keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Bossumoottorin huolto

Domi pääsi tänään hierontaan. Alku oli hösellystä, mutta rauhoittuihan se siihen makoilemaan loppujen lopuksi. Mitään ihmeellistä ei kuulemma tuolta löydy. Jotain perus pieniä jumia takajalkojen muskelilihaksissa kun ovat niin isot ja etuosassakin pientä jumia kun niin etupainoinen/raskas rakenne, mutta ne jumit lähti auki ja ne lähtee myös kotihieronnallakin eli ei löytynyt ainakaan mitään sellaista mitä en olisi jo itse todennut. Vammajalan puolen lihakset hyvässä kunnossa eikä siinä ollut myöskään jumia. Erinomaisessa kunnossa siis siihen nähden miten paljon tuo kuitenkin touhuaa ja riehuu. Viimeeksihän tuo on tsekattu vuosi sitten fyssarilla. Kai se pitää vaan uskoa ettei tuolla mitään semmoisia jumeja/vikaa olisi, että tarttisi käydä useamman kerran huoltamassa. Ollaan iloisia siis siitä. Seuraavan kerran varmaankin keväällä ihan huoltotsekkausajatuksella. Luulin tuon olevan enemmän jumissa ja vääntynyt kun harrastaa tokoa ja koirafrisbeetä työnsä lisäksi ja paljonhan se sinkoilee esim. pallon perässä ja revittelee välillä vähän liiankin hurjan näköisesti, mutta kaipa sillä kotihoidolla jonkunlaista vaikutusta on. Bot-takki, lämpöhoito, jumppailu, lämpöä heijastava peti, venyttely/hieronta, jäähdyttely, lämppäilyt, ravilenkkeilyt, lenkkeilyt vaihtelevassa maastossa ja sitä rataa. Puhumattakaan sopivasta ruokavaliosta (50/50) ja nesteytyksestä (fitdogit harrastustouhuissa). Domi ainakin nautti tuosta tunnin hierontakäsittelystä ja nyt loppupäivä otetaan rennosti. Tällä hetkellä Domi makailee sängyssä kun siihen paistaa aurinko.

Muitakin hyviä uutisia. Saatiin kennelliitolta lupa käyttää valjaita tokokokeissa!! Bileet pystyyn!

tiistai 29. syyskuuta 2015

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Stadionrundi

Ideana on ollut kirjoittaa heijastimien käytöstä pimeellä ja mitä vermeitä Domilta löytyy ja kaikkea muutakin eri aiheista, mutta koska muutkin ne tekee niin ei jaksa ainakaan toistaiseksi joten pysytään tässä ihanan lajin höpinöissä eli koirafrisbeereissuissa. ;) Sekä kuvapostauksia. Ensi viikolla varmaan tulossa jotain muutakin höpinää kuin vaan tokoa ja frisbeetä. Fb-faniryhmässä enemmän kaikenlaisia päivityksiä arjen keskeltä. Tokon suhteen odotellaan sitä erikoislupahakemuksen päätöstä, koska se päätös vaikuttaa paljonkin tulevaan treenitapaan.

Tänään valloituksen kohteena meillä oli Lahden urheilukeskus/stadion. WUSV-2015 sakemannien IPO MM-kisojen väliaikashow frisbeenäytöksen muodossa ennen palkinnonjakoa. Domi kehittyy koko ajan ja nyt innostui kiekoista heti kun paikalle päästiin. Häiriöt ei vetänyt puoleensa vaan keskittyi kiekkoihin jo lämppäilyvaiheessa kun ennen se on vaatinut sen tutustumishetken. Liinassa esiintyi ja lopuksi sai senkin irti, koska oli vaan niin magee koira. Frisbee on siistiä ja siinä on ihan oma fiiliksensä. Se flow mikä meidän välillä on Domin kanssa sillä hetkellä. Frisbee ei aiheuta edes pienen pientä jännitystäkään koiralle tai ohjaajalle vaan se esiintyminen on vapauttavaa ja rentoa. Yleisö ei häiritse yhtään kumpaakaan eikä ne kameramiehetkään enää kiinnosta Domia niin paljon eikä se käy moikkailemassa tuttuja ihmisiä. Se keskittyy, ohjaaja keskittyy. Koko paketti toimii. Yhdessä, kaksistaan siellä isolla kentällä vain tekemässä mistä nautitaan. Lahti tyri "hiukan" musiikkien suhteen kun soi miten sattuu, mutta sekään ei aiheuttanut ohjaajalle paniikkia koska en edes kuule sitä musiikkia kunnolla joten ihan yks hailee. Tällä reissulla oli tähän mennessä paras yleisö. Lähtivät mukaan siihen fiilikseen ja kunnon kannustustaputukset ja vislaukset. Ainakin Domin kohdalla kun se touhuili välillä omiaan. :D Domi, tuollainen erilainen kiekkoilija. Maskottikoira joka jaksaa naurattaa monia ihmisiä ihan vain olemuksellaan.

Seuraavan kerran meidät bongailee joulukuussa messarista, molempina päivinä. Frisbeenäytökset ja kuulokoirayhdistyksen ständillä hengaillaan.

ps. Domin liina jäi Lahteen, että ens viikolla sitten ostamaan uutta. :)

tiistai 22. syyskuuta 2015

Miniufot pimeydessä...

...Vai sittenkin kenties meidän yöfribailutouhut eikä ufojen lentävät lautaset. ;) Vihdoin ja viimein illat pimenee suht nopeasti joten pääsin testailemaan frisbeepointissa myytävien NightFlight ledilastujen toimivuutta koirafrisbeessä ja pakko kyllä todeta tän kokeilun jälkeen, että yöfribailusta taitaa tulla meidän uusi ajanviete. Onko mitään kivempaa kuin leikkiä ledivaloilla ja yhdistää siihen vielä koiraharrastus. Frisbeeseen ledilastu kiinni, koiralle kaulaan pari valopantaa ja sitten vain menoksi.
Eilen kokeiltiin tätä kotona sisällä ekan kerran kun ulkona satoi kaatamalla vettä. Alkuun Domi ihmetteli, että mitäs hittoa nyt tapahtui kun omistaja sammutti kämpästä kaikki valot ja frisbeestä tehty joku outo valoläntti, mutta pienen ihmettelyn ja tutustumisen jälkeen Domi otti kiekon suuhun ja tajusi homman juonen. Alkuun tuli kopeista hudit kunnes se taisi hoksata missä vaiheessa sen pitää kopata että saa sen valoläntin kiinni. Sen jälkeen homma sujuikin kuten aina ennenkin kun ollut valoisaa. Jopa temppuilu onnistuu (vanhat tutut temput). Alkuun epäröin onnistuisiko pituusheitto, mutta näyttävästi eilisen totuttelun jälkeen Domille asia oli jo ihan okei ja tänään koppaili kiekkoa ongelmitta eikä mitään eroa siihen onko päivä - valoisaa vai ilta - pimeää. Pituusheitto siis sujuu ainakin koiralta jolla on kokemusta lajista hiukan ja tietää mitä tekee = osaa arvioida tilanteen mukaan koppaamispaikan. Temppuilu onnistui jopa paremmin pimeällä ja tämä johtunee varmaan siitä, että joutuu keskittymään enemmän ja jää se turha hössöttäminen pois ja samalla pitää itsekkin olla tarkkana miten heittää. Domi ei reboundista koppia saa enkä edes reboundista sille yleensä kiekkoa heitä kun siinä kärsii hyppytekniikka liikaa, mutta nyt pimeällä se keskittyi niin paljon hypyn oikeaan tekniikkaa että pystyi koppaamaan kiekonkin varmasti ja turvallisesti.
Vielä kun omaan takkiin ja vaikka ulkohousuihin saisi viritettyä jotkut hienot ledisysteemit niin olisi makeen näköistä.  Yöfribailut jatkukoon meidän kohdalla.

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Kolmas kerta toden sanoo...

...tai sitten ei. Ei ainakaan meidän kohdalla. Domilla oli tänään kolmas avoimen luokan koe, Kouvolassa. Tuomarina Pirkko Bellaoui. Domi oli ensimmäisenä suoritusvuorossa. Taas.

Paikallaan istuminen: 10
Se pysyi!! Joku treeni mennyt sentää perille viime aikoina. Oli muuten hieno fiilis. Koko avon paikkisryhmä oli harvinaisen rauhallinen eikä kenenkää koira liikahtanut mihinkään.

Seuraaminen: 0
Köhköh... Haahuilua alkuun ja päätin, että vaadin kunnon seuraamista joten käskytin liikaa enkä loppujen lopuksi jaksanut keskittyä liikkurin ääneen joten en kuullut mihin kääntyä ja sitä rataa. Loppuun tehtiin kuitenkin kaava ja loppua kohden tsemppasi (kuten aina). Askeleet taaksepäin oli 
makeet!

Liikkeestä seisominen: 9
Edisti seuraamisessa eikä omassakaan kävelytyylissä ollut kehumista.

Luoksetulo: 10
Domimainen rakettiohjus

Ja tässä vaiheessa Domi sanoikin kiitos näkemiin ja sai ihan hitonmoisen hepulikohtauksen. Se vaan juoksi ilman järkeä. Ei edes hajujen perään lähtenyt mitä nyt voisi Domilta odottaa. Eikä merkkitötsätkään ollut häiriöksi tällä kertaa. Sain sen kuitenkin kutsusta takaisin ja yritettiin ruutua. No eihän se sitä bongannut kun oli ihan töttöröö fiiliksellä joten jätin suorittamatta loppuun. Ruudun jälkeen liikkeestä istuminen ja taas se termiitti sinkosi kehän ulkopuolella ja palasi takaisin. Siinä vaiheessa keskeytettiin homma. Voi Domi Domi ja ohjaajan pääkoppa. :D Mutta kehuja tuli liikkeistä. Sen verran mitä tuomari nyt ehti näkemään. Kehui Domia ja onhan toi tekniikan suhteen taitava ja osaa kaikki liikkeet suorittaa koeohjeiden mukaisesti, mutta tuo pääkopan kasassa pitäminen koetilanteessa ei näyttävästi onnistu. Ei ohjaajalta ja sen myötä ei koirallakaan. Sehän purkaa siis jännitystään tolla sekoilulla ja se on huomattu. Puhumattakaan siitä, että päässyt tekemään sen niin monta kertaa että jäänyt pahaksi tavaksikin, että jos jollain jotain vinkkejä asian suhteen niin antaa palaa. Domihan ei siis kuitenkaa karkaa heti kun hihnan ottaa pois vaan ihan yks kaks kesken kaiken ja valjaat päällä fiilis jo ihan toinen koska siitä saa itsevarmuutta. Seuraavaksi odotellaan vastausta kenneliitolta valjaiden suhteen ja mietitään kokeita loppuvuodelle vielä (2-3 ainakin tiedossa).

perjantai 18. syyskuuta 2015

Hurttailua metsikössä ja haaste

Saatiin Liebster award-haaste Pinserimäistä blogilta joten tässäpä vastaukset kysymyksiin.

1. Ovatko koiranäyttelyt huono vai hyvä juttu? 
- Molempia. Varmasti ihan kiva harrastelu siinä missä muutkin lajit ja auttaa joitakin rotuja, mutta bossujen kohdalla näyttelyillä on liian suuri osa jalostuksiin liittyvissä asioissa kun joltain tuomarilta voi tulla sanomista liian pitkästä kuonosta (kuten Domilla kuulemma)...Nykyään kai tilanne alkaa muuttua jo parempaan suuntaan ja toivottavasti alkaa vaikuttamaan kasvattajienkin päätöksiin mitä yksilöitä käyttävät pennutukseen kun ne kuonottomat ja olemattomat sieraimet omaava bossu ei enää pärjää näyttelykehässä samalla tavalla. Puhumattakaan sitten bossujen silmä-, polvi- ja selkävioista, mutta tuo on jo ihan oma aiheensa.

2. Lyhyt vs pitkäkarvainen koira, miksi? 
- Lyhyt. Helpompi hoitaa. Pitkäkarvaisen kynisin varmaan kesäisin ainakin lyhyeksi joten en koe tarpeelliseksi hommata pitkäkarvaista kun en turkista tykkää.

