sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Tylsempää arkielämää

Tälläinen pieni pikapostaus siitä, että hengissä täällä edelleen ollaan. Kummempia ei olla tehty. Kovien pakkasten jälkeen kevät tuli kylään joten tiet on ihan peilijäässä ja se siitä lenkkeilystä ellei halua olla turvalleen ja se ei ole houkutteleva idea nyt kun on leuka leikattu. Domin kanssa keskitytty sisäpuuhailuun ja ääniä huudatettu ahkerasti ja Domi on kaupoillakin käynyt. Herätyskello on soinut joka aamu (arkiaamut) ja siihen Domi reagoi jo paljon nopeammin ja isommalla motivaatiolla mitäpä vaikka pari viikkoa sitten joten tehotreeni tuottaa tulosta. Palohälytinkin huutaa satunnaisesti ja puhelinta ollaan huudatettu kaupoilla ja tuolla liikenteessä kodin ulkopuolella. Kuulokoirahöpinää ja tarkempaa selostusta Domin koulutuksesta tulossa myöhemmin kuten aikaisemmin luvattu.
Tiivistettynä; kotona hengailua ja olemista. Normaalin seurakoiran elämää pienillä työtuokioilla.

Tänään Domi pääsi nopeasti piipahtamaan hallissa piiiiiitkästä aikaa (ei ollakaan hallissa käyty yli kuukauteen) ja oli bossu vähän täpinöissään ja hienosti hallinnassa! Uskalsi vapaaksikin päästää vaikka muita uusia koiria lähettyvillä. Helmikuussa tiedossa vähän pidempiä tekstejä tännekin, eikä vain kuvapläjäyksiä. Helmikuu aloitetaan sillä tavalla, että soitan huomenna Kouvolan Univettiin ja varaan Domille ajan ortopedille 18.2.. Pitäisi tehdä virallinen selkäkuvaus, polvi- ja sydäntutkimus. Jos selviäisi jalan pompottelun syy ellei ole vain tapa, mutta on ainakin sitten varmistettu ja jos jotain löytyy niin pystyy miettimään Domin harrastuksia (frisbee, taakanvedon aloitus yms.) ja sydän kuunnellaan virallisesti myös, koska Domin sisko lopetettiin sydänvian vuoksi ja veljillä on sivuääni sydämessä. Domillahan ei koskaan ole siitä sanottu joten ei pitäisi mitään löytyä, mutta mistä sitä koskaan tietää. Parempi varmistaa kuin katua. Ja niitä tokotreenihöpinöitäkin tiedossa ja tästä se taas aktivoituu mitä pidemmälle mennään kevättä kohti.

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Cameradogi

"Jos metsään haluat mennä nyt, näät lumipenkat myllätyt.
Kas, pienet bossut vekkulit on nyt käyneet suureen joukkiohon.
On päivä bossujen villin retken!

Vain kiltit, iloiset bossut saa noin retkellä temmeltää,
saa herkut makeat maiskuttaa ja leikkiä ryöstäjää.
Nyt nää ei muut kuin metsien puut:
käy kuurupiiloon kuolasuut.
On päivä bossujen villin retken!"
Sellaista täälläpäin. Pakkaset lauhtunut joten eilen päästiin parin viikon tauon jälkeen kunnon hihnalenkille. Intoa oli sen verran paljon, että iski röhröhkohtaus kesken kaiken (reverse sneezing) joka on Domilla todella harvinaista ja vaatii kunnon yli-innostuksen ennen kuin rupee röhkimään joten piti hetkeksi ottaa hihnaan jotta kierrokset laski. Tänään riehuminen jatkui metsän vapaudessa ja voi, että kun bossulla oli hauskaa ja meno päällä. Yllättävän vakaata videokuvaa tuli kun kiinnitin kameran Domin ruffwearin valjaisiin. Kuulokoira/työkoirahöpinöitä varmaan tiedossa lähiaikoina kunhan Domin uudet työvaljaat kotiutuu ja vähän muutenkin tämän vuoden läpikäymistä ja mitä se vaatii Domin treeneiltä ja kouluttamisessa. Domillahan on tänä vuonna kuulokoirien taidontarkistustesti joten ajatukset tulee pyörimään paljon sen ympärillä ja toko yms. jutut jää toissijalle, mutta toki niistäkin kirjoitellaan tänne paljonkin kunhan ne treenit alkaa helmikuun 13.päivä.

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

maanantai 18. tammikuuta 2016

Rentoilua

Hiljaisempaa arkielämää vaihteeksi. Olin itse viime viikolla leikkauksessa ja ulkona hirmupakkaset (-24/-27) joten ei Domikaan ulkona viihdy. Hyvä, että saa edes pisut tehtyä kun tassut jäätyy. Domi kuluttaa aikansa nukkumalla, leikkimällä ja ilmoittelee ääniä. Ääniä yritän huudattaa yllättävissä tilanteissa ja tehdä niistä haasteellisia jolloin Domi joutuu vähän pohtimaan, että mitä pitikään tehdä ja löytää sitä motivaatiota ilmoittamiseen eikä niin, että antaa äänen soida ja jää peiton alle lämpimään. Eiköhän nuo pakkaset jossain vaiheessa vähän helpota ja lenkkeilijänkin kunto kohene niin päästään takaisin arkirytmiin ja ulkoilemaan kunnolla. Domi metsästää auringonvaloa ja hengailee usein olohuoneen sohvalla tähystämässä ikkunasta ulos, koska olkkarin isoista ikkunoista paistaa aurinko sisälle pienen hetken ajan päivisin ja sohvan selkänojalla on kiva makoilla. Niitä päiviä odotellen kun aurinko alkaa paistamaan aina vain enemmän ja myös lämmittää kun mennään kevättä kohti. Siinä vaiheessa Domi vaihtaa hengailupaikkaa aina aurinkoläntin mukana ja ryömii vaikka sängyn alle jos sinne paistaa edes vähäsen. Koira joka ei normaalisti sängyn alla viihdy tai muutenkaan lattialla. Mutta toistaiseksi pysyttelemme vielä pari päivää ainakin sisällä ja sen jälkeen ulkoilua kerrospukeutumisen voimalla. Onneksi helmikuussa alkaa ne tokotreenit lämpimässä hallissa niin ei ohjaajalla hajoa pää. Pääsee jotain tekemään muuallakin kuin kotona.

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Treeniviikko vk1

Hyvin sain pidettyä lupauksen, että loppuvuonna ei otettu yhden yhtäkään isompaa tokotreeniä ja sille ei oltu asetettu mitään varsinaista loppumispäivää. Tehdään kun huvittaa -asenteella, mutta kyllähän se motivaatio rupesi sieltä pikkuhiljaa heräilemään heti vuodenvaihteen jälkeen joten tämän vuoden ensimmäinen kokonainen viikko treenailtiin kaikenlaista pientä täällä kotona. Päätin itselleni tarkemmat kriteerit käskytyksessä - vapautus, kehu, jättö...., Domi on leikkinyt paljon eli lelupalkkausta käytetty hyödyksi, treenailtu uusia juttuja kokeilumielessä ja vanhoissa tutuissa liikkeissä tehty tekniikkatreeniä. Semmosia asioita mitä nyt täällä sisällä mahtuu tuossa yhdessä huoneessa tekemään. Helmikuussa alkaa lpky tokotreenit kiitolassa joten päästään hallilla käymään häiriötreeneissä.

