maanantai 25. helmikuuta 2013

Miksi Domista kuulokoira?

Pari päivää vielä aikaa vaikuttaa toivepostaukseen! ------------------------>

Olen paljonkin puhunut siitä, että haluaisin Domista kuulokoiran ja meidän harjoitteluista sitä varten, mutta en ole tainnut ikinä mainita, että miksi näin. Miksi haluan Domista kuulokoiran itselleni. Ei se varmaan yllätyksenä tule kenellekkään, koska kuulokoira on tukena ja turvana huonokuuloisille/kuuroille henkilöille. Itsehän olen siis "puolikuuro". Kuulen vain oikealla korvalla. Suuntakuulo puuttuu kokonaan jonka takia kuulemisen suhteen tuottaa ongelmia suuremmassa häiriössä, uudet paikat jossa uudet häiriöt ja uudet henkilöt. Jännityksellä odotankin miten tokokokeet menee tulevaisuudessa. Halli jossa räksyttäviä koiria, huh huh... Mutta, ehkä noistakin selvitään kun oppii siihen tilanteeseen.

Domille olisi tarkoitus opettaa seuraavat asiat:
Kännykän ilmoittaminen soidessa/viestin tullessa
Herätyskello
(En välttämättä reagoi ollenkaan tavalliseen kelloon jos nukun "terveen" korvan päällä. Tähän Domista voisi olla paljonkin hyötyä kun oppisi ilmoittaa millon herätä.)
Ovikello (joo kyllä se sen jo osaa, mutta ei sitä välttämättä tarvitse ruveta haukkumaan ja pomppimaan paikoilleen :D)
Liikenteessä takanta tuleva polkupyörä/rullaluistelija yms. (ilmoittaisi minulle milloin olisi hyvä siirtyä tienlaitaa. Nykyään käännyn koko ajan katselemaan taakseni, että tuleeko sieltä joku. Todella rasittavaa välillä).
Palohälytin. (En ole reagoinut siihen välineeseen vaikka se piippailee patterin loppumista. Se siis todistaa etten todennäköisesti reagoisi ollenkaa edes hädän tullen)
Jos myös mahdollista ja ollaan sellaisessa tilanteessa niin voisi jopa ilmoittaa takaa tulevista autoista yms. Auton ääni kuuluu, mutta ei vielä näy = ei mitään tietoa siitä mistä suunnasta se tulee kiitos suuntakuulon puuttumisen. Siinä nyt ainakin ne tärkeimmät äänet itselleni tällä hetkellä.

2011
koiratukena.fi/kuulokoira
"Kuulokoira koulutetaan reagoimaan sen omistajalle tärkeisiin ääniin, joita hän itse ei voi kuulla. Koira ilmaisee äänet omistajalleen tassulla koskettamalla tai tönäisemällä kuonolla. Tämän jälkeen koira vie omistajansa äänilähteen luo. Tavallisimpia koirien ilmaisemia ääniä ovat puhelin,kännykkä, palohälytin, ovikello ja herätyskello."

" Kuulokoira on monipuolinen apu, joka toimii sekä sisällä että ulkona. Kuulokoirasta on hyötyä sekä huonokuuloiselle että kuurolle. Kuulokoira parantaa monin tavoin omistajansa elämänlaatua ja lisää myös tunnetta oman elämän hallinnasta. Koirasta on apua arkipäivän kuulemisongelmiin, mutta toisaalta koira helpottaa kuulovamman aiheuttamaa eristäytymistä. Koira tuo myönteisiä kokemuksia ja tuntemuksia omistajalleen, sillä sen kanssa voi olla vuorovaikutussuhteessa; antaa ja saada, opettaa ja oppia. Koira edistää sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia mm. viemällä omistajansa säännöllisesti ulkoilemaan."

Äänien lisäksi Domi opettelee ja tekee töitä hihnakoulutuksen ja luoksetulovarmuuden eteen. Myös ihmisten kohtaamien. Ei saisi pomppia vieraiden päälle. Siinä onkin haastetta koiran kanssa joka rakastaa kaikkia. Kuulokoiran täytyisi myös osata olla rauhallinen eri tilanteissa joten keväällä ruvetaan ahkerasti harjoittelemaan erilaisissa häiriöpaikoissa aina silloin tällöin.

Kevennykseksi Domista muutama pentuvideo

perjantai 22. helmikuuta 2013

Tavotteiden saavuttamista

Vielä olisi muutama päivä aikaa vaikuttaa tuohon toivepostaus kyselyyn! ----->

Domin elämään ei kuulu mitään ihmeellistä paitsi eilen se aloitti juoksut vihdoinkin. Yhdistelin palaset kohdilleen ja tajusin, että siitä löytyy syy sille miksi Domi on ottanut viime viikkojen treeneistä itseensä ja paineistunut niin herkästi. Juoksuaikaan, kun tuosta tulee semmoinen herkkis joka asian suhteen. Joten todennäköisesti sitten taukoillaan 1-2 viikkoa treenaamisesta ja jatketaan kun aivot palautuu normaaliin tilaan. Ahkerasti ollaan hihnalenkkeilty ja siinä on tapahtunut suurta edistystä kahden viikon yhtäjaksoisella harjoittelulla. Edelleen kyllä tulee pysähdeltyä lenkin aikana pari kertaa ainakin, mutta matka on pidentynyt noin 40 minuuttiin. Joskus jos sujuu erittäin hyvin niin käppäillään jopa tunnin verran.  Kotia tuleminen on aina se hankalin kohta ja meinaa herkästi ruveta vetämään, mutta kyllä se siitä kun jaksetaan vain harjoitella. Domi oli käynyt äitinkin kanssa yhtenä päivänä pienellä lenkillä ja ei kuulemma vetänyt yhtään vaikka olikin silloin flexissä. Jo se todistaa, että palaset alkaa loksahtaa paikoilleen tuon bostonin päässä hihnassa kulkemisen  suhteen. Ehkä saamme sittenkin tämän vuoden loputtua vedettyä sen kohdan yli missä lukee "Domi oppii kävelemään hihnassa nätisti vuoden 2013 aikana." Luoksetulotreeniä jatketaan kun juoksut ohi, koska se on vielä niin alkumetreillä ettei ole varaa pilata sitä juoksujen takia, kun kuono meinaa lähteä hajujen perässä ulkona. Tietysti voidaan sitä sisällä vahvistaa. Ja tähän väliin mainitsen, että seuraavat kuulokoiraoppilaat valitaankin vasta syksyllä joten meillä on hyvin aikaa harjoitella perusasioita ja Domilla on vielä hyvät mahdollisuudet sen suhteen!
Sitten pääsemmekin siihen allergiaan. ;) Tassuja on hoidettu muutaman päivän ajan taas sillä antibioottivoiteella ja ovat pikku hiljaa taas kunnossa. Puolitoista viikkoa sitten Domi rupesi taas syömään apteekin allergiasapuskaa (se ei kyllä täysin oireita poista, ehkäpä juuri niiden varastopunkkien yms. takia, mutta oireet lievenevät tosi paljon ja helpottavat Domin elämää). Eilen ostin sitten 1kg jauhettua poroa ja poronkorvia. Domi saa pienen lihaklöntin päivässä toisena ateriana. Käydään varmaan kaikki peruslihat läpi ja katsotaan reagoiko niihin. Jos se ei pahemmin lihoihin reagoi niin syy löytyy kuivanappuloista joten siirrymme sitten lopullisesti liharuokintaan. Paitsi allergiasapuskaa tulee varmaan olemaan tästä lähin aina kaapissa edes se pieni pussi esim. hoitokeikkoja varten, koska nappuloita on niin helppo antaa aina mukaan eikä tarvi hoitopaikassa stressata ton ruokkimista.

Aina kysytään, että miten opetan Domille jonkun tietyn tempun ja sitä rataa. Tällainen kysymys tuli taas vastaan eräällä koirapalstalla ja lupasin tehdä siitä videon, koska en osaa selittää kunnolla muuten kuin "Se vain opii." 

