikaa omaa vuoroamme ellei hyvällä tuurilla oltaisiin ekojen alojen joukossa, mutta otetaan sekin treenin kannalta. Ykkönen tulee jos on tullakseen. :) Seuraava päivitys taitaakin tulla siitä kokeesta ellen sitä ennen keksi jotain.
Frisbeetreenitkin alkaa taas pyörimään lokakuussa kun saatiin vuokrattua vakioaika fribaporukalle Kiitorekun uudesta hallista joka avautuu lähiaikoina.

lauantai 27. syyskuuta 2014

tiistai 23. syyskuuta 2014

Mitä Domi syö?

Domi on aikoinaan käynyt läpi lähes kaikki mahdolliset nappulamerkit mitä eläinkaupasta löytyy ja muutama "markettinappulan" eli Jahti&Vahti ja HauHau. Kaikista oireili maha jo pennusta asti ja myöhemmin rupesi tassut punoittamaan ja tulehtumaan. Eläinlääkärissä käytyä Domi sai kortisonipohjaista tassuvoidetta ja siirryttiin RC Hypoallergia ruokaan joka oli ainoa nappula mitä Domi pystyi syömään ja söikin sitä varmaankin noin 1½ vuotta kun tarkoitus oli ruveta eliminaatiodieetille, mutta aina se hajosi ja piti mukamas kokeilla jos se sittenkin sietäisi jotain muutakin. Noh ei sietänyt. RC hyporuualla jatkettiin ja myöhemmin kuvioon tuli lihat. Sen tiesin, että mahdolliset aiheuttajat on possu sekä nauta joten niitä Domi ei saanut (varastopunkin lisäksi mikä seikkailee kuivaruokien joukossa). Ensimmäinen liha mitä Domi rupesi syömään oli jauhettu poro.
RC hyporuoka + lihayhdistelmä rupesi tepsimään ja tassut parantuivat joten tuolla linjalla jatkettiin enkä sortunut enää ostelemaan muuta ruokaa.
Jonkun ajan kuluttua, kun tassut oli ollut pidemmän aikaa kunnossa, mutta koira rupesi kuihtumaan vaikka söi todella suuren määrän aina nappulaa päivässä ja enempää ei olisi sitä voinut antaa kun sitten maha olisi sanonut poks ja lihaakaan Domi ei sietänyt liian suurena määränä. Enkä uskaltanut ruveta syöttää pelkkää poroakaan joten miljoonannen kerran toden sanoo ja päätin tuossa keväällä taas suunnata eläinkauppaan ostamaan kuivaruokaa ja mukaan lähti Brit Caren lammas&riisi pussi. Domi oli aikaisemminkin Brit Carea syönyt ja oireillut (vähäisesti), mutta otin silti riskin.
Yli vuosi myöhemmin ja ihme tassuongelmia pohdiskellen Domi söi taas Brit Carea. Viikko - ei oireilua, toinen viikko - ei oireilua, kolmas viikko - ei oireilua!!
Siinä samalla myös Domin lihavalikoima kasvoi. Poroa, broilerin jauhelihaa sis.luuta ja kalkkunaa.
Nyt myöhemmin on mukaan tullut myös MUSHin vaistopullat (poro-kana-kalkkuna) ja Maukkaan kana-lohipullat jotka on todella käteviä näin pienen koiran kanssa.
MUSH-vaistopullia 4kpl, nutrolin ravintoöljyä, lusikallinen viilistä, plaque offia
MUSH-vaistopullia 4kpl, Maukas kana-lohipullia 3kpl, rypsiöljyä, plaque offia
Domin ruokintaa voidaankin nykyään kutsua 50/50 nimellä tai millä sitten ikinä tahtookaan tai mihin tuon sitten luokittelee. Sekaruokinta?. Itse en mittaile oikeastaan mitään vaan heitän kuppiin silmämääräisesti ja seurailen Domia. Domilla kun tosiaan reagoi ekana maha ja turkki jos jotain on pielessä esim. vitamiinien saannin kohdalla tai ruoka ei muuten vain ole sopivaa.
Nappuloita Domi saa päivässä noin 120g ja lihoja 120-200g päivästä riippuen joten kokonaismääräksi tulee suunnilleen 240g-320g. Nappuloiden ja lihojen lisäksi kuppiin tipahtaa epäsäännöllisesti loraus Nutrolin ravintoöljyä, rypsiöljyä tai lohiöljyä. Plaque Offia puhdistamaan hampaita ja pitämään hengityksen raikkaana (sehän sisältää jonkunlaista merileväseosta). Joo ihan kunnon merileväpurkin ostaminen tulisi varmasti paljon halvemmaksi, mutta itse en ole täältä löytänyt kuin isoja purkkeja enkä viitsi semmoista ostaa pienelle koiralle kun kulutus on vähäinen ja käytän kausittain. Usein tulee myös viiliä, raejuustoa tai piimää. Mummilla Domi saa yleensä aina jonkun luun milloin mitäkin kuten lammasta ja useimmiten possua ja sen verran Domi sitä sietää kun harvoin saa. Kotona ei Domi possua syö.

