lauantai 19. elokuuta 2017

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Peltorallia

Lähdettiin metsäilemään ja kokeilin samalla reissulla ensimmäistä kertaa, että miten pahasti menee kaksi 15m liinaa solmuun jos molemmat koirat liinoissaan. Eipä ne solmuun menneet vaikka odotin toisenlaista lopputulosta. Kun nuuskuttelevat hajuja ja juoksevat omiaan niin ei pääse sotkeentumaan Jos innostuvat leikkimään toistensa kanssa niin päästän toisen vapaaksi.
Samalla reissulla tuli huomattua, että pellot oli kynitty. Koirilla riemu repesi kun sai rälläysluvan. Domi katosi sormia napsauttamalla kaukaisuuteen ja kuului pläts. Mikäs muukaan kuin ihana oja ja sen jälkeen pyörimistä pellolla. Miki ei ole vielä ymmärtänyt mutapaskaojakylpyjen ihanuutta samalla tavalla. Domi ottaa ilon irti Mikinkin puolesta. Koirat haisi sen reissun jälkeen, mutta ei ole mitään parempaa kuin iloiset koirat jotka pääsevät juoksemaan täysiä ja tekemään mistä nauttivat. Ei siinä vaiheessa pienet hajuhaitat häiritse. Suihku on keksitty ja autossa aina pyyhkeitä tälläisiä tapauksia varten. Omat vaatteetkin saa aina vaihdettua. Ja lyhytturkkisten etu on se, että ennen kuin päästään edes autolle takaisin niin ovat jo melkein kuivuneet ja puhtaita, että kelpaa laittaa häkkeihin ilman pyyhekuivaustakin.

tiistai 15. elokuuta 2017

Koirien yhteiselo

Miki on asunnut Domin kaverina jo reilu 3,5 kuukautta. Aika kirjoitella tilannepäivitystä koirien väleistä ja mitä Domi tuumaa kaveristaan.

Paljon kehitystä tapahtunut kesän ja ihan viime viikkojenkin aikana. Domilla ja Mikillä on jonkunlainen viharakkaussuhde. Alkuun Domi provosoitui helposti. Parisen viikkoa sitten otin sängyn ympäriltä aitauden pois. Muutama päivä meni ennen kuin Miki sänkyyn tuli, koska eihän se siihen ollut tottunut ja antoi Domin olla rauhassa. Sitten kun Miki vihdoin uskaltautui sänkyyn niin n. kahtena yönä Domi saattoi kesken yötä säpsähtää hereille komentamaan pentua alas, mutta sai itse lähdöt samalla. Pari kertaa on myös pitänyt tapella jostain pienestä asiasta. Välien selvittelyä. Ja pam jotain loksahti paikoilleen. Yö kerrallaan Miki pääsi nukkumaan lähemmäksi Domia ja Domi ei enää yöllä herännyt. Miki seuraa Domia ja jos Domi nukkuu eteisessä lattialla niin Miki menee viereen. Miki odottaa kun Domi kulkee ensin ovista ulos. Jonkunlainen kunnioitus alkaa löytyä eikä leiki uhkarohkeaa jonka seurauksena Domikin on tasapainoisempi.
On se Domikin oppinut esim. ettei sille veljelle huudeta yöllä vaan jos ärsyttää liikaläheisyys niin menee ihan itse vaan nukkumaan muualle tai palkkaa saa molemmat eikä niistäkään tartte tapella. Tietysti Domi oppii muutenkin enemmän "laumaelämästä". Esim. Domin elekieli on koiramaisempaa ja on oppinut mm. leikkimisasennon eikä vaan rynni suoraan päi näköä ja oleta, että toinen nyt tajuasi mitä se haluaa.
Ekaa kertaa näin lähellä pidempään kuin pari sekunttia. Yö jolloin mietin, että milloinkohan Domi syö pennun, mutta tuollei ne nukkui melkein koko yön rauhallisesti. :D
Jossain välissä oli taas kausi kun Domi ei leikkinyt Mikin kanssa vaan oli huomioimatta, mutta nyt täällä taloudessa on joka ilta hepulileikkituokiot ja matot rullalla. Myös ulkona Domi intoutuu toisinaan leikkimään Mikin kanssa enemmän. Ruokailut on aina onnistunut samassa tilassa, mutta luut ja isommat herkkusyötävät kiihdyttää sen verran Domia, että silloin on aitaus välissä varmuuden vuoksi. Koirat myös matkustaa autossa erikseen. Domi on sen verran itsenäinen otus, että kaipaa omaa aikaa ja tilaa. Kaikkien mielenrauhan turvaamiseksi siis helpompi pitää erillään automatkat. Domi matkustaa takapenkillä kevythäkissä ja Miki on takakontin autohäkissä. Ja onhan tuo Miki jo sen verran iso poitsu, että ahdasta niillä kahdestaan olisikin, koska Domi ei tykkää jos joku on iholla kovin kauaa. Joskus kun uuden auton aika niin pääsevät molemmat matkustamaan takakontissa häkissä jossa väliseinä tai jonkunlainen muu systeemi.

Miki oppii paljon Domilta. Pari päivää se seurasi Domia kun se meni nukkumaan sängylle tyynyjen päälle ja hups vaan kohta siellä oli Mikikin. Domi on opettanut Mikille myös parvekkeen tähystyspaikan eli nojatuolin ja nojatuolissa onkin hyvä kyttäillä naapurustoa yhdessä. Miki on oppinut vihdoin myös paikallaanoloakin enemmän Domin avulla. Miki oppi ehdollistumaan myös pilliin, kiitos Domin joten luoksetulokäskytysongelmakin taisi ratketa.
Hihnalenkitkin sujuu mainiosti jo yhdessä, mutta hihnalenkkeilystä enemmän toisessa postauksessa, koska päivitellään Mikin ohitustreenitilannettakin.