LOMA ALKOI!!!!! Domi ainakin on varmaan onnessaan kun saa ulkoilua ja riehumista kunnolla joka päivä vaikka aamusta iltaan ja illasta aamuun.

perjantai 15. helmikuuta 2013

Häsläämistä ja arkitottelevaisuutta

Muistakaa äänestys toivepostauksesta!!! ------------------->
Vielä kun sitä muistaisi mistä pitäisi kirjoittaa ja mitä on tapahtunut tämän viikon aikana. Aloitetaan vaikkapa siitä, että ollaan ahkerasti harjoiteltu hihnassa kulkemista lähes päivittäin. Tuloksia näkyy jo nyt. Suurimmaksi osaksi hihna on koko ajan löysällä eikä pysähtymisiä enää ole kuin muutama lenkin aikana. Ohituksissakaan ei tarvitse enää koko ajan olla tunkemassa sitä ruokaa naamaa. Toissapäivänä ohitettiin jopa kaksi räksyttävää koirakkoa erittäin hienolla menestyksellä!! Kontakti pysyi koko ajan eikä Domia vähempää kiinnostanut ne toiset koirat. Eron huomaa myös siinä kun lähtee valjaiden kanssa lenkille... Voi huh huh sitä sinkoilua ja riehumista. Tietysti pitää opettaa myöhemmin ettei valjaissakaan saa vetää (kuurokoirillahan kun on käytössä valjaat jossa se tunnusmerkki) paitsi tietysti vetovaljaissa ja sillokin ainoastaan jos käsky käy, että saa vetää, mutta se pitää myös osata lopettaa jos niin käsketään. Kyllä se siitä pikku hiljaa. Ensin opetellaan lyhyessä hihnassa ja pannan kanssa ja jossai vaiheessa myös niillä valjaillakin. Tänään kävin ulkoiluttamassa Nanan ja Domi oli tietysti mukana. Tehtiin sellainen tunnin lenkki. Domille 2h, koska käveltiin myös puolet matkasta kotia jne. Hyvin Domi osaa nykyään käyttäytyä Nanankin kanssa ja myös yhteislenkeillä. Linja-autolla kuljettiin 2 kertaa tämän päivän aikana. Tänään myös agiliideltiin keppien muodossa. Mahtavasti menee jo 3 keppiparia ilman ongelmia. Maaliskuussa, ehkä jatkuu se agilitykoulutusohjaajakurssi harjoituskoirakko hommeli jos Domi ei vaan aloita juoksujaansa silloin.
Huomenna olisi tarkoitus lähteä jäähallin parkkipaikalle klo 11.45 kun siellä on talkoovoimin näyttelytreenit. Domi lähtee vain opiskelemaan kontaktia ja hallintaa häiriössä sekä kuvailen Emman&Nessin näyttelytreenisuorituksia. Tuon jälkeen olisi tarkoitus pitää pienet tokotreenit Domin ja Nessin voimin. Saas nähdä mitä tulee. Täytyy ruveta enemmän aktivoitumaan ulkotreenien suhteen kun ilmatkin lämpenee ja tuo hienohelma tarkenee jopa laittaa pyllynsä maahan ongelmitta.

Tänään myös leikittiin ja otettiin tokoa hetken mielijohteesta...Ohjaajan päässä miljoona muutakin asiaa joka näkyykin siinä miten kontakti katkeaa välillä.

lauantai 9. helmikuuta 2013

Viikonloppu

Lauantai 9.2.
Käytiin tekemässä 3 tunnin citylenkki keskustassa+koirapuistossa. Ensimmäiset 1,5 tuntia vietettiin koirapuistossa Emman & Nessin kera. Yhdessä vaiheessa sinne ilmestyi myös ranskanbulla, mutta se sitten lähti pois omistajineen kun rupesi Domin kanssa tappelemaan...Murkkuikäiset bulldogit ei ole hyvä yhdistelmä. ;) Loppujen lopuksi saimme seuraamme myös koikkeri pennun. Nessin ja kyseisen koikkerin kanssa Domilla sujui leikit mainiosti ja kaikki olivat jopa samankokoisia, ainakin melkein. Hurjan näköistä koirarallia oli meno välillä kun kolme pientä riiviötä juokaa puistossa edes takaisin ja vieläpä täydellä vauhdilla. Domin mielestä välillä oli kiva myös varastaa miun nahkarukkanen ja riepotella sitä. Sain silti hanskan ehjänä takaisin. ;) Puistoilun jälkeen lähdettiin kävelemään keskustaan päin. Domilla oli päällä t-valjaat ja panta + monitoimiremmi joten hihna oli siis pannassa ja valjaissa kiinni. Domi meni keskustassa erinomaisesti siihen nähden, että palkkana oli vain omia nappuloita ja rupesi luntakin satamaan. Välillä meni korvat Off -asentoon, mutta näin suurinpiirtein meni nätisti ja kyllä siitä saadaan vielä hieno koirakansalainen. Lenkkeilyn jälkeen käytiin Faunataressa ihmettelemässä jyrsiöitä yms. Domi pääsi tutustumaan myös liukuportaisiin. Kotia tultiin linja-autolla ja sehän onnistuu Domilta ilman ongelmia. Joko istuu jalkojen vierellä tai rupeaa makoilemaan/nukkumaan.