Domi ei myöskään siedä mitä tahansa kaupan hyllyillä olevia nameja. Kaikki väriainekoirankeksiherkkumössöt on hyihyi. HauHau ja Planet Petin tuotteista käytän Domilla palkkanameina kuivattua kanaa ja ankkaa sekä niitä pakastekuivattuja kuutioita.
Ja mikä ehkä yllättävintä on se, että yksi koirankeksimerkki (Wagg'mms Biscuits kana)
on sellainen mitä Domi syö täysin ilma oireiluja ja vieläpä erittäin maistuvaa Domin mielestä. Tuollaisten namien lisäksi tottakai parhaiten sopii ihan kuivattu poro tai kana.  




Kolme vuotta seuraillen koiraa ja oireiluja olen saanut sen verran selville, että Domi reagoi nappuloihin varastopunkin takia tai mikälie syy sitten ikinä onkaan, mutta jos pidän nappulaosuuden pienenä/puolitettuna ja enimmikseen lihaa jolloin saadaan tasapainoitettua tilanne ja Domi ei oireile ainakaan ruuan takia. Haaveissa on, että joku päivä voidaan vielä siirtyä täysin raakaruokinnalle, mutta nyt mennää näillä mitä annetaan ja pääasia on, että saadaan helpotettua koiran oloa ja voi henkisesti ja fyysisesti hyvin. Tassuongelmat kun ei täysin johdu ruuastakaan vaikka sillä pystyy melko pitkälle kontrolloimaan ja sen huomasin taas tänään. Syksy tuli ja sen mukana sateet. Juoksutkin loppui. Domin tassut taas tulehtunut erittäin pitkästä aikaa. Syynä voi olla mahdolliset hormoniongelmatkin, mutta sehän selviää sitten ensi vuonna kun Domi tullaan leikkauttamaan, että onko sillä vaikutusta asiaa tai sitten vaan nämä kurakaudet koitetaan kestää ja hoidetaan tassuja tuolla voiteella mitä eläinlääkäri Domille kirjoittanut reseptille. Voide helpottaa kumminkin ihan parissa päivässä ja sitä ei tarvitse käyttää kuin muutaman päivän kerrallaan jonka aikana se poistaa pahimmat kutinat ja hiivatöhnät. Domi on onneksi fiksu koira ja oppinut pienestä asti, että jos nuolee tassuja niin pönttö tulee päähän ja jos osaa olla nätisti niin ei tarvitse pönttöäkään. Fiksu koira valitsee jälkimmäisen. ;)

Ruokintaan palaten vielä sen verran, olen miettinyt että jatkossa varmaan käytän enemmän Maukkaan tuotteita kuin Mushin vaikka nekin on meillä toimivia ollut, esim. vaistopullat niin käteviä kiireisinä päivinä varsinkin ja ne toimii hyvänä lisätäytteenä. Domi saa yleensä 4-7 pullaa kerralla. Olen myös miettinyt jos seuraavana kokeilisin ihan broilerin siipiä että mitä Domi niistä tuumaisi kun maha ei kestä luuta kovin suurena määränä pelkästään, mutta jos kanansiivet olisi sopivat. Ainakin varmaan menee hotkien alas. :D Tuota koiraa ei ole tosiaan koskaan tarvinnut houkutella syömään lihoja. Poro ja muu riista voi kuulemma olla ensikertalaisille liian tujua tavaraa, mutta Domi on sitäkin syönyt alusta asti onnessaan.

Lihat tulee ostettua 500g pötköissä. Antaa hetken aikaa olla huoneenlämmössä jonka jälkeen sen pötkön saa kätevästi paloiteltua terävällä veitsellä tai puukolla 4-6 osaan. Helppo pussittaa valmiiksi annoskooksi. Kunhan vaan ottaa pakastimesta yhden pussukan sulamaan aina 1-2 tunniksi jonka jälkeen voikin jo hyvin tarjoilla koiralle. Pullat sulaa yleensä jopa 30 minuutissa.

Domin pakastelokero näyttää tällä hetkellä tältä.
Sieltä löytyy MUSHin vaistopullia, Maukas-sarjan pullia, pusseissa on poroa ja kanaa sekä löytyy pari kasvismössöä jotka pitäisi paloitella joku päivä.

Kuvat varmaan kertovat kaiken oleellisen siitä, että tämmöisellä ruokavaliolla Domi pysyy hyvässä fyysisessä kunnossa ja jaksaa työskennellä kuulokoiraoppilaana. Olen itse huomannut, että raakaruoka todellakin vaikuttaa niin fyysisesti kuin henkisesti koiran jaksamiseen ja yleisvointiin. Paskamäärätkin pienempiä. :)

Sopiva ruokintatapa juuri sille omalle koiralle ja monipuolinen liikunta. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle.

maanantai 22. syyskuuta 2014

Koulutusviikonloppu II

Viikonloppu vietettiin Nokialla kylpylähotelli Edenissä opiskelemassa kuulo- ja tukikoirahommia.
Oppilaskoirien toinen pakollinen koulutusviikonloppu joka kuuluu tähän koulutusprojektiin. Ensimmäinen viikonloppu vietettiin helmikuussa Tampereella.

Koulutusviikonloppu alkoi lauantaina klo 9 aikoihin, mutta myöhästyttiin noin tunnilla alkuhöpinöistä ajomatkan takia, mutta hyvin päästiin juttuihin mukaan kun paikalle löydettiin.
Domi ei ollut edellisenä yönä montaa tuntia nukkunut. Autossa torkkui, mutta heti kun auto pysähtyi niin koirakin oli taas hereillä. Kaikesta huolimatta energiaa oli paljon eikä väsymys näkynyt missään. Kun oltiin ajettu hotellin parkkipaikalle ja lähdettiin kävelemään hotellia kohti niin se oli noh melkoista pelleilyä Domin osalta. Sai pysähtyä joka askeleen jälkeen kun hihna kiristyi ja koira sinkoili onnessaan joka suuntaan, mutta kuten edellisessä postauksessa mainitsinkin, että nimenomaan tuo alkupelleily on enää oikeastaan se varsinainen ongelma kun kiihtyy uudesta paikasta.
Hotelliin päästyä ja tilan löydettyämme missä muu porukka jo odotteli niin pikkuhiljaa rupesi Domikin rauhoittumaan. Ekan tunnin siellä oltuamme oli vähän levoton eikä malttanut hirveästi pysyä paikoillaan, mutta toisaalta ei ruvennut myöskään inisemään ja huutamaan turhautumistaan joten pisteet siitä.

Ensimmäisenä oli ongelmakoiraluento ja käsiteltiin erilaisia ongelmatilanteita yleisesti mitä voisi olla ja vielä ennen lounasta käytiin läpi meidän viime kerralla saadut kotitehtävät joka oli 12-vaiheinen tehtävä jossa:
- kuvailtiin oma unelma
- tulevaisuuden haasteet
- miltä toivoo asioiden näyttävän tulevaisuudessa
- tavoitteiden asettaminen ja mihin nimenomaan keskittyyn, miten saavuttaa tavoitteet
- tavoitteiden saavuttamisen hyödyt itselle ja muille
- edistymisen tiedostaminen, missä määrin on jo tapahtunut edistystä, mitä tehty sen eteen
- tulevaisuuden kehitys, mitä välivaiheita se sisältää
- mitkä syyt tekee tavoitteiden saavuttamisesta joskus ehkä vaikeaa/hankalaa
- mitä lupaa tehdä asioiden eteen
- miten suhtautua jos tulee takapakkia eikä asiat mene aina niin kuin suunniteltu
- päiväkirjan pitäminen (meidän kohdalla blogi ja fb-ryhmä)
- onnistumisesta nauttiminen
(jos jollakin heräsi kysymyksiä siitä, että mitä olen noihin kysymyksiin vastaillut niin voisin tuota hommaa availla enemmän joku toinen kerta kun kaikki löytyy paperilta)

Siinä olikin miettimistä ja tekemistä kun noita asioita pohti ja kirjoitteli ylös muutama viikko takaperin. Nyt tuota tehtävää käytiin läpi pienissä ryhmissä tukihenkilöiden kanssa ja pohdittiin missä vaiheessa juuri nyt mennään ja niin edelleen.
Käsiteltiin myös koirien erilaisia metsästyskäyttäytymistapoja ja minkälaisia eroja on rotujen välillä.

Domi oli lounaalla mukana ja istui nätisti pöydän alla eikä häirinnyt muita.
Lounaan jälkeen olikin ulkoilun vuoro ja verijäljestystä. Odotin tätä innolla, koska Domi on tehnyt aikaisemmin vain ihmisjälkeä ja mielenkiinnolla odotin miten Domi suhtautuisi vereen.
Käytiin ekana tietenkin läpi mitä verijäljestys on ja miten sitä pystyy tekemään ja harrastamaan.
Teoriaosuuden jälkeen päästiin itse jäljen tekemiseen ja minä aloitin. Tehtiin nurmikolle noin 20m verijälki joka vähän kaarsi oikealle ja siellä ns. maalissa oli lampaan lihaluumössö saaliina. Annettiin sen vanheta siinä jonkun aikaa ja odotteluaikana muutkin teki vuorollaan omille koirilleen jäljet.
Odotteluaikana temppuiltiin ja tehtiin jopa vähän tokoa siinä parkkipaikalla - mahtava keskittyminen oli! Seuraamista, luoksetuloa ja jääviä. Kontakti ja hallinta pysyi kaikesta ympärillä tapahtuvasta häiriöstä huolimatta. :)
Domi ei olisi millään malttanut odottaa jäljelle pääsyä ja katseli siihen malliin jos saisi luvan
Kun meidän vuoro sitten vihdoin tuli, että saatiin lähteä ajamaan jälkeä niin ei siinä tarvinnut sanoa Domille muuta kuin "jälki" ja lähti semmoisella vauhdilla taas menemään. Ekana nuuskutteli ja vähän ehkä jopa ihmetteli että mitäs tämä on, mutta tarkasti nuuskutteli ja pysyi linjalla suht nätisti. Domi myös nuoli ne veret siitä nurmikosta pois kun tais olla niin hyvää herkkua... :D Loppuun asti kumminkin selvittiin kunnialla ja Domi sai nauttia sen lampaan lihaluumössön rauhassa ja ai että miten koira oli tyytyväinen suorituksen jälkeen.
Varmaan tullaan jatkossakin verijälkeä tekemään silloin tällöin täällä kotiseudullakin virikkeenä.
Meidän suorituksen jälkeen sitten keskityttiin katsomaan muiden tekemistä ja olemaan rauhallisesti ettei häiritty muita koiria jäljellä.
Oli kiva huomata, että Domi keskittyy todellakin siihen jälkeen koska tähän mennessä ollaan aina oltu vain kahdestaan kun jälkeä tehty. Nyt tehtiin ihan uudella tavalla eli verellä ja sen lisäksi vierellä/takana seurasi tämä meidän jälkiohjaaja ja sitten valokuvaaja toisessa laidassa eikä Domi häiriintynyt niistä. Puhumattakaan siitä että koko muu joukko oli tuossa meidän takana seuraamassa Domin työskentelyä. Hyvästä treenistä meni siis tämäkin kerta. :)

