Koiramaista arkea

Arkihöpinöitäkin pitkästä aikaa ja tästä se taas aktivoituu. Ollaan ruvettu temppuilemaan ja jatkettu uusien temppujen treenailuja. Ja jos ne temppuilut ja kotivideot tokosta kiinnostaa kannattaa suunnata kuonot kohti Domin youtube kanavaa --> Dontte. Sinne tulee julkaistua videot ja usein linkitys myös Domin facebook ryhmään. Varsinkin parin sekunnin pätkiä ei viitsi blogiin erikseen laitella, mutta kun niitä kertyy enemmän tai niissä on jokin varsinainen idea josta selittää niin tottakai tulee tarinaa myös blogiinkin. Hiukan vaan jälkijunassa. Tokossa kehitelty uusia ideoita kun ulkotreenit alkaa vähenemään ilmojen myötä ja sisällä tuleekin touhuiltua paljon ja keksittyä uusia juttuja + niiden kaavojen rikkominen. Oikeastaan paluu siihen mistä aikoinaan lähdetty. Samalla haastaen koiraa uusiin tehtäviin ja ideoihin leikin kautta. Häiriötreeniä tulee siinä kun Domi kulkee mukana kaikkialla ja keskitytään arkitottikseen/työkäytökseen, kun Domihan saa tästä lähin kisata työvaljaat päällä tokokisoissa. Virallinen lupalappu saapui postissa tällä viikolla.
Tokoilua, temppuilua, koirakamuja, mukana kulkemista, ääniä ja lenkkeilyä paljon vapaana sekä hihnassa. Viime viikolla saatiin Hau-Hau Championilta paketti josta paljastui kaikkia kivoja ulkoilutarvikkeita syksyn pimeyteen ja niitä ollaankin käytetty ja testailtu ahkerasti viime päivien aikoina. Pitäisi tuotteet vielä kuvailla ja sen jälkeen rustailla tännekin niistä jokunen sana. Samallahan tulee myös teksti miten meidät nähdään tuolla pimeässä. Sen ovikellonkin voisi tuolle piskille opettaa loppuun asti ja ehkä höpistä sen opettamisesta myöhemmin jos jotakin kiinnostaa kuulokoirakoulutukseen liittyvät jutut ja miten eri asioita näille koirille opetetaan. Tänään huudatin puhelinta kun oltiin mummin luona kylässä ja ensimmäistä kertaa Domi lähti viemään äänilähteen luokse heti ekalla "missä" kysymyksellä ilmoittamisen jälkeen. Ennen ollut vähän epävarma kun tottunut, että kotona se puhelin on tuossa lipaston päällä, mutta kyläpaikoissa ja muualla se puhelin on usein takin taskussa ja Domin pitäisi se paikantaa. Edistystä siis tapahtuu ja koiralle kertyy kokemusta joka päivä aina vain enemmän. Kännykkää pitäisi harjoitella myös todella hälyisissä paikoissa ja missä kova meteli jolloin se äänen kuuleminen on koirallekin vaikeampaa varsinkin kun ei ohjaajaltakaan saa siinä tilanteessa tukea asiaan kun en itse kuule tippaakaan puhelimen ääntä sellaisessa tilanteessa. Joten sitä pitäisi treeniä, että erottaa sen puhelimen äänen kaiken hälinän keskeltä, saa varmuutta ilmoittamiseen ja vieläpä malttaa ilmoittaa siitä ohjaajalle kun sen äänen havaitsee(bostonin motivaatio, häiriönsieto).
Joulukuun 5.päivä Domi on virallisesti työskennellyt vuoden.
Kaiken muun sekoilun ja riehumisen jälkeen tänään käytiin kuitenkin moikkaamassa Domin yhtä bestistä. Hugo vinttarimixiä. Se vauhdin määrä on jotain sanoin kuvaamatonta. Viuh vaan ja koirat sinkoaa joka suuntaan ja jahtaa toisiaan. Välillä äristään ja sitten taas mennään lujaa. Hauskaa näytti olevan ja koiratkin tulee hyvin toimeen keskenään. Edes Domin pääkoppa ei kuumu liikaa leikkiessä Hugon kanssa vaan meno pysyy asiallisena eikä väliin tarvi mennä ollenkaa. Ei käy turhaan ärhentelemään tai provosoidu.