Maanantai 4.1.
Kosketusalustan vahvistamista tulevia eteentulotreenejä varten jonka vuoksi otin käyttöön vähän isomman alustalätkän joka näkyy vähän kauempaakin Domille. Oli vaan mukava huomata sellainen seikka, että oon mennyt opettamaan tuolle steppailun kosketusalustalla ja voi piru vieköön kun oli vaikea kitkeä se käytös pois ja yrittää naksauttaa oikeanlaisesta toiminnosta, mutta kehitystä on tapahtunut ja ohjaajan rauhallisuus palkittiin enkä ohjaillut kertaakaan Domia jolloin se ei päässyt turhautumaan. Maltillisesti vain odotin ja odotin, että Domin kierrokset vähän tasaantuu ja tarjosi oikeanlaista toimintoa eli etuassut alustalle ja paikoillaan pysyminen, ei steppaamista. Minkäs sille voi kun bossu oli niiiiin onnessaan siitä kun pääsi pitkästä aikaa puuhailemaan ja innokkuus meni vähän yli. Järki lähti hetkeksi. Jotain osuutta asiaan saattoi olla myös itse tehdyillä lihanameilla jotka nostaa Domin kierroksia. ;)

Kapulan pitotreeniä. Vähän ruvennut ote löystymään joten kapula omien polvien väliin ja Domi sai siitä vetää sen itselleen jolloin nappaa kunnon pitävän otteen kapulasta. Tätä ei montaa toistoa tarvinnut tehdä, koska vanha tuttu juttu ja pito-ote oli nopeasti korjattu takaisin paremmaksi. Mitä tästä opimme? Että nykyäänkin voisi tehdä sitä kapulaleluna leikkimistä eikä aina vaan tokomaista liikettä. Eli kapulan kiskomista yhdessä, kapulan viskomista ja koiran päästäminen sen perään täysiä ja muuta tuommoista mitä tehtiin silloinkin kun opeteltiin noutoa.
Tiistai 5.1.
Tällä hetkellä joka toinen tuntuu opettavan koiralleen kaukot etutassut paikoilleen joten näin kouluttajan näkökannasta oli ihan pakko kokeilla miten se toimisi Domilla ja eihän ne yhtään hullummat ollut. Ehkä jopa paremmat kuin takapää paikoillaan olevat kaukot. Etutassukaukot vaatii kuitenkin vielä paljon töitä jotta saisi koekuntoon ja varmaksi jotta ne voisi käytäntöön ottaa. Domi saa mennä avoimen luokan ainakin vielä kaukot takapäätekniikalla. Helppo ja yksinkertainen joka onnistuu vaikka ympärillä olisi hälinää ja Domi ei ihan täysin keskittyisi. Etutassukaukoihin pistin omat käskysanat. Takapääkaukoissa on perus istu-maahan-seiso käskyt jotka on myös arjessakin ja tämän vuoksi mietin kokonaan uutta tekniikkaa uusilla käskysanoilla. Katsotaan mihin tulokseen joskus päädytään. Osaanko opettaa etutassukaukot koekuntoon.

Merkin kierron tarjoamista. Tässäkin ollut hankaluuksia kun Domi ruvennut tarjoamaan merkille jäämistä ja sekin käytös oli kehittynyt erittäin vahvaksi jo joten työtä on tehty tuon eteen, että se tarjoaa täysin itsenäisesti ilman mitään turhia ohjaamisia merkin kiertoa ja palaa sieltä takaisin. Se tunne kun ensimmäisen kerran lähti kiertämään eikä jumittanut sinne merkin taakse! Tuo ongelma ratkaistiin kylläkin jo edellisellä viikolla, mutta tiistaina treenit jatkui ja oli tosi sujuvaa eikä jumittunut kertaakaan merkin taakse. Tähän auttaa myös varmasti tuo uusi isompi merkkitötsä.

Kiertonoudon alkeita. Merkin kierto ja kaikki 3 stoppausta. Istuminenkin on jo melko varma suoritus liikkeestä. Lopuksi pelkkiä läpijuoksuja eli kierto ja sieltä paluu suoraan palkan luokse. Mistälie luin, että yksi pysähdys/kokonainen liike/yms vastaa kolmea läpijuoksua ja tuota periaatetta ollaankin Domin kanssa käytetty. Ei ehkä nyt ihan aina tarkalleen 3 läpijuoksua vaan vaihdellen.