3. Onko sinulla tavoitteita/haaveita koirasi kanssa? 
- Onhan noita. Tällä hetkellä etsitään sitä oikeaa tunnetilaa ja yhteyttä kisakentille mitä meidän välillä on arjessa ja miten tuo koira lukee ajatuksia toisinaan. Tokossa tavoitteena hyväksytty tulos avoimesta ja kun tähden asennot on oikeilla paikoillaan niin ykköstulos avoimesta josta siirto voittajaan. Viedä tietoa ympäri maailmaa kuulokoirista ja hyötykoirista muutenkin eli julkkiselämä jatkukoon.
 
4. Minkälaisista koirablogi postauksista et pidä? 
- Luen oikeastaan kaikenlaisia ja kaikki postaukset on hyviä riippuen kirjoitustavasta/henkilöstä kuka kirjoittaa tai joku muu syy miksi jaksaa lukea kaikki postaukset vaikka aiheet ei aina olisi itselle niin tärkeitä/mieluisia kuten vaikka agilitypostaukset. 

5. Mitä koiriin liittyvää ostit viimeisimpänä? 
- Tilasin petenkoiratarvikkeesta Domille ruokaa, tassuvahan, nameja ja ruokaöljyn. FitDogilta saatiin myös uusi paketti. 

6. Mitä mieltä olet bordercollieiden agilitysuosiosta? 
- Koiria siinä missä muutkin. Ymmärrän hyvin miksi bortsut siellä huipulla ovat ja eipä siinä mittään. Bortsujen vallasta huolimatta toivoisin että muitakin rotuja rupeaisi enemmän näkymään harrastusmaailmalla. Muistakin on kisaamaan esim. vaikka tokossakin ylempiin luokkaan jos vaan ohjaajaa kiinnostaa ja saa hommat luistamaan koiransa kanssa. Pääasia kuitenkin on ettei vertaa sitä omaa seurakoirafifiä siihen bortsuun joka painii hitusen eri sarjassa vaan keskittyy siihen oman koiransa huippusuoritukseen.
Itse en todennäköisesti bortsua tule hankkimaan koskaan ihan vaan periaatesyistä enkä kyllä muutenkaan ole välttämättä paimenihminen eikä muutenkaan tavoitteet missään kovin korkealla harrastuksien osalta. Mielummin hakkaan päätäni seinää noiden jääräpäiden suhteen, koska ne pienetkin edistymiset on iso ilonaihe noiden kanssa.


7. Minkälaisella kalustolla kuvaat? 
- Kamerana Canon eos 600D ja putkina löytyy 50mm 1.8, 18-55mm 3.5-5.6, Tamron 55-250 3.5-5.6 ja koiramenoissa välillä lainassa Canon 70-200 F4. Videokamerana GoPro Hero. Kännykkänä Samsung S4 mini.
  
8. Minkälaisia/minkälainen koirasi ovat/on luonteeltaan?
 - Domi on noh Domi. Bossumainen ja vähän Domimaisuutta. Innokas, erittäin energinen, maailman rakastaja, nopeasti oppiva, reagoi kaikkeen ympärillä olevaan ja tarkkailee paljon mitä tapahtuu, lämpöä rakastava, kaatosadetta vihaava, ruoka on parasta, samoin riehumisleikit, vahtii omaa reviiriä ja ihmistään, ei bossumaisen terävä, keskittymiskyky välillä vähän hukassa, jääräpää jolle pitää vääntää monet asiat rautalangasta, ei herkistele liikaa...
 
9. Miten paljon lenkkeilet koirasi kanssa päivittäin?
- Nyt syksyn tullen ollaan aktivoiduttu enemmän ulkoilemaan kun omistajalle ei tekisi pahaa pieni kunnon kohotus. Noin 1-2h arkipäivisin. Välillä pidempiäkin lenkkejä. Miten sattuu huvittamaan.
 

10. Oletko koskaan halunnut ammatikseksesi jotain eläimiin liittyvää?
- Juu ja en. Peruskoulun jälkeen hain pieneläinhoitajaksi, mutta en päässyt enkä myöhemmin enää olisikaan lähtenyt koska Domi tuli enkä olisi saannut sitä mukaan. Opiskelin merkonomiksi ja päätin etten halua koirista työtä. Kas kummaa olen kuitenkin nyt tän syyskuun ajan vielä töissä koirakylpylä-hotellissa ja onhan se nyt mahtava duunipaikka kieltämättä. Osaan erottaa työn arjesta eikä Domin kanssa touhuaminen kärsi vaikka työpäivä on koirakoirakoira. En mieti hoitokoiria omalla vapaa-ajallani. Saas nähdä mitä jatkossa tulen tekemään. Myyntityöt kiinnostaisi jossain eläinkaupassa kun se olisi muutakin kun vaan koira sitä ja koira tätä ja vastaisi omaa koulutusta. 