Nessillä koulutus meneillään ja Domin kanssa ihmeteltiin ohikulkijoita = ruokaa!
Autosankari Domi



Sunnuntai 10.2. 
Päädyttiin hallille klo 10. Domi oli JH-kurssilla lainakoirana Maijalle, Foxilla alkoi juoksut. Palkkana toimi nakkipalaset ja hyvin kuulemma löytyi koiralta korvat päästä eikä edes tarjonnut istumista vaan nätisti seisoi paikoilleen. Hyvät treenit siis taisi olla ja kyllähän Domi toimii niiden kanssa jotka tuota osaavat käsitellä, koska nameistakin oli syöty vain 1/3 eli ei sitä tarvi edes koko ajan namisyötöllä ruokaa tunkea naamaan jos on muuten ohjaajalla oikeat otteet. Itse olin hallin toisessa päässä oottelemassa ettei Domi ainakaan siitä ottaisi häiriötä ja pyrkisi minun perääni. Tunti siinä vierähti ja kun koira palautui takaisin minulle niin otettiin siinä pienet tokohäiriötreenit. Vähän seuraamista (hienoa vaikka häiriö oli suurta), kaukokäskyjä (mahtavan näköistä menoa!), sivuaskelia, käännöksiä. Lopuksi otettiin myös ryhmäpaikkamakuu jossa kävin välillä palkkaamassa ja etäisyys oli aika pieni. Ajasta en osaa sanoa mitään, ehkä n. 1-2min(?). Domi kokeili myös vähän A-esteen kontaktia ja temppuili.
Ja koska viimeeksi kirjoittelin Domin ongelmista joten nyt ollaan keskitytty niihinkin. Hallissa palkkasin katsekontaktissa ja siitä että kuunteli ja pysyi rentona. Ei ottanut paineita edes haukkuvista koirista!! <3

Kotona nukuttiin päiväunet jonka jälkeen taas touhuttiin. Ensimmäisenä otettiin harjausoperaatio kun tuosta lähtee ihan kivasti karvaa taas vaihteeksi. Sen jälkeen rentouduttiin joogan/hieronnan merkeissä. Loppujen lopuksi tasapainoiltiin ja opeteltiin uusia temppuja.





Heiteltiin tänään vähän kiekkoakin pitkästä aikaa. Hyvin sujui niin kuin aina. Selkähypyt meinas tehdä vähän kipeää, mutta jos tämän vuoden aikana saisi tilattua/ostettua jostain sen neopreeniliivin mitä käytetään koirafrisbeessä. ;)  Ja ehkä se tärkein juttu = harjoiteltiin puhelimen reagointiin, kun se soi. Hyvin Domi osaa jo ilmoittaa ja näyttää missä puhelin on jos miulta namit löytyy jolla palkata. Täytyy lisätä häiriötä ja tehdä erilaisissa tilanteissa. Namisyöttöäkin voi varmaan vähentää eikä palkkaa enää joka kerrasta ettei jumiudu noihin nameihin, vaikka tietysti opetusvaiheessa onkin tärkeää palkata useasti ja paljon. :) Voitaisiin ruveta harjoittelemaan jossain vaiheessa herätyskellon ääneen reagoimistakin.

perjantai 8. helmikuuta 2013

Kuvia

Muistakaahan käydä antamassa äänenne tuohon toivepostaukseen! ;)     ----->------------>

Käytiin kaupan pihalla ottamassa häiriötreeniä

Domi on taas valeraskaana ja hoitaa "pentuja"

tiistai 5. helmikuuta 2013

Kohti ääretöntä ja sen yli

Koska meidän arkielämä on tällä hetkellä erittäin tylsää (Herätys klo 8 => koiralle ruokaa ja n. 30-45min lenkille. Klo 9.40 lähden kohti linja-autopysäkkiä ja työpaikkaa. Pääsen klo 17 ja olen joskus 18 aikoihin kotona jonka jälkeen koiran kanssa pitkälle lenkille, treenaamiset/temppuilut, ruokaa, nukkumaan) ettei siitä kehtaa tänne kirjoittaa niin miten olisi ongelmakohtien käyminen läpi joita tarkoitus lähteä ratkomaan tämän vuoden aikana. Murkkuilua ja omistajan hermojen kokeilua taas vaihteeksi? Siinäpä kysymys. Useat väittävät tuon olevan vain jotain uhmaikää ja kokeilua. Tai sitten syy on niinkin yksinkertainen kuin johdonmukaisuus, tässä tapauksessa sen puuttuminen (ennen) jonka takia tilanteet on päässyt tähän pisteeseen, vaikka ne olisi voinut aikaisemmin ennakoida.

Aloitetaan...

Hihnassa kulkeminen

Domille ei ole ikinä taidettu hihnassa kulkemista opettaa ainakaan paria päivää kauempaa. Ohituksia ollaan kyllä treenattu, mutta eipä nekään hyvin mene jos koira valmiiksi jo vetää ja käy ylikierroksilla. Tällä hetkellä tilanne on se, että vastaantulijoiden kohdalla keulitaan oikein urakalla ja yritetään esittää jotain suurta ja mahtavaa. Se vetää ja seilaa laidasta toiseen. Tuota se teki myös junnuaikana, mutta sitten se käveli hetken suht nätisti ja nyt taas näin. Tavoite olisi kulkea hihna löysällä. Ja kontakti ohituksissa. Olen nyt yrittänyt tehdä niin, että panta on kaulassa ainoastaan silloin kun tiedän jaksavan lähteä oikealla asenteella hihnakoulutuslenkille. Jos tuntuu ettei jaksa niin sitten valjaat päälle joissa saakin vähän vetää. Hihnakoulutuslenkeillä (yleensäkkin pannan kanssa) jos vetää niin pysähdyn siihen paikkaan ja odotetaan siinä niin kauan, että Domi tulee vierelle jolloin matka jatkuu. Siitä tulee kehu ja kun on hetken aikaa hihna ehtinyt olla löysällä niin palkkaan ruualla. Viikonlopun aikana saatiin ensimmäinen tosi mahtavasti sujunut hihnalenkki suoritettua. Alkuun hihnakoulutusta ja lopuksi sai rällätä metsässä vapaana. Ohituksissa mennään katsekontaktilla ja seuruulla läpi tai jos huomaan jo kaukaa, että Domin keskittyminen heikkenee pahasti vastaan tulevan ihmisen/koiran takia niin jäädään paikoilleen jolloin namitan Domia kontaktista ja aina kun vilkaisee koiraa ja heti sen jälkeen minua niin siitä superpalkkaa. Tätä kai voisi kutsua vastaehdollistamiseksi? Mutta tosiaan vetämisen takia kovinkaa moni ei tuota enää suostu lenkittämään. Ja jos tuosta edes haaveilen joskus tulevan kuulokoiraa niin olisi hyvä aika oppia jo nyt miten hihnassa kuljetaan. Kunhan edistystä tapahtuu täällä lähiseuduilla niin siirrytään jossai vaiheessa keskustaan ja muuhun häiriöön.

Ihmiset
..................... En edes tiedä itsekkää mitä tuo koira meinaa. Joko se rakastaa yli kaiken ja pomppii silmille tai sitten pelkää niin ettei tule lähellekkää. Mutta tohon aiheeseen päästään vielä tämän postauksen aikana. Tämän pointti oli se, että Domilla on tapana pomppia ihmisten päälle ja moikata niin. Tämä tapa pitäisi saada pois. Mielellään ei tarvitsis ollenkaa reagoida vieraisiin ihmisiin ainakaan pahemmin, koska tämäkään ei ole toivottavaa kuulokoirailun suhteen. Enkä itse tykkää siitä että joku on heti hyppimässä päälle, kun kotia päästään. Yritän neuvoa kaikkia meille tulevia ja vieraita joita nähdään ulkona ettei huomioi koiraa yhtään mitenkää, mutta yleensä ne neuvot menee kuuroille korville. Domihan meinaa myös näykkii innostuessaan välillä. Sitten muut valittavat miten sattuu kun tuo tulee päälle. Niinpä, kannattaisi varmaan kuunnella omistajaa. ;) Tämän suhteen yritän ottaa nyt kovemman kurin niin kaikille muille ihmisille kuin koiralle. Pitäisi myös opettaa ettei ovikello tarkoita välttämättä mitään (paitsi ruokaa).