Keskiviikko 6.1.
1.osa
Uutena juttuna olen opettanut Domille nyt pään nojaamista minun kämmenelle. Ideana olisi, että koetilanteessa kehäänmenossa voisin antaa Domille jonkun tehtävän = pään laittaminen kämmenelle ja toisella kädellä otan Domin pannasta kiinni ja tällä tavalla päästäisiin juoksutarkista kehään sujuvammin ilman sitä hepulikohtausta kun tuomari on IHANA ja keskittymiskyky häviää totaalisesti. Tämän vinkin taisin muistaakseni saada silloin 1.11. tokokoulutuksessa joten pitäähän sitä hyviä neuvoja ainakin testata. Treenit on vielä alkeistasolla ja tällä tempulla ei ole käskysanaakaan vielä liitetty. Naksutin kourassa, toinen käsi Domin edessä ja odotetaan kun Domi tarjoaa pään painamista alaspäin kämmenelle ja naks palkka. Pari toistoa esim. ruokinnan yhteydessä.

2.osa
Perusasentotreeniä kosketuskepin avustuksella. Tästä en suuremmin vielä tässä vaiheessa selittele, koska projektina on rakentaa Domille seuruu paremmaksi kokonaan kosketuskepin+naksuttimen avulla ja siitä on jossain vaiheessa tulossa oma postauksensa (kaikista kosketuskeppitreeneistä on videot) kunhan saadaan vietyä treenejä ja edistymistä vieläkin pidemmälle (enemmän kuin pari askelta ja treenitilana muu kuin kotiympäristö eli häiriönsieto), mutta näin välitietona voisin sanoa, että edistys on ollut hienoa. Domin paikka perusasennossa on parantunut huimasti ja ei edistä enää niin pahasti mitä ennen. Motivaatiokin on ihan toisenlainen, koiralla kuin ohjaajallakin kun olen ottanut tämän omanlaisena koulutushaasteena ilman suurempia paineita. Keskiviikkona kuitenkin keskityttiin pelkästään perusasentoon tulemiseen eri kulmista ja apuna oli "treenihuoneen" seinällä oleva peili josta näin Domin asennon ilman, että tarvitsi kyyristellä joten pääsin palkkaamaan Domia silloin kun se ihan oikeasti oli just eikä melkein oikeassa kohdassa.

Etutassukaukoja jumpattiin keskiviikkonakin. Tällä kertaa m-s vaihtoja kun tiistaina jumpattiin i-m. Maahan-seiso kaukotkin onnistui nätisti. Parilla ekalla toistolla nojasi liikaa eteen, mutta pienellä ohjauksella sain Domin siirtämään painoa vähän taaksepäin ja sen jälkeen vaihdot sujui erittäin kevyen näköisesti ja vauhdikkaasti.

