tiistai 20. lokakuuta 2015

Nakupylly maata vasten

Tänään tokoiltiin vihdoin ja viimein ulkona. Vaihtelun vuoksi vedettiin alokasluokka läpi lukuunottamatta hyppyä ja paikallaan makaamista. Olihan se muutenkin kiva testata ekaa kertaa uutta alokasta kokonaisuudessaan kun eipä siinä luokassa enää kisata niin ei pääse kokemaan alokkassa kisameininkiä. Ensimmäisenä ongelmaksi meinasi muodostua pakkanen ja jäätynyt maa, koska hei bostoni (johon otsikkokin viittaa), mutta Domi kiinnostuikin patukasta sen verran paljon, että unohti kylmyyden ja saatiin ylläpidettyä innokkuutta sekä viriteltyä työmoodiin. Domillehan kun ei tekisi muutenkaa pahaa tuollaiset treenit jossa haastetaan sen motivaatiota ja sietokykyä sääilmiöille kaiken muun siedättämisen ohella. Seuraamiskaaviosta jätin tarkoituksella pysähdykset pois kun just tällä hetkellä ei oo tarvetta tappaa motivaatiota seuraamisessa istuttamalla kylmässä maassa kun saatu seuraaminen taas vaihteeksi kasaan ja koira tekemään innokkaasti ja jopa oikealla paikalla sitä seuraamista. Oikeastaan jopa yllättävän nätti seuruu oli Domiksi. Tosi nätti. Hyppyä ei voitu tehdä kun en saanut hyppyestettä maahan kiinni koska maa jäässä. Patukka oli siisteintä ikinä ja palkkautui siitä. Etenee etenee....
Ja ihmeiden aika ei ole ohi. Oltiin eilen koirapuistossa jossa Domilla oli kaverina tuttu mitteli ja uusi tuttavuus, sekarotuinen koiruus. Vauhtia riitti ja koirilla oli hauskaa. Mutta kesken kaiken sen riehumisen Domi pysähtyy ja juoksee suoraan miuta päin ja rupeaa raapimaan täysiä. Ilmoittaa äänen. Kysyin, että missä muka soi ja se tökki taskua eli ilmoitti kännykän. Tuo oli jo itsessään pienoinen ihme, että kaiken sen riehumisen keskellä bossulla riitti motivaatiota tulla ilmoittamaan ihan kunnolla, mutta se ihmeellisyys oli siinä, että kännykkä oli äänettömällä. Miten ihmeessä Domi on voinut osata reagoida siihen?! Heijastuiko kenties kännyn valo taskun läpi jotenkin ja siitä tajusi vai vaistoaako noi koirat tuommoisetkin josain. Ken tietää, mutta Domi oli super. Eipä ole ennen tuommoista nähty. Saatiin vihdoin ja viimein myös aloitettua sen ovikellon treenaaminen kuntoon. Kolme treenituokiota takana ja Domi ilmoittaa ovikellon todella pienellä avustuksella. Wuhuu! Kaikki treenituokiot videoituna joten kunhan ääni tuosta varmenee niin tiedossa koostepläjäys oppimisvaiheesta ja etenemisestä tänne blogin puolelle kanssa.
Tänään illemmalla pulikoimaan koirauimalaan lagotto Rossin kanssa. Ensi viikolla olisi tiedossa speedracekisailua houkutusten highwayn kera ja jokainenhan tietää miten siinä käy Domin kanssa. ;) Ja marraskuun ensimmäisenä päivänä tokokoulutus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti