26.11.2012
"Moikka,
en ole kaikkia tekstejäsi lukenut, mutta olisi kiva kuulla, miltä tuntuu harrastaa yleisimmistä harrastusroduista poikkeavalla koiralla. Lukisin myös mielelläni pohdintoja Domin heikkouksista ja vahvuuksista. Entä minkä opettaminen on ollut pala kakkua ja mikä taas synnyttänyt harmaita hiuksia? :)"
- Jos aikaisempia tekstejä lukee huomaisi miten meidän meno on välillä soutaa&huopaa meininkiä, mutta vaikeuksien kautta voittoon. Virheistä opitaan.
Lähdetään purkamaan tuota viestiä yksitellen enkä lupaa, että tästä postauksesta kovin selkeää tulee, mutta toivottavasti pääidea tulee esille kysymyksistä.
Miltä tuntuu harrastaa yleisimmistä harrastusroduista poikkeavalla koiralla?
- Kun Nipsu astutettiin ja Domia odotettiin niin en silloin vielä miettinyt harrastavani bostonin kanssa näin paljon ja vieläpä tavoitteellisesti. En edes tiennyt tokoliikkeistä tai -säännöistä yhtään mitään. Enkä varmaan edes koko lajista. Koirafrisbeestä tai kuulokoirailusta puhumattakaan. Alunperin Domin piti tulla vain seurakoiraksi lenkkeilyyn ja temppuiluun kotiin, mutta mites kävikään...
Koen tämän mahdollisuutena ja haluan näyttää muille, että seurakoirilla voidaan harrastaa muutakin kuin näyttelyitä. Saadaan kyllä ihmettelyä siitä miten jaksan panostaa niin paljon kaikkiin eri harrastuksiin ja tavoitteet vieläpä korkealla, mutta yleensä tulee vain kehuja siitä miten hyvä yhteistyö meillä on ja miten innokas Domi on kun tekee esim. tokoa tai frisbeetä.
Haaveena olisi suorittaa BH, edistyä tokossa niin pitkälle kuin mahdollista, tarkoitus olisi myös ensi keväänä yrittää pelastuskoirapuolelle (raunio, jälki, haku) ja tehdä siitä meille uusi harrastus, sekä koirafrisbeetä ja agilityä ehkä joskus. Sitten tietysti kuulokoirailu. Luonnetestissä olisi myös kiva käydä joskus tai sitten MH-luonnekuvaus. AD-koetta on myös vähän mietitty, mutta vielä ainakin ihan vitsinä. ;)
Eihän näitä paljoakaan näy tosiaan kisakentillä käyttölajeissa, mutta kyllä muutamia tuloksia löytyy pekopuolelta, tokosta ja agilitystä.
Domi tuli vähän tämmöiseksi "koekaniiniksi" jonka kanssa haluan kokeilla eri asioita ja pyrkiä niissä pitkälle, vaikkei aina niin vakavasti näitä oteta ja se onkin ehkä se syy miksi jaksan nähdä vaivaa terrierijääräpään kanssa jolla meinaa välillä olla motivaation kanssa ongelmia
Olen saanut tehdä erittäin paljon töitä motivoinnin suhteen ja varsinkin lelupalkkauksen. Moni olisi varmasti tyytynyt syöttää vaan nameja naamaan, mutta tiesin tuon koiran rakastavan leluja ja riehumista, mutta piti vielä vain saada se into myös YHDESSÄ tekemiseen. Nyt aletaan olla siinä tavoitteessa ja kyllä se "työ" on kannattanut. Hienoa nähdä miten paljon koira syttyy siitä kun huomaa, että nyt tehdäänkin jotain yhdessä ja leikitään. Leikkiminen kanssani vie nykyään jopa voiton ruuasta joka oli ennen ykkönen.
Ihana rotu harrastuksiin jos ei niin vakavasti tätä elämää halua ottaa! ;) Ei ole mahdotonta, että seuraavakin koira olisi bostoni jonka kanssa myös pyrittäisiin harrastamaan lajeja jotka tuntuu hyvältä.
Nipsu (emä) ja Molla (mummo) tosiaan toimi kokeilukoirina 2010 kesällä, kun olivat minulla hoidossa lähes koko kesän. Niitten kanssa tuli ensimmäistä kertaa koulutettua kunnolla noita bostoneita ja kokeiltua tokoa sekä agilityä ja se into tekemiseen on jotain niin suurta, että saa hymyn huulille. Ja kun tehdään niin tehdään myös täysillä tai ei ollenkaa.