3. osa
Miniruutua. Sisällä kun ei mahdu täysikokoista tekemään, mutta eipä sillä väliä. Iso ruutu se oli silti bostonille. ;) Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi ruudun paikkatreenit. En edes muista milloin oltaisiin treenattu oikeaa paikkaa ja tarkempaa tekniikkaa kun aina vaan treeneissä paukutellaan suoraan ruutuun täysiä joko kosketusalustalle, lelulle tai kokeenomaisesti, koska usein käytössä ollut vieras ruutu eli muiden merkit ja nauhat joten on pitänyt käyttää ne hyväksi ns. koetreeninä. Otettiin ruutuun lähetyksiä erilaisista kulmista, lievemmistä ja vähän isommista vaikeammista kulmista. Myös eri etäisyyksiltä ja eri sivuilta. Kriteerinä ja keskittyminen oikeaan paikkaan. Kosketusalusta ruudussa. Pari satunnaista toistoa ilman kosketusalustaa ja lopuksi pelkkä ruutuun sinkoaminen. Vaikka oman tyhmyyteni vuoksi ei ole tullut keskityttyä noihin oleellisiin treeneihin pitkiin aikoihin niin siitä huolimatta Domi paukutti joka kerran vahvasti vähän yli keskilinjan kohti takareunaa eli ideaalipaikalle. Joku opetus on tainnut mennä perille. Tämänkin liikkeen kohdalla miettinyt, että mitä jos opettaisi suoraan maahanmenon, mutta ehkä en lähe nyt jokaista liikettä muuttamaan ja viilaamaan näyttävämmän näköiseksi kun pohjatkin pitäisi saada ensin kuntoon ja kaikenlisäksi seisominen on varmempi tapa ainakin Domilla. Seisominen kun on niin vahvaksi opetettu, että sillä saa sentää huomiota jos meinaa ajatukset karkailla ja näin ollen keskittymiskyvyn takaisin + kontakti koiraan varmempaa.
Torstai 7.1.
1.osa
Päivä aloitettiin tunnarikapuloilla. Domi on tehnyt pidemmän aikaan pelkän yhden kapulan etsintää ja sen huomasi. Kierrokset vähän liian korkealla kun näki useamman kapulan ja se  aiheuttaa sen, että kapulat lentää pitkin huonetta sikin sokin ja Domi nostaa mikä ensimmäisenä eteen tulee. Täytyisi vaan muistaa ettei ikinä kertaakaan päästä sitä kapuloille jos vähänkin käy kierroksilla kun muuten menee ihan plörinäksi. Joten ensimmäisen sähläysyrityksen jälkeen pistin kapulat uuniritilän alle ja keskityttiin haisteluun ja ritilä esti kapuloiden suuhun ottamisen. Koira rauhoittui heti ja jopa haisteli niitä kapuloita eikä hullunkiilto silmissä paahtanut menemään. Videon laatu vähän surkea kun kännykällä otettu.
2.osa
Kosketuskeppitreeniä ja tänään tehtiin jo muutaman askeleen pätkiä sekä hidasta käyntiä. Jos joku haluaa videon etsiä niin sen löytää kyllä meidän youtube-kanavalta kuten kaikki edellisetkin kosketuskeppitreenivideot.

Ja sen jälkeen tehtiin peruuttamista. Kokeiltiin ensimmäistä kertaa pujotella pakittaen ja aika jumittavaa askellusta se vielä on niin koiralla kuin ohjaajalla. Pyllykin meinaa laskeutua Domilla vähän herkästi maahan käännöksissä eikä tuo takajalkojen käyttökään kovin sujuvaa ollut, mutta eka kerta ja lisää takapäätreeniä. Hyvin se kuitenkin kulkee mukana eikä seikkaile jossain metrin päässä ihan vinksin vonksin. Tietty en tiedä miten sujuvan näköistä tuosta ees voi saada kun rakenne on tuollainen bodarineliöboksi Domilla, mutta vähän voi kuitenkin vielä tuosta kehittyä ja jos ne takajalkojen toiminnot löytyisi jumppaamalla.

Perjantai 8.1.
Luopumistreeniä ja noudon palautus. Luopumistreenissä häiriönä oli tötsät, kapuloita, ruokaa kipossa ja lattialla, leluja. Aina naks ja palkka kun Domi luopui noista asioista ja otti taas katsekontaktia. Vahvistettiin myös jätä -käskyä. Ruokanappulat oli pahin häiriö Domin mielestä ja ne vaati pari toistoa ennen kun meni perille ettei niitä syödä ja imuroida sieltä lattialta (hallikokeissa kun hallin lattialta aina satunnaisia herkkuja löytyy) ja, että niiden nappuloiden päällä voi kävellä eikä tapahdu kauheita. Domin mielestä kun nappuloiden hylkääminen oli maailmanloppu koska RUOKA. Merkkien, leluista ja kapuloista luopuminen onnistuu jo kuitenkin taitavasti itsenäisesti ja viimeistään käskyllä jättää ne rauhaan. Ihan hyödyllinen taito osata siis tuo jätä-käsky jos jokus tarvitsee kokeessa pysäyttää koira puuhailemasta omiaan.
Noutotreenissä aiheena oli suoraan tuleminen perusasentoon kun välillä vetää vähän vinoon kun liikaa vauhtia ja äkkijarrun kautta pyörähdys perusasentoon. Välillä se pylly valuu liian taakse sen seurauksena. Joten vähän maltillisempaa pyörähdystä ja palkka tuli ainoastaan suorasta perusasennosta. Vahvistettiin myös irroittamiskäskyä.

maanantai 11. tammikuuta 2016

Loppiaisuinti

Viime viikolla pakkaslukemat oli sen verran hurjat bostonille, että piti keksiä pakkaspäiville muuta tekemistä kun ei päästy kunnon lenkkiä tekemään ulkona joten loppiaisena lähdettiin koirakylpylään ja Domi pääsi pulikoimaan Rossi-kamun kanssa. Domi on ruvennut innostumaan uimisesta ihan tosissaan ainakin ääntelystä päätellen, koska bostonit on tosi hiljaisia yleensä, mutta jos innokkuus ja vire nousee niin hohhoijaa. Piip piip piip ja hau hau sanoo Domi. Domilla ja Rossilla oli semmonen diili, että Rossi hakee lelut ja Domi vaanii rampilla ja lähtee uimaan Rossin perään heti kun Rossi on saanut lelun suuhunsa ja mitä tekee Domi? Ui Rossin luo ja repii lelut itselleen. Rossia ei pahemmin kiinnostanut tuon nartun temppuilut. Luovutti lelut siis Domille kun varmaan tajusi, että se lelu lentää joka tapauksessa vielä veteen ja pääsee sen hakemaan. Domin mielestä tuo leikki oli kiva ja kaikki lelut mitä Rossilla oli niin Domi halusi ne samantien itelleen, mutta keltainen frisbee oli kuitenkin tällä kertaa se ykköslelu. Frisbeehullu. Frisbeen perässä uintivauhtikin oli hurjan nopeaa. Bossukiituri. Ja takapääkin potki vauhtia vaikka vähän meinasi takaosa välillä vajota liian alas kun Domi unohti keskittyä tekniikkaan, mutta kyllä se pinnalla pysyy joten peukku kehitykselle.

torstai 7. tammikuuta 2016

Pakkaspäivä

Saatiin se talvi vihdoin tännekin. Lunta ja kovat pakkaset. Se tarkoittaa myös sitä, että blogin puolella hiljasempaa treenihöpinöistä helmikuuhun asti kunnes meillä alkaa hallikausi. Nyt tammikuu puuhaillaan sisällä ja ulkona käydään vain lenkkeilemässä. Kuvapläjäys otettu maanantaina kun käytiin Kiitola-hallin lähellä olevalla kentällä vähän rälläämässä pallon kanssa. Domilla ei onneksi kylmä ehtinyt tulla kun oli fleecehaalari päällä ja koko ajan liikkeessä, koska PALLO. Kuvaajalla jäätyi vähän jalat kun piti makoilla hangessa. Hrrrr....

maanantai 4. tammikuuta 2016

Mistä tunnistaa kuulokoiran?