Kun kaikki oli saanut tehtyä jäljet niin suunnattiin takaisin sisälle jolloin aiheena oli motivaatio ja ajanhallinan haasteet. Tässä vaiheessa Domi oli kerennyt rauhoittumaan niin paljon kiitos jäljestyksen, että loppuajan se nukkuikin sylissä/lattialla tyytyväisenä. :D
Tehtävänä oli tehdä/täyttää tuollainen ajankäyttöympyrä omasta päivästään. Sinällään vähän hankala tehtävä kun meidän päivän tekemiset riippuu niin päivästä ja omasta mielentilasta milloin tehdään mitäkin ja miten paljon, mutta täytin tuon ajatellen sillä tavalla, että mitä yleensä/useimmiten tehdään ja miten meidän arkipäivä menee. Pääasiana taisi olla, että kaikilla riittää aikaa koiran koulutukseen päivän aikana ja että jokainen jaksaa.

Ympyrään liittyviä kysymyksiä:
- mitkä asiat ovat pakollisia, mitkä vapaahetoisia? (tekemisiä päivän aikana)
- mille sanon kyllä, mille ei
- mitkä asiat antavat voimia ja mitä mahdollisesti vie niitä
- käyttääkö aikaa toisten tarpeille itsensä kustannuksella
- voiko luopua jostain saadakseen aikaa johonkin muuhun
- onko ympyrässä paikkka koiran koulutukselle
- mihin haluaa sen ajan käyttää
- mihin on tyytyväinen omassa aikaympyrässään

Näin opiskelijana ympyrän sisälle mahtuu kaikenlaista päivän aikana. Nukkumista, syömistä, suihkussa käymistä, opiskelua koulussa, koulumatkat, koiran kouluttaminen, koiran lenkittäminen, muu vapaa-aika ja mitä milloinkin. Välillä meinaa vuorokaudet loppua kesken, mutta onneksi harvemmin. Koiralle kumminkin on aina aikaa jollain tasolla.
Aivotyöskentelyn jälkeen hyvä suunnata kahvitauolle ja hain Domille häkin ettei sen tarvinnut lattialla nukkua vaan pääsi omaan turvalliseen ja pehmoiseen koppaansa vetelemään sikeitä.
Lopuksi meille kerrotiin vielä ensi vuoden suunnitelmista ja muutenkin yhdistyksen asioista ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan (tästä seuraavassa kuulokoiraosiossa tarkemmin). Ja sovittiin päivämäärät milloin käydään läpi GAS-tavoitemenetelmä johon kirjoitettiin 3 tavoitetta kun laitettiin nimet sopimuspapereihin. 1.Tavoite on minulla kehittyä rauhallisemmaksi ja paremmaksi koirankouluttajaksi. 2.Tavoitteena on Domin henkinen ja fyysinen hyvinvointi. 3. Tavoitteena, että turvallisuuden tunne kasvaa entisestään ja tämä meinaa siis, sitä että opin luottamaan koiraan ja sen ilmoituksiin eikä minun tarvitsisi tarkistella äänilähteitä niin usein ja pohtia sitä, että jos joku soittaakin enkä kuule ellen pidä puhelinta koko ajan vierelläni = rasittavaa. Tästäkin aiheesta lisää siinä seuraavassa kuulokoirapostauksessa jossa käydään läpi laajemmin kuulokoirien tehtäviä, yhdistyksestä, Domin alkukoulutus ja missä vaiheessa mennään nyt ja mitä tulevaisuudessa.

Siihen loppui luentopäivä lauantain osalta. Domi viihtyi hotellihuoneessa hienosti ja oli kuin omassa kotonaan siellä. Taukojen aikana nukkui aina häkissä kun siellä sai olla omassa rauhassa ja välillä piipahdettiin tietenkin ulkona. Domi oli myös nätisti ns. luentojen aikana ja malttoi tosi hyvin verrattuna edelliseen kertaan jolloin loppuaika meni vähän huutamiseksi, mutta nyt oli hiljaa ja paljon rauhallisempi kun tottunut tämän puolen vuoden aikana kulkemaan eri paikoissa ja nyt se onkin lähiaikoina oppinut senkin, että voi nukkua vieraassakin paikassa työaikana ettei tarvitse koko ajan höseltää. Levättiin hetki ja Domi jäi nukkumaan kun käytiin syömässä. Päivän päätteeksi käytiin lyhyellä iltalenkillä ja räpsin muutaman kuvankin siinä samalla. Domi oli jopa hetken vapaana siinä hotellin edustalla! Jännää. Ennen nukkumaan menemistä Domi pääsi vielä tassupesulle kun verijäljestyksen takia tassut oli ihan veriset.