 11. Oletko enemmin isojen koirien ihminen vai pienien?
 - Molempien. Bossut on tähän elämäntilanteeseen sopivia, mutta haaveilen myös amstaffista, cane corsosta, boxerista ja muista isommista jääräpääkoirista. Ensin vaan tarttisi oman talon ja pihaa.

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

perjantai 11. syyskuuta 2015

Neliön etsintää parkkiksella

Domi lähti töihin mukaan ja tokokamat pakattuna mukana auton takakontissa. Ideana tehdä iloiset tokotreenit työpaikan parkkiksella. Domille uusi paikka treenaamiselle. Aiheena ruutu, ruudun seuruuosio, merkin kierto ja lopuksi seuruun motivaatiotreeniä.
Suoraan autosta tekemään ja alkaa vihdoin löytyä oikea tapa käsitellä tuota. Domin täytyy hengailla autossa/kopassa omassa rauhassa jotta ei väsytä itseään kun reagoi kaikkeen ympärillä tapahtuvaan, mutta se täytyy ottaa tilanteen keskelle kuitenkin hetki ennen omaa suoritusta ja lämmitellä tekemällä jotain jotta se tajuaa olevansa töissä --> harrastamassa ja tekemässä jotain eikä vain hengailemassa (harrastus vs. kuulokoira-asenne). Domi bongasi tosi hyvin ruudun ja ekaa kertaa teki sen asfaltilla. Ehkä se taitaa sen osata ainakin silloin kun sitä huvittaa. Kosketusalusta ruudussa ettei jää liian eteen yrittäen etsiä merkkiä vaan paukuttelisi menemään takalaitaa. Hienosti bongasi ja juoksi suoraan ympärillä olevasta häiriöstä huolimatta. Ekana muutama lyhyempi kun vahvistettiin oikeaa paikkaa ja pari kertaa kisapituudelta.
Siitä olikin hyvä siirtyä seuraamistreeniin (ruutu). Ei olla taidettu treenata  koskaan omissa treeneissä tuota. Hyvin se hakeutuu oikealle paikalle. Jos vauhtia liikaa niin valuu yli, mutta maltillisella vauhdilla tulee oikeaan paikkaan. Pitäisi siis vauhtia himmailla vähän eikä vain juosta täysiä päin kun ei jarrut tunnu nelivedossa toimivan. :D
Ruutuilun jälkeen merkin kiertoa ja yksi perus merkki. Alkaa erottamaan hienosti ruudun, kierron ja merkin eikä sekoita niitä kovin herkästi keskenään. Kaikkihan voi koehäiriössä muuttua, mutta ainakin toistaiseksi näyttää hyvältä. Niin ja Domihan oli vapaana jopa osan treeneistä. Ohhoh. Mites siinä sillei pääsi käymään. ;) Ei juoksennellut kertaakaan moikkaamaan ihmisiä tai autojen perään. Hienosti oli siis keskittymiskyky kohdillaan eikä tarvinnut huomauttaa missään vaiheessa, mutta olihan treenitkin lyhyet joten ei ehtinyt motivaatio tehdä kuolemaa.
Videoinnin lopuksi otettiin vielä seuraamista ja sen suhteen tehty enimmikseen asennetreeniä viime aikoina eli palkka lentää ihan milloin sattuu ja tänään saatiin tehtyä jopa n. 20m suora hyvällä asenteella eikä katsekontakti tippunut kertaakaan. Ei edes lähdössä! Sen jälkeen vaan parin askeleen seuruu, palkka ja lopetus.

torstai 10. syyskuuta 2015

Peltoilua


Ps. Domi lähetti kennelliitolle "pienen" tekstipätkän kertoen siitä miksi Dompotti haluaisi käyttää työvaljaita tokokokeissa. Vastausta odotellen.