Tänään esittelyvuorossa on kuulokoirien työvarusteet ja mistä kuulokoiran pystyy tunnistamaan tuolla liikenteessä. Kuulokoirien tunnusväri on vihreä ja jos tarkkoja ollaan niin sellainen tummempi vihreä. Koulutusvaiheessa kuulokoirilla oli ennen tavalliset oranssit huomioliivit joissa luki "koulutuksessa" ja lisänä mahdollisesti yhdistyksen kangasmerkki ja teksti "älä koske". Nykyään liivit on vaihtunut ja koulutuksessa ja valmistuneilla on samat liivit, mutta liivien tekstit vain eroaa toisistaan. Oppilaskoiralla lukee "koulutuksessa" ja valmistuneella "kuulokoira" ja sivulta löytyy viralliset kuulokoiralätkät jotka todistaa ns. aitouden. On yksi perus liivi jonka voi hankkia jokainen tai sitten voi itse päättää mikä sopii omalle koiralleen parhaiten. Suurinosa on teetättänyt omalle koiralleen sopivan ja mieleisen liivin johon ommellaan sitten ne kuulokoiralätkät. Liivien sijaa voi käyttää myös valjaita ja yleisimmät taitaa näiden käytössä olla Arja Vänttisen valmistamat tummanvirheät (erikoisväri) nahkavaljaat. Eli lyhyesti kiteytettynä kuulokoiralla on päällään vihreät valjaat/liivit tai molemmat joissa lukee selkeällä suomenkielellä sen olevan KUULOKOIRA ja niistä löytyy viralliset kuulokoiralätkät sivuilta joissa on tekstit KUULOKOIRA/SIGNALHUND.
Kuvat kaapattu googlen kuvahausta.
Kuulokoira Milo
Kuulokoira Jekku
Kuulokoiraoppilas Eero
Domin työvarusteina toimii tällä hetkellä Arja Vänttisen valmistamat nahkavaljaat, Hurtan polar huomioliivi joka toimii huomion kerääjänä + dogbic-logo, pari 120cm hihnaa - yksi joustaa ja toinen on griphihna jossa lukee "tarvitsen tilaa" ja "töissä" ja lisäksi Domilta löytyy PopDogin tekemä paita Domille. Paidassa lukee "älä koske" "kuulokoira". Joustohihnaa käytän paljon täällä kotiseudulla kun ihmistungosta ei ihan hirveästi ole ja koiralle voi antaa enemmän joustovaraa liikkumiseen + joustohihnassa on ihana käsikahva alempana hihnaa josta saa pidettyä kiinni ja talutettua Domia ihan vieressä, käsikahva ei jousta. Grippi on käytössä sitten vilkkaimmissa paikoissa tekstien takia ja kun se ei jousta yhtään niin saa hallittua tilanteita eri tavalla.
Olen luvannut itselleni, että kunhan saan Domin opetettua kulkemaan hihnassa vieläkin paremmin tämän vuoden aikana (taidontarkistustesti) niin saan ostaa siitä ilosta Domille julius-k9 IDC powervaljaat vihreänä ja ne tulisi työvaljaiksi. Olisivat paljon tukevammat kuin nuo nahkavaljaat joten istuvuus on parempi. Niihin valjaisiin olisi tarkoitus ommella kuulokoiralätkä ja sivuille hankkia tarroja teksteillä "kuulokoira" "älä koske" signalhund" ja "STOP" joita voi sitten vaihtaa sen mukaan minkälaisiin tilanteisiin mennään ja mitä tekstejä tarvitaan. Pitää vaan potkia itseään persukselle että saa jotain aikaiseksi ja saan valjaat ostaa. Materialismihenkilön motivaatiokohde. :D Mikäs sen parempaa kuin varusteurheilu ja kun haluan, että työvarusteet on just eikä melkein sopivat ja istuvat. Niiden pitää olla täydelliset Domin rakenteelle kun aika ison osan se viettää kuitenkin nuo työvaljaat päällä.
©Mika Strandén - Etelä-Saimaa
ps. Domista tehtiin juttu meidän paikallislehteen (Etelä-Saimaa) ja Domi osaa näyttävästi hoitaa hyvin tuon edustushomman. :D Bossu, tuo ilmeiden mestari. Nettiversion voitte käydä lukemassa osoitteesta http://www.esaimaa.fi/. Seuraavana voisi tarjota juttua YLElle.

perjantai 1. tammikuuta 2016