sunnuntai 26. elokuuta 2018

Kesän näyttelyt


Mikkeli KV 28.7.2018

Tuomari Arne Foss, Norja
"Maskulin, mycket god typ. Bra förhållande skalle/nos. Välburna stora öron. Korrekt belt. Fronten behöver ännu tid och behöver sjunka nej i bröstkorgen. I utm muskulkondition. Stram. Rör sig bra från sidan, ok fram. Bra tassar. Fantastisk temperament. Korrekt pälsstruktur, på den pälsande varlangen. Välvisad, behöver ännu lite tid."
JUN1 ERI

Miki sai tuomarilta nimityksen "pusupoika", kun Miki pussaili pöydällä ollessaan. Samoin arvostelun aikana, kun tuomari vähänkin vilkaisi Mikiin niin hyvä ettei terrieripoitsu haljennut kahtia ja häntä vispasi täysiä. Malttoi kuitenkin kohtalaisesti seisoa paikoillaankin.
©Iiris Härkänen, Mikkeli kv
Kouvola KR 18.8.2018

Tuomari Juha Putkonen
"Normaalikokoinen. Rungon mittasuhteiltaan lähes neliö. Erinomainen luusto. Hyvä kallo-osa ja oikein kiinnittyneet korvat. Keskiruskeat silmät. Hyvä tasainen selkä ja pitkä rintakehä. Hyvin kehittynyt eturinta. Hyvä karvanlaatu, keskiruskeat värimerkit. Tasapainoset kulmaukset. Sirpinmuotoinen häntä. Liikkuu ja esiintyy hyvin."
JUN1 ERI SA PU2, VARASERT

Miki esiintyi erittäin hienosti Kouvolassa. Seisoi ryhdikkäästi ja kävelykin alkaa sujumaan. Iloista ja varmaa tekemistä. Tuomari myös mittasi Mikin eikä mittakeppi aiheuttanut Mikissä reaktiota. Korkeudeksi merkattiin 41cm.

Vantaa, TerriEri erikoisnäyttely 25.8.2018

Tuomari Mette Sørum, Tanska
"17 months, masculine, with hair. Correct complete scissor bite. Well blacked and carried ears. Nice eyes. Strong neck, a bit upright shoulder, straight upper arm. Rib deep enough for age. Straights back, well set tail. Well angulated knees. Nice coat and color. Moves parallel with enough drive."
JUN1 ERI
Alimmaiset kuvat ©Timo Heino

sunnuntai 5. elokuuta 2018

Tavoitteiden välikatsaus


Domin tavoitelista ei kummoinen ollut. Treenaamiset ja kisaamiset jäi, kun tulos on mikä on silmien ja sydämen osalta. Domi on uinut niin järvessä kuin uimalassa. Syksyllä jatketaan uimalassa käyntiä. Temppuprojektin video vielä tekemättä, mutta kerkeäähän sitä tässä vielä. Kun vaan ohjaaja saisi aikaiseksi. Keväällä fribailtiin kunnes helteet alkoi. Domi on nauttinut eläköitymisestään (vaikka virallisesti eläköityy vasta 1.1.2019). Pari työkeikkaakin on Domi tehnyt ja äänivideon yhteistyössä Back On Trackin kanssa. Tuttua ja hauskaa. Domi juhli myös 7v synttäreitään ja kävi silmä-/sydäntutkimuksessa. Pari hammastakin lähti tän vuoden aikana ja toivottavasti loput pysyisi suussa. Domi käy välillä yökyläilemässä vanhemmilla ja pari kertaa ollut naapurissakin hoidossa. 



Mikin lista oli pidempi. 

Tokoa treenattu kotona, koulutuksessa sekä syksyllä alkaa viikkotreenit. Rakennetaan alokasluokan liikkeitä.

Agilityä treenattiin tammi-helmikuu viikottain. Sitten tuli kevät ja ihmisen nenäleikkaus. Syksy tulee menemään tokon parissa (ja kaiken muun), mutta varmasti jatketaan lajia vielä jossain vaiheessa.

Näyttelytavoitekin jo täyttynyt. Keväällä oltiin Imatran pääsiäisnäyttelyssä ja toissaviikolla Mikkelissä. Tälle vuodelle vielä 4 näyttelyä suunnitelmissa. Kyllähän sitä nättiä koiraa mielellään kierrättää pitkin kyliä näytillä.

Yksinolo-ongelma suurinpiirtein selätetty. Tai ainakin voi unohtaa "-ongelma" nimikkeen. Pärjää kotona mainiosti useamman tunnin ongelmitta. Myös y k s i n ilman Domia. Tällä hetkellä siirtänyt mölyämisen treeneihin autossa, koska vire nousee ja haluaisi tekemään, mutta se ei ehkä enää edes ole yksinoloon liittyvää. Tähän voi vaan todeta, että sitä saa mitä vahvistaa ... :D

Koiraohituksiin uutta potkua kurssista joka aloitettiin heinäkuussa. Yksi parhaimpia ideoita. Ihanaa kun tarvitsee itse miettiä vaan viikko kerrallaan ja keskittyä vain ohjeisiin. Huimaa edistystä. Vielä kuitenkin riittää treenattavaa, että se treenitilanteen onnistuminen saadaan vakioksi myös tositilanteeseen ja niihin "yllättäviin" kohtauksiin jossa kierrokset nousee herkästi, kiitos terävän koiran.

Vapaana olemisessa ei ole ongelmia ollut. Edelleenkään ei ole karannut. Ikinä. Koskaan. Kertaakaan ei ole tainnut jättää käskyäkään tottelematta. Ei ole nameista riippuvainen kun ei ahnein tapaus ole muutenkaan (mutta ei ole nirsokaan. Syö kyllä kaiken mitä tarjotaan.) ja suurin palkkio on sosiaalinen palkkaus, hyväksyntä ja lupa saada tehdä jotain mitä haluaakaan juuri silloin.

Miki juhli 1v synttäreitä alkuvuodesta (tässä kuussa jo 1,5v....) sekä käytiin pentutreffeillä keväällä. Frisbeetäkin Miki treenannut ja tähtää ensi vuoden kisoihin mahdollisesti.



Sanoisin, että aika erinomaisen hyvin kun tavoitteet suoritettu jo tässä vaiheessa vuotta. Kaikki muu vain plussaa ja paljon tästäkin jäi vielä mainitsematta, mutta koostepläjäys kaikesta tulee loppuvuodesta.

perjantai 20. heinäkuuta 2018

Näyttelypuudelikoira treenaa

Fribakisat jäi pois ja tilalle tuli yksi näyttely lisää. Mikille onkin tiedossa huikeat 3 eri näyttelyä kuukauden sisään. Mikkeli, Kouvola ja Vantaa. Alkukesä jäi välistä koiratouhuista kiitos ohjaajan nenäleikkauksen loppukeväästä joten otetaan nyt ne hetket takaisin.
Miki onkin viimeaikoina treenaillut vaihteen vuoksi näyttelyhommia ja itse yritän etsiä sitä sopivinta esitystapaa. Sieltä se alkaa löytymään ja Mikikin alkaa ymmärtämään seisomiskäskyn (en ole sitä aikaisemmin opettanut edes, mennyt tuurilla). Kävelyvauhdissa vielä hakemista, että mikä olisi sopivin rytmi Mikin kanssa. Remmikin vaihtui ketjuun, kun Miki oppinut kävelemään niin ettei käy köhimään ohuesta pannasta ja toisena vaihtoehtona ohut yksinkertainen naruhihna. Ikäähän Mikille tulee tässä kuussa jo 17kk eli elokuussa 1,5v. Niin se aika vaan menee ja Terri-Eri (Vantaa) onkin Mikin vika kerta junnuluokassa. Loppuvuodelle olisi vielä Jyväskylän (marraskuu) ja Helsingin (joulukuu) näyttelyt, mutta siinäpä ne tämän vuoden osalta.



Vähän voi myös pusutella kesken treenin. T. Miki



--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


On tiedossa näyttelyjä, ohituskurssia, testiä ja kuulokoiraleirikin kutsuu alkusyksystä. Autolla ajelua. Sitä parasta. En muista tiedä, mutta itse tykkään ajella autolla ja mikäs sen parempi kohde kuin koiratouhut. Ihanuudesta huolimatta oma selkä ei oikein tykkää pitkänmatkanajoista ja pääasiassa ajankin pitkät matkat vanhempien farmarilla jossa parempi ajomukavuus ja penkit saa säädettyä huomattavasti paremmin kuin omassa autossa. Siitä huolimatta selkä ilmoittaa itsestään viimeistään paluumatkalla. Ei varsinaisesti kipeytymällä kipeydy (korkea kipukynnys muutenkin joten ihan pieniä kipuja en edes tunne), mutta silti pitää välillä venyttää selkää kesken ajon ja samalla myös menee oikean käden ranne jumiin jolloin täytyy sormet naksauttaa. Siinä Back On Trackin paketissa saapui tosiaan minulle selkävyö (paketti saapui kesäkuun alussa, koirille peti + ruusunmarjarouhe ja itselleni mm. tämä vyö). 

"Edestä matalaa selkäsuojaa suositellaan niille jotka istuvat paljon, esimerkiksi ajavat autoa tai ratsastavat.

Lantionseudun istuvuuden parantamiseksi voi selkävyön kiinnittää edessä hieman ristiin.

Optimaalinen ihokosketus saadaan vyön takaosassa olevan pehmeän ja irrotettavan tekstiilineliön ansiosta. Se täyttää ilmataskut, jotka muodostuvat selkärankanikamien ympärille. Neliö voidaan haluttaessa poistaa, esim. halutessaan ohuemman suojan housujen alla. Hoitava vaikutus säilyy silti, koska koko vyö on keraamista tekstiiliä.

Vaihtoehtoisesti voit käyttää tekstiilineliötä irrallaan, mikäli haluat erittäin ohuen suojan."

