keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Bostonitottista tapiksella

TOKO


Tiistai 30.7.
Ryhmätreenit tapiksella illalla. Aiheena luoksepäästävyys, paikkamakuu, seuraaminen, liikkeestä maahanmeno.

Luoksepäästävyys oli Domimainen eli ensimmäisellä kerralla nousi vastaan ja seuraavalla pysyi. En jaksa puuttua tuohon jos sen mielestä tuomarit on yli-ihania.

Paikkamakuussa vähän levoton ja onneksi oli hihnassa, koska koirakaveri Foxi makasi vieressä ja Domin mielestä sekin on niin IHANAA. Olisi vapaana varmaan lähtenyt juoksemaan kenttää ympäri.

Seuraamisessa tiputti kontaktia välillä, mutta toisaalta välillä oli myös todella mahtavan näköistä menoa ja käännökset tosi kivoja. Myös juokseminen ja hidaskäynti onnistui hyvin.

Liikkeestä maahanmenossa Domi rupesi jo päivän riehumisen ja helteen jälkeen olla väsynyt. Se palkkasi itseään hihnalla, miun kengällä ja vaikka millä mitä suuhunsa sai ja juoksi se kerran kentän ympärikin. Ja maahanmeno oli seisominen... Lopuksi saatiin kumminkin hieno suoritus. Kokeissahan (oikealla vireellä ja energiatasolla) jäävät on Domilla ihan hyvin hallussa.

Liikkeiden osalta meni siis ihan hyvin ja ei suurempaa valittamista, mutta kontaktitreeniä voisi tehdä enemmän ja voisikohan kaikkia rakastavan bostonin kanssa enempää painottaa sitä koiran hallintaa. Kenestäkään ei tartte treeneissä välittää paitsi siitä omasta ohjaajasta ja ehkä herkuistakin. ;)

Loppufiilis::ttou::nauru: ja kaikkea siltä väliltä. Bostonimaiset treenit tosiaan.

Keskiviikko 31.7.
Tokotreenit Jennin&Rossin kanssa, tapiksella tietenkin. Sinne suunnattiin jo heti aamusta ennen helteitä. Aiheena paikkamakuu, liikkeestä seisominen, vähän seuraamista ja leikkimistä.

Paikkamakuu sujui Domilta erinomaisesti. Aikaa kului, ehkä reilut 4-5 minuuttia. Ihan hyvä ennätys kun treenipaikka oli ulkona ja pientä häiriötä. Kerran kävin namittamassa enemmän ja pitämässä vähän pannasta kiinni kun siitä ajoi jokin postiauto ohi ja Domi saa välillä päähänsä lähteä jahtaamaan jos se luulee, että joku tuttu tulee, mutta hyvin se siinä pysyi ja keskittyi namien syömiseen.
 

Liikkeestä seisominen sujui kivasti ja palkkana oli tennispallo. Toki napakkuutta voi aina treenata lisää omaksi iloksi, mutta kyllä tuolla suorituksella kokeissakin pärjää hyvin.

Seuraamisen suhteen olin suunnitellut päässäni tietyn askelsarjan (5-4-2-7-1 ja niin edelleen.) jotta koiran kontakti ja motivaatio pysyisi kasassa kun askelien määrä vaihtelee. Tehtiin suoraalinjaa tällä kertaa. Hienostihan se sitten menikin. Parissa kohtaan kontakti tippui, mutta eilisiin treeneihin verrattuna todella mahtavaa.
"PALLO?!" ©Jenni
©Jenni
Liikkeet sujui hyvin ja koira hallinnassa. Liinan otin mukaan, mutta eihän sitä tarvittu. Domi todisti, että pysyy se kuulolla ja uskalsin jopa palkata sillä pallolla. Joka kerta palautui käteen kun niin pyysin tai sitten meni pallon kanssa makoilemaan, mutta ei lähtenyt karkuun tai juoksempaan kenttää ympäri hippaleikin toivossa. Jee!!!
Treenien jälkeen ja toki treenien aikanakin koiruudet sai riekkua keskenään. On se bostoni vaan nopea isompien koirien kanssa. Eipä ole pelkoa, että jäisi jalkoihin.

Rossi tottisteli ja näytti miten revitään nahkariepua:

Loppufiilistelyt: :jjei:. Sillä aikaa kun Rossi teki töitä niin laitoin Domin autoon hengailemaan, kun piti kuvata Rossia. Tällä kertaa se jo hyppäsi sinne takakonttiin ihan itse tuosta noin vaan. Ei taida sitä enää pelätä joka on ihan hyvä homma, koska toivottavasti joskus tulevaisuudessa itselläkin on auto johon saan koirat takakonttiin matkustamaan ja hengailemaan treenitaukojen ajaksi.

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Se on vain koira...


Vai onko?

Aina silloin tällöin minulle sanotaan, “piristyisit, sehän on vain koira,” tai “tuo on aika paljon rahaa vain koiraan.” He eivät ymmärrä kuljettua matkaa, kulutettua aikaa, eivätkä kuluja jotka liittyy “vain koiraan.”
Jotkut ylpeimmistä hetkistäni liittyvät “vain koiraan.” Monia tunteja on kulunut ja ainoa kumppanini on ollut “vain koira,” mutta kertaakaan en tuntenut itseäni vähäisemmäksi.
Jotkin surullisimmista hetkistäni ovat johtuneet “vain koirasta,” ja noina pimeyden päivinä, “vain koiran” lempeä kosketus antoi minulle lohtua ja syyn voittaa tuo päivä.
Jos sinäkin ajattelet, että sehän on “vain koira,” ymmärrät varmasti myös sanonnat kuten “vain ystävä, ” “vain auringon nousu,” tai “vain lupaus.”
“Vain koira” tuo elämääni sen aidoimman ystävyyden, luottamuksen ja puhtaan pidättelemättömän riemun.
“Vain koira” tuo esiin myötäelämisen ja kärsivällisyyden jotka tekevät minusta paremman ihmisen.
“Vain koiran” vuoksi nousen aikaisin aamulla, teen pitkiä kävelylenkkejä ja katson odotuksella tulevaisuuteen. Joten minulle, ja kaltaisilleni ihmisille, se ei ole “vain koira” vaan tulevaisuuden toiveiden ja unelmien ruumiillistuma, menneisyyden rakkaimmat muistot, ja puhdas riemu tässä hetkessä.
“Vain koira” tuo minusta esiin sen mikä on hyvää ja ohjaa ajatukseni pois itsestäni ja päivän huolista.
Toivon, että jonakin päivänä he voivat ymmärtää, ettei se ole “vain koira,” vaan se asia, joka antaa minulle inhimmillisyyden ja erottaa minut “vain miehestä tai naisesta.”

Seuraavan kerran kun kuulet sanonnan “vain koira”, hymyile – koska he “eivät vain ymmärrä.”

"Tosissani oon ku sanon, oot mulle parast terapiaa/
eikä kukaan muu antas samalla taval empatiaa/
vaikka kasaantuu taas taakkaa, mä oon jaksanu vaan jatkaa/
koska annat voimaa vaikka kaikki ois mua vastaan/
otan sut tosissaa siinä mis muut vaan läpi plärää/
ja siks ne ei tuu tätä millää ikin käsittämään/"

Kuva ©Jenni

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Kiekkoja siellä, kiekkoja täällä, kiekkoja joka puolella

Kisat on kahden viikon kuluttua. Biisi on vasta 99% :n varmuudella päätetty eikä tempuista/ohjelmanumerosta tietoakaan. Olen itse edelleen kipeenä, mutta tänään ryhdistäydyin ja käytiin Tapiksella Jennin ja Rossin kanssa. Tokoiltiin ja yritin treenata Domin kanssa frisbeetä, mutta eihän siinä hyvin käy kun koira ollut pari viikkoa tekemättä mitään ihmeellisempää ja sitten pääsee vapaaksi juoksemaan kiekkojen perässä. Pelkkiä ninjaloikkia ja tekniikasta ei tietoakaan. Pari koppia sentää tuli, mutta tekniikkatreenejä ei voinut edes haaveilla sille hetkelle enkä itsekkään enää osannut heittää. :D Illalla yritettiinn uudestaan kotona, mutta taas koira haistatti pitkät ja ihmetteli vaan jotain ääniä. Huomenna uusi yritys tapiksella ja yritetään saada jo jotain temppusuunnitelmaakin vähän kasattua. Ideoita löytyy joita vaan pitäisi kokeilla miten toimivat käytännössä ja missä järjestyksessä kannattaisi tehdä.
On se vaan välillä niin vaikeeta, mutta silti niin yksinkertaista.