Ahdistuminen/paineistuminen
En tiedä mistä se on tämän ongelman repäissyt. Ehkä sitä murkkuilua ja kaikki on pelottavaa? Toisaalta tätä voisi kutsua sanalla hämmennys. Esim. yhdellä kadulla on pari koiraa ulkohäkissä välillä ja siellä haukkuvat. Aina sillä kadulla Domi hämmentyy täysin. Ei mitään kontaktia. Ei kelpaa ruoka, ei mikään. Tämä tapahtuu myös treenitilanteissa jos en ole saanut virettä täysille Domille jolloin sitä ei kiinnosta muu kuin namit. Miten käy meidän tokokokeiden tai minkää muunkaa jos siellä joku haukkuu ja Domi jähmettyy sitä sitten ihmettelemään. Jos tuo tapahtuu niin silloin se ei myöskään lähesty vieraita ihmisiä ollenkaa. Pysyttelee minun lähellä, mutta ei se nyt kovin toivottavaa ole, että koira menee ihan lukkoon. Eräs päivä käytiin tapiksella (Lpky:n treenikenttä) ja siellä oli joitakin pk-ihmisiä treenaamassa koiriaansa jotka louskuttivat leukojaansa. Ei varmaan tarvitse arvata että eipä kelvannut ruoka domille vaikka ei edes lähelle menty vaan oltiin kauempana. Siitä, ehkä 1km ja taas ruoka maistui ja ihan niin kuin mitään ongelmaa ei olisi ollutkaan. Ehkä ratkaisu on vaan nopea reagointi ja ruokaaruokaaruokaa? ja kiinnostuksen pitäminen minussa.

Toiset koirat
Taistelukoiraveri kiertää kropassa? Hihnassa kaikki on ok, mutta vapaana harvat on oikeasti ok. Se provosoi ja hyppii päälle. Se kiihtyy niissä tilanteissa nollasta sataan alle sekunnissa ja perseilee niin täysillä kun voi. Roikkuu toisten kaulanahoissa kiinni ja pomppii niskan päälle. Provosoi haukkumalla. Tähän pitäisi puuttua todellakin kunnolla ja koira jäähylle aina kun menee yli.

Hallinta häiriössä
Ne treeni-/koetilanteet. Koira juoksee yleisöön pusuttelemaan kaikki. Vähintään varmaan tuomarin kun vain katse välttää ja pitäisi siirtyä liikkeestä toiseen. Tätä pitää harjoitella ja miettiä mikä olisi paras ratkaisu. Ehkä käskytän sen sitten perusasentoon tai tehdään temppuja jotta mielenkiinto pysyisi.


Ehkä noissa on tarpeeksi töitä vähäksi aikaa. Tietysti on monta muutakin pienempää juttua, mutta ne on jo enemmänkin pilkun viilaamista eikä niin tärkeitä. Esim. ne tokoliikkeet ja kaikki muu harrastus. Arkitottelevaisuus on kumminkin se kaikista tärkein juttu mikä olisi hyvä olla hallussa ennen kuin lähtee muita juttuja vakavasti miettimään. Ja varmastihan ongelmien syy löytyy kirjoittajasta. En sitä kiellä, mutta täältä vielä tullaan kahta kovempana ja näytetään kaikille! ;)
Häiriösietokyky pääsee, ehkä koetukselle 26.2.2013 kun Imatralla on möllitoko. Jos Domi ei siihen mennessä ole vielä juoksuja aloittanut niin sinne suunnataan. Sen pohjalta mietin tarvitseeko oikeasti niihin asioihin puuttua vai onko kaikki vaan kasvanut ongelmaksi omassa pääkopassani. Enhän meinaa vielä edes tiedä miten tuo kisatilanteessa käyttäytyy.

lauantai 2. helmikuuta 2013

perjantai 1. helmikuuta 2013

Talvi = loma?

Voihan se niin varmaan olla meidän kohdalla, koska treenaaminen kunnolla on hiukan vaikeaa lumihangessa ja pakkasella koiran kanssa joka jäätyy jos laittaa pyllyn maahan. Sisällä tehdään se minkä voidaan, mutta aika vähäiseksi jää jos kunnolla haluaisi treenata. Kevättä odotellen siis. :D Ainakin on aikaa keskittyä arkitottelevaisuuteen ja taas vaihteeksi temppujen opetteluun. Jospa temppuvideo saisi sen jatko-osan kevään aikana. Yritetään. Mutta tosiaan enemmän treenipäivityksiä rupeaa tulemaan vasta sitten kun päästään ulos treenaamaan tai tulee joku kiva kurssi mihin mennä. Blogi siis keskittyy lopputalven arkitottelevaisuuteen ja -elämään.

Heijastinvermeet, yökyläilijä, uusi lelu tuliaisena Helsingistä, bostonikalenteri

Keskiviikkona Domi lähti mummille yökyläreissuun ja tuli sieltä kotia torstaina illalla. Oli kuulemma sielläkin pelleillyt normaaliin tyyliinsä... Eipä se enää ole jokaisen käsiteltävä koiruus. ;)
Luntakin taas satanut jonkun verran ja lämpöasteita ulkona on ollut n. +2 - -5. Eli ihan kiva keli tuommosen nakupellen kanssa joka rakastaa juosta umpihangessa ja jahdata lumipalloja. Kun Domi oli eilen haettu kotia niin käytiin vielä pienellä lenkillä, kun koira tuntui räjähtävän käsiin energian takia. Ulkona se sitten sinkoili laidasta toiseen ihan täpinöissään, mutta korvat löytyi silti päästä  joten päästin vapaaksi pienellä metsäläntillä. Herkkupalan ja vapautuksen jälkeen koira lähti kuin raketti juoksemaan ympyrää lumihangessa ja kauheat lumihepulit siihen päälle. Aina kun Domi kuuli "Tänne!" niin pieni bostoniotus lähti täysillä juoksemaan kohti josta tietysti namipalat ja kehut. Loppulenkki sujuikin ihmeen rauhallisesti, kun oli ensin saanut purettua pahimmat energiat. Tuon jälkeen jäätiin vielä hetkeksi pihalle juoksemaan lumivallia ylös-alas-ylös-alas ja Domi oli 15m liinassa. Aina kun tuli luokse käskystä niin palkaksi sai riekkua hihnalla. ;)
Tänään vietettiin aikaa lumitöitä tehden takapihalla. Tai no, itse heiluin lapion kanssa ja koira sai leikkiä lumihangessa kera 15m liinan. Ja, koska nyt on nuoskalumikeli => kepit pysyy maassa. Joka tarkoittaa sitä, että kokeiltiin agilityn pujottelua pitkästä aikaa. Ihan hyvinhän se rupeaa menemään ja Domi ei karannut yhtään mihinkää. Ei edes autojen alle vaikka vapaana olikin. ;)




Domi sai eilen tuliaisena Helsingistä uuden lelun joka on Hear Doggy ultraäänilelu - pallokala ja tuo on ihan mahtava ainakin Domin mielestä. Vinkulelu jota ihminen ei kuule. Mikäs sen parempaa voisi olla vinkuleluhullulle terrierille jonka perheenjäsenet meinaavat tulla hulluksi jos vinkua vingutetaan 24/7. Domi kantaa sitä joka paikkaan mukaan ja jopa nukkuu sen kanssa. Aikasemmin olen ajatellut, että ihan turhai tuollaset lelut ja millä todistaa se, että koira muka oikeasti kuulee siitä jotain. Noh ainakin eräs terrieri sekosi heti kun painoin sitä vinkukohtaa joten kai se sitten jotain kuulee. Parhauden tuosta tekee Domin mielestä varmaan sen, että se on PEHMOlelu. Meillähän ei vielä semmoisia pahemmin ole ollut, koska eräs nimeltä mainitsematon koira tuhoaa jokaisen lelunsa. Tämä on pysynyt ehjänä jo kohta yli vuorokauden ja se on suuri ihme tässä taloudessa. Lähiviikkoina saa varmaan toisen samanlaisen.
 

" Hear Doggy- lelujen sisällä oleva vinku muuntaa äänen ultraääneksi jota ihmiskorva ei kuule. Koira saa siis nauttia lelunsa vinguttamisesta täysin rinnoin ilman, että omistajan tarvitsee sitä kuunnella. Pehmeä plyysi tuntuu mukavalta koiran suussa, ja innostaa sitä leikkimään. Vihdoin vinkulelu josta te molemmat voitte pitää!"