Teen töitä kotoa käsin koneella sosiaalisenmedian parissa ja koneen äärellä tulee toisinaan vietettyä useampi tunti. Välillä päivän viimeisillä tunneilla alkaa alaselkä jumiutumaan. Selkävyö kiinni ja ah. Se helpotus. Vaikutus alkaa hetken kuluttua ja kyseessä ei ole mikään tiukka tukivyö vaan tuo selkäsuoja joustaa paljonkin joten voi jatkaa istumista normaalisti ja usein saatan pitää suojan yön yli paikoilleen. Itsehän omistan myös bot-pitkähihaisen paidan ja se on jo niin kulunut (useamman vuoden vanha ja erittäin käytetty) ettei se enää tehoa millään tavalla joten alkuun uskalsin epäillä saako selkä enää tuosta suojastakaan sitä vaikutusta ja lämpöä kun on niin tottunut siihen paidan vaikutukseen, mutta pakko se oli hetken käytön jälkeen todeta, että kyllä toimii.

Selkäsuoja pääsi tositestiin heinäkuun alkupuolella kun ajettiin Mikin kanssa rotuyhdistyksen kesäpäiville. Tajusin vasta paluumatkalla, että onpa reissu sujunut jotenkin helposti eikä tarvinnut tehdä yhtäkään ylimääräistä pysähdystä sen takia, että olisi pitänyt hetken kävellä. Jatkossa siis tuo suoja tulee kulkeutumaan aina mukana pitkänmatkan reissuissa. Vähintään. Sen tuntee jälkikäteen jos unohtuu.

Selkäsuojan mitoitus on reiluhko. Back on track sivujen mittaustiedot kuitenkin pitää täysin paikkansa joten kannattaa mitata itsensä ja sen perusteella tilata itselleen oikea koko. Itselläni on koko M, mutta menisi S ja varmaan täytyy siihen vaihtaakin jossain vaiheessa.

tiistai 17. heinäkuuta 2018

Helteistä


Tarvitseekohan tähän enää erikseen mainita, että hellettä on? Ihanat kesäilmat! Koirien puolesta harmi, mutta ei tätä koko vuotta kestä. Kohta tulee syksy ja sateet. Helteiden vuoksi ei ole koiratkaan ihmeellisyyksiä tehnyt viime aikoina. Päivät ollaan kotona ja huudatetaan tuuletinta, yöllä ulkoillaan ja käydään uimassa. Miki on käynyt pari kertaa kaupassakin treenaamassa, koska siellä on ihanan viileää joten pääsee edes jotain tekemään. Ei nuo koirat tunnu kaipaavan aktiviteettia näillä keleillä. Makoilevat vaan ja illasta innostuvat kun viilenee, asteen tai pari. Kuumakalle Miki nukkuu yöt parvekkeella vapaaehtoisesti.

Domi lyttynaamalla ei tuo jäähdytysjärjestelmä toimi täysin joten se viilentää itseään suihkepullolla ja juomalla fitdogilla maustettua vettä useasti päivässä. Lämpö ei tunnu kuitenkaan haittaavan sitä suuresti, koska makoilee parvekkeella auringossa koko päivän. Välillä käy hetken viilentymässä ja sitten uudestaan lämpöön. Kun taas Miki pysyttelee sisällä ja pyrkii etsimään viileimmän nurkan.

Domi kävi myös eilen eläinlääkärissä toteamassa kaihin etenemisen ja löydettiin sivuääni sydämestä. Toistaiseksi ei kuitenkaan mitään radikaalia muutosta elämään. Ultrataan varmaan syksyllä kun kelit viilenee ja mietitään tulevaisuudessa milloin tarvitsee lääkityksen vai tarvitseeko ollenkaan. Hyvin mahdollista, että nää helteet on vaan rasittanut. Vaikka eipä se sydämestä normaalia tee jos tuolla tavalla reagoi. Se varmisti kuitenkin sen, että Domin kisaura loppui ja Mikin varaan ei fribakisoja laiteta. Fribakisat jää väliin tältä vuodelta. Ensi vuonna katsellaan Mikin kanssa missä mennään ja mikä tilanne silloin.


Hellekauden alussa (= useampi päivä sitten) käytin koirat juoksemassa nurmikentällä ja hauskaa näytti olevan. Itse yritin opetella uuden objektiivin käyttöä. Domi haki palloa ja Miki juoksenteli muuten vaan mukana ja välillä yksinäänkin. Juoksijapoika. Näillä helteillä tuo kuumakalle ei pysykään kovin kauaan viileänä, kun se kuluttaa vapaanaoloajan juoksemiseen ja on kohta taas läkähdyksissä. Täytyy käyttää järvessä pulikoimassa hihnan kanssa...ja kerran käytiin kahteen otteeseen yön aikana uimassa kun ekalla kerralla juoksenteli siihen malliin, että piti mennä erikseen viilentymään. :D

Ensi viikolla on Mikillä näyttely ja tulee varmasti erittäin hauskaa jos nää lämpölukemat jatkuu sinne asti. Täytyy metsästää Mikille jostain viilennysalusta. Domi ei sinne paahteeseen lähde mukaan vaan jää kotia päivähoitoon.