Miki on sopivan rohkea ja kovapäinen kaveri, että selvinnyt hienosti Domin alkuprovosoinnista. Domi on kohdannut vertaisensa joka ei ihan heti anna periksi vaan yrittää aina uudestaan. Silti kaksi täysin erilaista koiraa. Domi on erittäin vilkas, pehmeä ja huomaa kaiken, mutta jättää reagoimatta. Miki on vilkas , kova ja terävyyttäkin löytyy sen verran, että reagoi helposti erilaisiin ärsykkeisiin, mutta tilanteissa joissa ei tapahdu niin ei myöskään kiinnitä mitään huomiota. Varmasti jonkunlaisia välienselvittelyjä tullaan vielä näkemään kun Miki jatkaa kasvuaan ja teini puskee enemmän esille, mutta ihmetellään sitä sitten. Miki ei kylläkään mitään tappelupukarityyppiä ole eikä se todellakaan provosoidu helposti rähinöihin joten voi olla ettei edes ihan heti lähde kokeilemaan onneaan Domin kanssa vaan tyytyy tilanteeseen missä nyt on ja kunnioittaa vanhempaa. Miki on sellainen joka haluaa olla kaikkien kaveri ja välttää turhia tappeluita. 

perjantai 11. elokuuta 2017

Pentuagility 2

Kiireellä lähdettiin ja Miki meni melko korkeassa viretilassa ja keulien halliin jonka seurauksena louskutti leukojaan parin sekunnin verran koiralle joka ei edellisellä kerralla ollut. Eli itselle muistiin, että koira haltuun heti kun päästää autosta pois ja luopumisen kautta ettei pääse kierrokset nousemaan. Höyryämisen jälkeen malttoi kuitenkin olla hiljaa ja oli keskittyneempi kuin edellisellä kerralla. Odotteluaikana Miki harjoitteli häkissä olemista ja yllättäen oli siellä kuono kiinni hiljaa eikä häirinnyt yhtään vaikka muiden vuoro oli tehdä kentällä. Muutaman kerran kuono meni kohti maata, mutta ei lähtenyt enempää nuuskuttelemaan ja kaksi kertaa kävi moikkaamassa yhden henkilön eli edistystä viime kertaan kun jätti sentään Jennin huomiotta.

Tunti aloitettiin kuten viimekin kerralla eli paikallaanolotreeniä ja vahvistettiin yhdessä tekemistä (kaikki koirakot samaan aikaan kentällä). Ja tosiaan sen alkuhösellyksen jälkeen Mikikin malttoi tehdä hyvin ja saatiin istumiseen sitä kestoakin rakennettua. Koira istumaan, nami maahan ja keskittyi siihen jolloin unohti ympäristön ärsykkeet. Miki tauolle ja odottelemaan omaa vuoroa.
Yksilötouhuamiset aloitettiin tutulla lelun luo juoksemisella. Mikin kanssa on viikon verran rakennettu leikkimistä eri leluilla ja lähtikin tänään mukavasti pallon luokse heti ekalla yrityksellä. Ohjaajan vaan ei tarttis niin nopeasti napata sitä palkkaa pois (hyihyi Jasmin), mutta muuten hyvä suoritus. Palautusta ruvettava opettelemaan, vahvistettava leikkimistä myös eri ympäristöissä ja antaa koiran leikkiä sillä lelulla kunnolla.
Sen jälkeen vielä muisteltiin sitä esteen (hypyn) tarjoamista ja meillä oli ainakin kotitehtävät tehty. Miki muisti heti homman jujun ja nenäkin pysyi suht hyvin pois maasta. Saatiin monta hyvää toistoa ja kasvatettua hiukan välimatkaakin (ohjaaja-este) ja seuraavaksi häivytellään käsiapuja pois.

Uutena asiana koiran piti kiertää siiveke vauhdilla. Tässä olisi lelupalkka paras, mutta Miki oli tuossa vaiheessa jo väsynyt eikä sille ole sisäänajettu kunnolla ideaa lelusta palkkana ja näin ollen ei jaksanut kiinnostaa lelun kanssa touhuaminen. Namilla saatiin pari ok suoritusta ja jatkamme treenejä kotioloissa. Loppuun vielä jumppatuokio ja kehonhallintatreeniä, mikä olikin Mikille entuudestaan jo tuttua. Onhan se tasapainoillut tasapainotyynyllä ja opetellut asennonvaihtoja.
Kotitehtäväksi tuli käsitargetin opettelu. Miki osaa tökätä kuonolla kämmenee, mutta kestoa pitäisi rakentaa. Siinä sitä onkin miettimistä ohjaajalle, että miten se ratkaistaan.

Kurssilla eri tasoisia koirakoita ja Miki taitaa olla nuorin. Kurssi kulkee nimellä pentujen agilitytaidot, mutta tarkoitettu kaikille jotka eivät ole ennen agilityä tehneet. Tuolla pääseekin siis samalla oppimaan kun seuraa muiden tekemistä. Jokaisella koirakolla myös ne omat vahvuutensa ja sen takia suoritukset saattaakin olla hyvinkin erilaisia.