Kaikki kuvat ©Jenni
Viimeisestä kuvasta näkee myös sen, että tapiksen jälkeen käytettiin koirat uimassa. Rossi ui ja Domi kovasti harjoitteli uimisen alkeita. Kävyn perässä uskaltaa ihan vähän mennä. Eiköhän se siitä kun rohkaistuu.

tiistai 23. heinäkuuta 2013

"Huuda, huuda vapaudesta..."

//Tämä päivitys on kirjoitettu osissa. Arkielämää, koirakavereita, tokoa, agia, frisbeetä, hihnassa kulkemista, luoksetuloa, iho-ongelmia ja kaikkea siltä väliltä// 

Viime maanantaina (15.7.) käytiin moikkaamassa taas vaihteeksi colliekamuja. Vauhtia ei noilta puutu ainakaan ja bostoni on todistetusti collieta nopeampi. Vikkeliä otuksia nämä bossut. Hetken aikaa juoksivat siinä pihalla ja yritin saada ryhmäkuvaa, mutta eihän siitä mitään tule. Domi on opetettu pysymään paikoillaan niin kauan kunnes tulee toinen käsky tai vapautus ja se tapittikin paikoilleen monen monta minuuttia kuola valuen kun yritin asetella collieita joiden mielestä turha odottaminen on turhaa kun ois nameja tarjolla. Joten kovin järkeviä kuvista ei tullut, mutta edes jonkunlaisia. Lopuksi lähdettiin kaukalolle juoksuttamaan Nanasta ja Domista viimeisetkin energiarippeet pois. Hulda jäi kotia ettei rasita tassuaansa.

Domi on ollut vähäisellä lenkkeilyllä muutaman päivän kiitos oman flunssailun joka alkoi keskiviikkona ja sen huomaa kun talossa on välillä sähköjänis joka juoksee ympäri taloa mutustaen leluja, luita tai yrittää pomppia päällä, että saisi huomiota. Ollaan tehty kaikkea muuta paitsi lenkkeilyä ja Domi saanut olla erityisen paljon vapaana ulkona. Lähes päivittäin ja tuossa se on hengissä edelleen. Se on iso saavutus. Takapihalla se on saanut juosta pallon perässä ja kyllä se on pari kertaa lähtenyt karkureissulle. Ekalla kerralla pidin hermoni, menin sisälle ja koira jäi yksin pihalle. Hetken päästä kävin uudestaan kutsumassa ja sieltähän se tuli lujaa. Toisella kerralla se lähti rakkaan pallonsa kanssa juoksemaan. Koira kyllä tuli kutsusta, mutta pallo (ainoa pallo joka on kestänyt 3 bostonin riepottelut ja on edelleen ehjä joten se on Domin rakas palkkapallo) jäi sille reissulle. Seuraavana päivänä Domi pääsikin leikkimään etsijäkoiraa pallonmetsästäjänä. Onneksi se osaa esine-etsintää, hakua ja jälkeä. :nauru: Ja vieläpä muutaman lelun nimeltä. Pallo löytyi erään naapurin takapihalta... Mutta nyt kelpaa taas riehua. Lauantaina se sai olla jo tuossa takapihametsässä vapaana hetken ajan kun kävi tekemässä tarpeensa ja hyvin meni. Tänään se pääsikin jo sitten hetkeksi vähän suurempaan metsään juoksemaan parit hepulikierrokset. Metsässä meinaa vaan mennä hajujen perässä sen verran herkästi, että täytyy juosta piiloon todella useasti ja välillä kauhistuttaa tuleeko se ollenkaan kun ei näy koiraa missään muutamaan minuuttiin.
 Eilen (20.7.) jaksettiin myös vähän tehdä frisbeetä. Hyppyjä ja sitten kokeilin jalan yli hyppäämistä, mutta Domi tarjosikin ihan toisenlaista josta se idea sitten lähti ja tässä tulos...
Video myös paljastaa sen, että ollaan vähän agiliidelty keppien muodossa ja nyt ruvettu ahkerasti treenailemaan. Hyvin menee jo 6kpl. Liian kovissa vauhdeissa meinaa vielä vähän mennä joku keppipari huti, mutta pikkuhiljaa sekin varmaan kehittyy kun harjoitellaan lisää eri kulmista lähtemistä, juoksemista ja muutenkin tekniikkaa. Vauhtia ehtii lisäämään myöhemminkin.
Syksyltä vanhoja keppivideoita johon se homma sitten jäikin kun laiskuus iski.
Ollaan joskus alkuvuodestakin jotain nähtävästi tehty Siirrytäänkö sitten agista tokoon? No tottakai niin saadaan tästäkin päivityksestä kerrankin tällainen harrastuspläjäysmikälie. Tosiaan kun lenkkeilyt on jäänyt ja koiraa pitäisi sisällä aktivoida, koska en jaksa takapihallakaan istua koko päivää ja heittää koiralle palloa (jota Domi kyllä noutaa todella kivasti). Aamunappulat edellisenä iltana valmiiksi mittakuppiin josta niitä voi ottaa päivän aikana. Itsellä kun ei pahemmin lähde ääntä joten Domi on tehnyt imuseuruuta oikein urakalla. Nyt on ainakin tiivis seuraaminen ellei muuta.:nauru: Ollaan tehty myös näitä askel juttujakin eli esim. "kaksi askelta oikealle" ja niin edelleen. On tuo vaan pätevä otus. Ihan innoissaan aina ja tekee täysillä. Edistämistä tapahtuu silloin tällöin, mutta olen nyt yrittänyt kohdistaa sen katsetta enemmänkin omaa jalkaani ettei yritä hakea katsekontaktia.
Mitäköhän muuta sitä on tehty, hmm....
Paikkamakuuseen varmuutta iltaruoalla (liha). Ulkonakin se on suorittanut pari kertaa. Sisällä jos tehdään (=ei häiriötä) niin etäisyyttä saa olla miten paljon tahansa, voin olla piilossa muutaman minuutin, tehdä jotain muuta siinä samalla eikä koira liikahda mihinkään ennen vapautumista. Ulkona pysyn noin 2-3m etäisyydellä ja hyvin pysyy joten kohta voidaan varmaan pidentää jo hieman matkaa. Liinassa jos se on niin sittenkään ei ole mitään väliä missä ollaan ja miten kaukana olen, koska se tietää, että voin kontrolloida sitä täysin.:lallati: Joten nyt vaan mahdollisimman paljon vapaana tekemistä ja samoin pitäisi harjoitella sitä liikkeestä siirtymistä toiseen vapaana ja hallitusti. Voisi ruveta ottaa kokeenomaiset treenit 1-2 kertaa kuussa jolloin näkisi missä tilanteessa jo ollaan ja mitä pitäisi vielä harjoitella. Vapaana oleminen on se meidän juttu josta suurinosa ongelmista johtuu.

"Ai näin?"

Tokoilusta hihnassa kulkemiseen. Jos jollakin löytyy tähän vinkkejä tai muuten vain sanottavaa niin kommentoikaa! Ei se enää vedä. Ainakaan paljoa. Nykähdyksiä tulee joten lenkin aikana pysähdellään melkoisesti. Herkut kiinnostaa hetken aikaa kunnes hajut vie voiton. Noin 30min lenkit se jaksaa keskittyä joten en tiedä pitäisikö sitten vain tehdä noin 3x30min lenkkiä päivässä jolloin saisi paremmin palkattua ja haettua positiivista kokemusta asiasta joten ehkä ne viimeisetkin hihnassa nykäisyt jäisi pois eikä tarttis pysähdellä aina muutaman metrin jälkeen. Jaa'a. Ehkäpä pitäisi tuota yrittää ja jaksaa vain ahkerasti sekä johdonmukaisesti tehdä. Vaikka edelleen on työtä jäljellä (toki tiedossahan se on ettei tällaiset asiat sormia napsauttamalla muutu vaan joskus vaatii monen monta kuukautta ellei vuosiakin työtä ennen kuin se uppoaa sinne pääkoppaan) niin on se silti suurempi muutos siihen verrattuna mitä se on viime vuoden puolella ollut. Omistin bostonin joka sinkoili laidasta laitaan koko ajan ja täysveto päällä ja kaikki ois pitänyt moikata. Enää se ei välitä lähes kenestäkään ohikulkijasta ja osaa kävellä myös nätisti välillä.

Sitten vielä viimeiseen ongelmaan. Iho-ongelmat on taas täällä. Karvat lähtee ja turkki on ohentunut. Turkki on todella huonossa kunnossa. Domihan oli valeraskaana reilut 2 kuukautta joten en tiedä onko sillä jotain hormoniongelmia. Jos se saa valeraskauden syksyn aikana niin sitten kyllä raahaan sen heti ensimmäisenä eläinlääkäriin tutkimuksiin, koska ei se nyt tervettä voi olla, että koira on valeraskaana tai oireilee muuten aina muutaman kuukauden välein ja siihen juoksut päälle. Tassut sentää on kunnossa. Takatassut välillä oireilee ja välillä ei. Nyt kun on välillä satanut ja kosteempaa niin huomaa, että tassut reagoi herkemmin, mutta niistä ei jaksa suuremmin stressata kun alkaa olemaan liiankin tuttua puuhaa.
Karvanlähtö on nyt hiukan, ehkä tasaantunut kun olen harjannut päivittäin ja kävin ostamassa Nutrolin perusöljyn jota on laitettu ruuan sekaan noin teelusikallisen verran päivittäin lohiöljyn ohella. Katsotaan jos se toimisi. Toki en sitten tiedä vaihtaako se vihdoinkin karvansa aikuiskarvaan jonka takia tuota tiputtelee. Bostoneillahan on melko ohut karvakerros ja Domilla se on ollut aina todella paksu (normaalia paksumpi). Ehkä se oli sitten junnukarva ja nyt tiputtaa? Vai onko kenties juoksut tulossa 1-3kk sisällä jota reagoi jo nyt (noin on käynyt ennenkin)? Mietitään ja tuumaillaan asiaa. Vielä joku päivä tähän toivottavasti saadaan vastaus. Domi taitaa tarvita sen kunnollisen fleecehaalarin ensi talveksi kun vähemmän karvaa joten varmaan herkemmin palelee eli siitä tuli sittenkin hienohelmabostoni. Sen kunniaksi päätin, että Domi saa vihdoinkin omilla mitoilla teetetyn haalarin. Sadehaalari jossa fleecevuori eli kelpaa sitten talvellakin. Tilasin PopDogilta haalarin, Apina-pannann ja Apina-hihnan.:nauru: Tähän mennessä asiakaspalvelu on popdogin osalta ollut loistavaa ja varmasti saadaan hieno haalari sitten joka tulee kovaan käyttöön. Ei ole hinnallakaan pilattu. Kokonaishintamäärällä oltaisiin kaupasta saatu vain Hurtan haalari joka ei edes täydellisesti sovi päälle. Varmasti esitellään haalari täälläkin kunhan se elokuun aikana kotiutuu.

Domi nyt myös facebookissa!!!

Domin omaan facebook -ryhmään pääsette tällä osoitteella --> Facebook (https://www.facebook.com/groups/572193742838583/)
Ryhmään tulee kuvia ja tarinoita matkanvarrelta joita ei aina kerkeä heti ensimmäisenä blogiin kirjoitella.

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Käykää antamassa ääni Domille!

Kuvakisan äänestys alkakoon! 
http://herttakoiruus.blogspot.fi/2013/07/kuvakisan-aanestys-alkakoon.html 

Käykäähän siis äänestämässä Domia tuolla kisassa! 

Muoks// Ja vähän ohi aiheen eli http://domibostoni2.blogspot.fi/2013/07/linkkaa-blogisi.html osiossa on kommentteja jo 79... Siis huh huh mikä työ on vielä edessä sen osalta. En uskonut, että kovinkaa moni aikoo siihen kommentoida jonka takia en ruvennut lokeroimaan aihetta pelkäksi koirablogiksi joka olisi varmaan kannattanut, mutta eipä se mitään. Jatkakaa samaan malliin ja yritän elokuussa saada luettua kaikki blogit ja tehdä arvostelut. Viimeistään syksyn aikana. Lifestyleblogeista sanon sen verran, että koska niiden osalta on todella vaikea erottua joukosta koska aina aiheena on valokuvaus, vaatteet, tyttömäisyys, ruoka ja niin edelleen => jumiudun niihin lukijaksi jos blogin ulkonäkö on jollakin tavalla erottuva tai sitten kenties kirjoittaja osaa kirjoittaa asioista mielenkiintoisesti jolloin sitä haluaa lukea vaikka aihe ei olisi se mitä normaalisti lukisin. 

Omaa höpinää: Olen tällä hetkellä taas kipeänä (yllätys...) joten Domin kuulumisia pääsette lukemaan toivottavasti ensi viikolla, kun olen yrittänyt treenivihkoon merkkailla pieniä asioita joita päivän aikana ollaan tehty kun ei lenkkeilemään kyetä. 

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Toivepostaus: Domille koirakaveri!

Halusitte pohdiskelua seuraavan koiran rodusta ja tässä sen saatte. Omalla tavallaan vastaus on erittäin yksinkertainen, mutta koska halusin tästä tehdä erillisen postauksen joten tehdään siitä monimutkainen. ;) Ensin pitäisi muuttaa omaan asuntoon ennen kuin voin Domille kaverin ottaa. Varoitan, että tästä tulee kilometripostaus ellei pidempikin.

Ruttukuonoista paimeniin ja paimenista noutajaan. Siinäpä vasta pulma. Vai onko? Kai sen voin sanoa, että tämä on enemmänkin "tulevaisuuden koiran pohdiskelua", koska seuraavan rotu on 55% varmavalinta. :D

Moni voikin jo varmaan arvata ensimmäisen vaihtoehdon ja se onkin se mitä tarkoitin yksinkertaisella vastauksella, koska sehän on...
...
...
...

1. Bostoninterrieri
Tässä on vain se MUTTA... Kuka arvaa?
Suomesta ei löydy yhtäkään kasvattajaa jonka koirat miellyttäisi ulkonäöltään JA terveydeltään. Haluaisin myös, että koiralla harrastetaan muutakin kuin näyttelyitä. Edes kotiharrastuksena ellei muuta. Ja bostonipiirit on suomessa melko pienet. "Kaikki tuntee kaikki" ei pahemmin miellytä. Eli ellei suomeen ala ilmestyä mielenkiintoisia koiria parin vuoden sisällä niin tarkoitus olisi hakea tällainen bostoniriiviö esim. Tsekeistä tai muualta euroopasta. Se onkin sitten taas oma hommansa, kun pitäisi ruveta etsimään kasvattajia ja tutustumaan heihin joka taas vaatisi sen, että jonkun pitää toimia tulkkina, koska itse ne puhu sanaakaan englantia. Mielenkiintoista, eikö?
Kaikesta huolimatta jos kaikki menee hyvin niin seuraava on bostoni melko varmasti. Sopiva piski tällaiselle opiskelijalle. Samoin siitä löytyy myös pientä haastetta harrastuksille joka on hyvä juttu. En halua päästä liian helpolla. ;) Pieni koira ei myöskään vie paljon tilaa mistään. Sekä bostoni kyllä tunnistaa aina toisen bostonin. Vielä kun se koira olisi olemassa niin asiat olisi melko hyvin, mutta taitaa ne suunnitelmat jo melko pitkällä olla kun kasvattajia vähän katseltu ja nimi keksitty. Domin pentutarvikkeetkin tallella tulevaa koiruutta varten.
Eikö ole mahtavan näköinen!! <3

2. Bokseri
Bostoni isommassa koossa. Väite perustuu siihen, että olen saanut monen monta kommenttia siitä, että miten samanlaisia hönttipäitä bostonit ja bokserit on. Toki erojakin löytyy, koska onhan ne kaksi eri rotua eri käyttötarkoituksella. Bokserilla esim. ne pk-oikeudet joka avaisi uuden tien uusille harrastuksille. Näiden kohdalla kauhistuttaa sairaudet, mutta mahdollisesti voisin tästäkin löytää sen oman rodun bostonin rinnalle. Kasvattajista en osaa hirveästi mitään sanoa, koska en ole vielä hirveästi niitä tutkinut, mutta kyllä  tässä vielä kerkeää. Erittäin kova kilpailukumppani bostonille jos vain kohdalle sattuu mieluinen yhdistelmä + kasvattaja.
"Bokseri on vauhdikas, iloinen, voimakas ja aina toimintavalmis palveluskoira. Bokseri ilmentää niin ulkoiselta olemukseltaan kuin luonteeltaankin niitä asioita, joita ihminen on koirassa aina arvostanut: jaloutta, uskollisuutta, rohkeutta ja toimintakykyä."
Bostoni ja bokseri = Mahtava parivaljakko. :D Ruttukuonokaverukset.

