Suljen silmät, kuvittelen et lennän

Tänään oltiin toisen kerran yrittämässä kuulokoirien käytöstestiä. Viime kerralla oltiin Tampereella ja testi kaatui vetämiseen hihnassa. Tällä kertaa oltiin Helsingissä. Paremmin treenattuna, mutta ravintolapäivä ei ainakaan helpottanut asiaa yhtään mitenkään tai muutenkaa se, että Helsingissä liikkuu ihmisiä ainakin 3x enemmän mitä täällä meillä. :D Domi ei tainnut ikinä aikaisemmin olla yhtä suuressa häiriössä. Ihmisiä, koiria, autoja, ratikoita, linja-autoja, ruokaa joka puolella, hesan pulut jotka ei pelkää koiria, hajuja, roskia joita mussuttaa, hälinää ja vilinää.

Saavuttiin rautatieasemalle ajoissa, että Domi saa rauhoittua ja siinä se toimikin hienosti ja siitä sitten siirryttiin ulos odottamaan testaajia. Viuh ja Domi nousi vasten kun testaaja tuli. Tällä kertaa kumminkin maltillisesti joten ei tullut sanomista. Toisen henkilön päälle ei enää edes noussut vaan tassut pysyi maassa (2 henkilöä seurasi meidän tekemistä). Siitä lähdettiin kävelemään ja mitä tekee Domi. Leikkii etten olisi koskaan sille opettanut miten siinä hihnassa kuljetaan ja siinä vaiheessa meinasi jo epätoivo iskeä, että noni nyt se testi on tässä. Ohitettiin "häiriökoirakko" ja Domi oli vain utelias. Domista olisi ollut niin ihanaa mennä joka paikkaan. Hetken aikaan käveltiin hiukan rauhallisemmalle kadulle jossa sitten tehtiin luoksetulo. Ihan tahalleen tekivät niin, että Domi meni syömään jotain roskia, mutta se tuli yhdestä kutsusta luokse!! Wuhuu. Sitten matkustettiin vielä ratikalla takaisin rautatieasemalle. Vähän Domia jännitti ratikassa oleminen, mutta ei mitään suurempaa draamaa. Kahvilassa Domi oli muuten odotellut nätisti, mutta olisi tahtonut siivota lattian kaikista herkkumuruista ("Utelias. Pyrkii haistelemaan."). :D
Sillä aikaa kun Domi jäi kahvilaan testaajien kanssa ja itse häivyin pois (katsotaan miten koira reagoi) niin olin jo täysin varma, että ei testi mennyt läpi eikä se selvinnyt vielä sillokaan kun minut tultiin hakemaan pois joten voi sitä ilon määrää kun lopuksi selvisikin, että testi meni hyväksytysti läpi! Vihdoin. Tässä talossa on virallinen kuulokoira!!! Meni läpi ihan hyvin eikä edes rimaa hipoen joten yksi tavoite saavutettu.

Vetäminen ei ollutkaan niin suuri ongelma mitä itse kuvittelin tai sitten näin asiat pahemmin miten muut. Domi ei kumminkaan ihan täysiä vedä ja pyri muiden luokse. Se vetää muuten vaan (paha tapa) ja hihnatreenit jatkuu eikä luovuteta ennen kuin vetäminen on lopullisesti historiaa.
"Utelias koira, mutta eräittäin hyvä kontakti" - Eli Domia kiinnostaa vähän kaikki ympärillä oleva positiivisessa mielessä, mutta siitä huolimatta se tarkkailee koko ajan mitä minä teen ja reagoi todella pieniin merkkeihin ja signaaleihin mitä sille lähetän.

Yleisvaikutelma: Miellyttävä yhteistyö

Sanotaan koulutusliiveille hyvästit ja tilataan oikeat työliivit tuolle otukselle. Tästä se työura vasta alkaa ja uusia ääniä opiskellaan jatkossa. Joulukuussa käydään läpi vielä tavoitteet ja sitten tämä on virallista myös paperilla, mutta meidän kesken voidaan jo Domia kuulokoiraksi nimittää.