Sunnuntai aamulla Domi jäi huoneeseen aamupalan ajaksi ja sen jälkeen alkoikin taas uusi koulutuspäivä. Tällä kertaa aiheena käytännönharjoittelu ja suunnattiin heti aamusta ulos. Koulutustekniikkaa edistyneille. Ensimmäisenä naksuteltiin koirille laatikkoleikkimenetelmää. Sehän on jo Domille tuttu juttu joten opiskeltiin pään työntämistä koriin. :D Huvinsa jokaisella. Ei tarvittu kun hetki odotella ja tadaa.
Sen jälkeen kun Domi oli oppinut uuden tempun niin keskityttiin arkikäytökseen ja kehiteltiin ratkaisua miten saataisiin opetettua ettei ihmisten päälle hypitä. Ratkaisuna oli, että opetetaan koiralle esim. istumiskäsky niin vahvaksi, että se tekee sen missä tilanteissa tahansa käskystä ja loppuvaiheessa automaattisesti kun kohtaa vieraan niin pylly menee maahan... ja sitä käytetään tilanteissa joissa koira meinaa hypätä. Käskyn saatuaan koira pistää pyllyn maahan ja tassut ei nouse ilmaan jonka jälkeen vieras voi lähestyä koiraa rauhallisesti eikä koira lähesty pomppimalla vierasta.
Domilla on vaan tokopuoli sen verran vahvana kiitos ruudun ja merkille menon, että kun Domi käveli edellä ja sitten innostui jostain ja sanoin ISTU niin kyllä se istahti, mutta kääntyi salamana 180 astetta minua kohti. :D Joten palkka lensi aina eteen ja maahan ja välillä tuli toiselta henkilöltä ettei Domi koko ajan vahtisi minun käsiä ja taskuja. Reippaasti reilu tunti ulkoiltiin ja koulutettiin koiria jonka jälkeen taas sisätilat kutsui. 

Aiheena oman koiran työssä jaksamisohjelma. Tehtiin suunnitelma koiran hyvinvoinnin  ylläpitämiseksi terveyden, levon, turvallisuuden tunteen, liikunnan, syömisen tarpeiden, metsästyskäyttäytymisen, sosiaalisen elämän ja leikin osalta.
Päätettiin jokin tavoite mitä ruvetaan työstämään ja meidän kohdalla se on vieraat. Tavoitteena on, että Domi istuu rauhassa paikallaan vieraiden tullessa kylään/lähestyessä Domia.
Kirjailtiin ylös keinoja millä tavoin pääsemme tähän tavoitteeseen askel kerrallaan ja purettiin istuminen häiriössä opetusvaihe 20. eri osaan.

Lounaan jälkeen meillä oli vuorossa  noin 1½ tuntia koirahierontaa. Käytiin läpi muun muassa miten koiraa lämmmitellään ja miten olisi hyvä venytellä lihaksia. Lopuksi sitten hierottiin koirat ja Domilla on kuulemma isot lihakset kokoisekseen koiraksi ja on hyvässä kunnossa. :D
Domi malttoi olla nätisti ja välillä jopa torkkui hieronnan aikana. Vähän meinasi villiintyä kun tämä hieroja tuli siihen katsomaan ja näyttämään miten voin Domia hieroa, mutta nopeesti kumminkin rauhoittui ja pystyttiin jatkamaan hieromista. Ei tuntunut ainakaan mitään suurempia lihasjumeja olevan. Täytyy lokakuun alulle varata varmaan fysioterapia-aika Domille. Tarkastuskäynti. :)


Kahvittelut, koulutuspalautteet ja kotia lähteminen. Mahtava ja antoisa viikonloppu taas kerran. Uusia ajatuksia ja uusia kokemuksia. :) Ja miten helppoa on matkustaa Domin kanssa. <3
Vähän harmillista kun meidän viimeinen koulutusviikonloppu, mutta huhu kertoo, että ensi vuonna tulisi jonkunlainen viikonloppu/tapahtuma johon voi osallistua kaikki halukkaat eli myös kaikki ne joilla on jo valmiit kuulo- ja tukikoirat! Tullaan olemaan mukana jatkossakin näissä touhuissa kun Domi valmistuu.
 
Testiä vaille valmis kuulokoira kiittää ja kuittaa tältä erää!

maanantai 15. syyskuuta 2014

Kuulokoiraoppilaan työpäivä

Tarinoin tästä jo facebookin puolelle, mutta ajattelin kirjoittaa tästä oman blogipäivityksenkin.

Mitä tänään tapahtui?

Domi pääsikin töihin. Tuli tilaisuus lähteä käymään Intersportissa missä oli loppuunmyynti ja sain siinä sitten päähäni, että Domihan lähtee mukaan ja ostan sille samalla sählypallon palkaksi tuhottavaksi jos on nätisti. Sanaton sopimus Domin kanssa. ;)
Loppuunmyynti kaupassa joten jokainen voi varmaan arvata ihmismäärän mikä siellä oli keskellä päivää.
                                             * Muistakaa, että Domi on kaikkia rakastava höseltäjä*

Myyjät ei tullut häätämään meitä ja asiakkaatkin olivat enemmänkin iloisia nähdessään koiran kaupassa. Yleensä kun sitä tuntuu saavan ihme mulkoilua ja sanomista asiasta vaikka olisi ihan lupa olla koira mukana.
Varsinkin lapset ihasteli Domia ja kävelivät siinä ympärillä toisinaan. Eikä Domia kiinnostanut ne yhtään! Keskittyi täysin omaan tehtäväänsä ja seurasi minua etten häviä ihmistungokseen.
Mutta mitä tulee Domin käytökseen yleisesti niin se ei olisi voinut hienommin mennä tässä vaiheessa koulutusta, super suoritus siis!. Rauhallisesti käveli vierellä ja väisti ihmisiä sekä tavaroita. Ei häiriintynyt kenestäkään eikä saanut "ihana ihminen!" hepulikohtauksia ollenkaan. Aina kun pysähdyin niin Domi kävi istumaan rauhallisesti viereeni. Pidin hihnan käsilenkistä kiinni joka on Domille merkki, että kulje nyt vierellä rauhallisesti eikä kiskonut kaupassa yhtään mihinkään eli vihdoinkin voi kai todeta, että hihnatreeni on toiminut kunhan mielentila on oikea. Ainoastaan mihin puuttuisin vielä on, se että kierrokset nousee kun hyppää autosta pois ja tietää pääsevänsä johonkin, mutta kun siinä muistaa itse olla päättäväinen eikä päästä koiraa kiehumaan yhtään yli niin rauhoittuu ihan parissa minuutissa ja pystytään jatkaa matkaamme sinne minne ikinä ollaan menossakaan, hallitusti.


Intersportin reissun jälkeen piipahdettiin myös eräässä kampaamossa ja kaiken tämän seikkailun jälkeen Domi ansaitsi kunnon palkan ja pääsi mummin luokse juoksemaan ees taas ja syömään jauhelihapihviä.


Melkoinen saavutus ja muutos siihen mistä ollaan lähdetty aikoinaan. Höseltäjä joka oli koko ajan menossa johonkin, mutta nyt  se osaa nukkua tuhista kesken oppituntien koulussa kun on työtehtävässään eikä kierrokset nouse. Hyvin ehdollistunut liiveihinkin. Ne kun laittaa päälle niin koko koiran olemus tuntuu muuttuvan ja menee työtilaan. Kuulokoirahan on tietenkin töissä 24/7 äänien osalta ja kyllähän Domi äänet ilmoittaa, vaikka liivejä ei olisikaan, mutta liivit päällä se tietää, että lähdetään johonkin ja rauhallisuus on se minkä hyväksyn.

ps. Domi ilmoitti minulle tänään summeriäänen, kun oltiin mummilla. Kehuin siitä ja Domi osasi ohjata minut jopa ulko-oven luokse josta ääni tuli. Pätevä otus! Kehuin, koska en pidä pahana vaikka se tuonkin oppisi. Ehkä senkin äänen opetan ajankulukseni jossain vaiheessa.