3. Australianpaimenkoira
Sitten pääsemmekin jo paimenlinjalle. Auspai on ikuinen haave. Kiinnostus lähti, kun tapasin ensimmäisen hoitokoirani muutama vuosi sitten. Australianpaimenkoira Pumppis. Ihana ja todella hieno koira!! Täydellisyys. <3 Siitä se idea sitten lähti. Kasvattajia on selailtu ja päätetty on keneltä voisin koiran huolia, mutta tämänkin kohdalla pitäisi kasvattajalle ruveta viestiä laittelemaan jos tähän päädyn. Bostonin myötä on enemmän ruvennut kiinnostaa nuo ruttukuonot, molossit ja niin edelleen, mutta joku näissä parissa paimenessakin viehättä jotka tähän listaan. Harrastuskoira kaikkeen menoon ja Domi tulee todella hyvin toimeen monen paimenen kanssa, kun eivät ole niin provosoivia kuin toiset samanlaiset ruttukuonot. Ja kaikki paimenet eivät tykkää moikkailla vieraita ihmisiä joka olisi suuri positiivinen asia bostoniin verrattuna joka pussaa kaikki heti ensinäkemältä.

4. Valkoinenpaimenkoira
Tällainen olisi varmaan tullut ellei Nipsu olisi aikoinaan pentuja saanut. "Eloisa ja tasapainoinen luonne, tarkkaavainen ja helposti koulutettava, palvelualtis. Ystävällinen ja vaatimaton. Isäntäänsä
kiintynyt ja sosiaalinen, minkä ansiosta sopeutuu erinomaisesti erilaisiin tilanteisiin. Ei koskaan pelokas eikä aiheettomasti vihainen. Iloinen ja oppivainen työ- ja
harrastuskoira, joka soveltuu koulutettavaksi erilaisiin tehtäviin."
Olen tähän rotuun ihastunut joskus aikoinaan kun koirakirjoja selaillut ja miettinyt minkä koiran sitä haluaisi. Valkkari on pysynyt listalla alusta lähtien ja aina kiinnostanut jollain tasolla. Harrastuskaveri moneen menoon. Tästä rodusta mieluiten se lyhytkarvainen versio olisi mieluinen, mutta loppujen lopuksi se ei ole se valintakriteeri. Kasvattajia katseltu ja tutkittu koirien taustoja. Kaunis, valkoturkkinen koira. Muistuttaa saksanpaimenkoiraa, mutta kuuleman mukaan seurakoiramaisempi.

Kaunis, valkoturkkinen koira
Kaunis, valkoturkkinen koira
5. Sileäkarvainen noutaja
"Flatti on aina valmis leikkiin ja pieneen kujeiluun. Se on iloinen ja avoin koira. Sillä on hyvä itseluottamus. Se on energinen ja tarkkaavainen. Flatin iloista ja ystävällistä luonnetta kuvastaa alati heiluva häntä." Hönttimäinen omalla tavallaan. Erään henkilön koirilla on varmaan osuus asiaa miksi flatit kiinnostaa jollain hullulla tasolla. Energiaa riittää vaikka muille jakaa ja näissäkin varmaan jonkunlaista haastetta treenaamiseen. Ainakin sitä oppii itse lisää vain huumorintajusta ja siitä ettei elämää kannata aina niin tosissaan ottaa. Tästä en osaa enempää edes sanoa kun tutustuminen on kesken.

Kommenttia, kokemuksia tämän postauksen roduista, tykkäys -napin painamista jos sait tästä blogikirjoituksesta jotain irti! Osasitko odottaa, että listaan juuri nämä rodut?