Kyllä tässä taloudessa varmaan tulee aina edes yksi bostoni asustelemaan.
 |
| Nipsu 2011 kesällä |
Domin heikkoudet ja vahvuudet?
- Apua! Saas nähdä mitä tästä osiosta tulee...
Heikkouksista en varmaan osaa paljoakaan kertoa, koska suurimmat ongelmat johtuu tällä hetkellä omistajasta. :D Mutta jos pitäisi jotain keksiä niin ehkä se on ylikierroksille meneminen ja turha höseltäminen (ei onneksi enää niin paha kuin pentuaikoina). Noista harjoitellaan koko ajan pois ja edistystä on kyllä tapahtunut. Tietysti se höseltäminen jne. vaikuttaa sitten muihinkin asioihin jonka takia on varmaan se suurin heikkous. Välillä sille osaa myös nauraa ja hyvä niin. Koira kuin omistajansa, tai näin minulle ollaan sanottu. Tehdään ja sitten mietitään. ;)
Vahvuuksina pidän Domin innokkuutta ja nopeutta oppia uusia asioita sekä sopeutuminen eri paikkoihin/ihmisiin/koiriin. Pikku hiljaa alkaa myös tuo rauhoittuminenkin onnistua eri tilanteissa. Vahvuutena pidän myös jonkunlaista kovuutta. Ei herkistele turhia ja osaa kyllä laittaa vastaan jos siltä tuntuu ja parempi niin. Vaikka jääräpäisyyttä, kovuutta kohtuullisesti ja sitä höseltämistä riittääkin niin kaikesta huolimatta erittäin näpsäkkä riiviöpaketti moneen menoon joka kestää, kestää ja kestää. Pusukone joka on aina iloinen paitsi, kun pitäisi ulos lähteä kaatosateeseen.
Entä minkä opettaminen on ollut pala kakkua ja mikä taas synnyttänyt harmaita hiuksia?
- Domi oppi aikoinaan perustemput tosi nopeasti eikä vaatinut montaakaan toistoa. Niitä olivat esim. istu, maahan, paikka, tassu, pyöri. Domille myös tavaroiden hakeminen on ollut omasta mielestäni tosi helppo opettaa sekä tavaroiden etsiminen. Omalla tavallaan myös se etutassuilla käveleminen on ollut helppoa opettaa, vaikka onkin vaatinut enemmän aikaa ja pitänyt miettiä miten jatkaa jotta saataisiin edistystä ja päästäisiin haluttuun lopputulokseen. Koira rakastaa ylikaiken kyseistä temppua.
Sitten päästääkin niihin jotka ovat synnyttäneet harmaita hiuksia. Ainakin tiedän mitä teen seuraavan koiran kanssa eri tavalla. :D
Ensinnäkin hihnassa kulkeminen tuntuu olevan todella vaikea juttu, mutta sekin johtuu enemmän omasta tyhmyydestä kun en muista/jaksa olla johdonmukainen JOKA KERTA kun siihen hihnaa tartun.
Toinen ongelma on luoksetulo... Domi lähti jo ennen luovutusikää aina karkuu johonkin piiloo eikä ikinä ole ollut kiinnostunut missä muut menee. Rohkea oman tiensä kulkija. Alkusyksystä luoksetulo oli erinomainen ja tuota pystyi pitämään vapaana missä tahansa melkeimpä, mutta nyt koko homma on hajonnut jostain syystä.(???)
Kolmas ongelma liittyy tokoon ja se on seuruu. Milloin edistää, poikittaa, irtoo tai muuta yhtä kivaa. Onneksi kyse on vain tokosta jota on koko elämä aikaa treenailla eikä ihan niin vakavaa puuhaa meidän osalta ainakaan vielä.
Kaikesta huolimatta on tuo vaan ihan paras bostoni ja harrastuskaveri ensimmäiseksi koiraksi. Vaikka välillä "hakataan päätä" seinää ja mietitään, että mitäs nyt. Täytyy vain muistaa itse aina pysyä rauhallisena, itsevarmana ja johdonmukaisena niin koirakin arvostaa enemmän sekä yhteistyö paranee koko ajan. Domi kulkee yleensä joka paikkaa minun mukanani jos vain mahdollista.
Domin ansiosta sitä on itse varmaankin oppinut lisää itsehillintää ja varsinkin sitä rauhallisuutta koirien kanssa työskentelyssä. Domi opettaa minua ja mie Domia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti