Koulutusviikonloppu II

Viikonloppu vietettiin Nokialla kylpylähotelli Edenissä opiskelemassa kuulo- ja tukikoirahommia.
Oppilaskoirien toinen pakollinen koulutusviikonloppu joka kuuluu tähän koulutusprojektiin. Ensimmäinen viikonloppu vietettiin helmikuussa Tampereella.

Koulutusviikonloppu alkoi lauantaina klo 9 aikoihin, mutta myöhästyttiin noin tunnilla alkuhöpinöistä ajomatkan takia, mutta hyvin päästiin juttuihin mukaan kun paikalle löydettiin.
Domi ei ollut edellisenä yönä montaa tuntia nukkunut. Autossa torkkui, mutta heti kun auto pysähtyi niin koirakin oli taas hereillä. Kaikesta huolimatta energiaa oli paljon eikä väsymys näkynyt missään. Kun oltiin ajettu hotellin parkkipaikalle ja lähdettiin kävelemään hotellia kohti niin se oli noh melkoista pelleilyä Domin osalta. Sai pysähtyä joka askeleen jälkeen kun hihna kiristyi ja koira sinkoili onnessaan joka suuntaan, mutta kuten edellisessä postauksessa mainitsinkin, että nimenomaan tuo alkupelleily on enää oikeastaan se varsinainen ongelma kun kiihtyy uudesta paikasta.
Hotelliin päästyä ja tilan löydettyämme missä muu porukka jo odotteli niin pikkuhiljaa rupesi Domikin rauhoittumaan. Ekan tunnin siellä oltuamme oli vähän levoton eikä malttanut hirveästi pysyä paikoillaan, mutta toisaalta ei ruvennut myöskään inisemään ja huutamaan turhautumistaan joten pisteet siitä.

Ensimmäisenä oli ongelmakoiraluento ja käsiteltiin erilaisia ongelmatilanteita yleisesti mitä voisi olla ja vielä ennen lounasta käytiin läpi meidän viime kerralla saadut kotitehtävät joka oli 12-vaiheinen tehtävä jossa:
- kuvailtiin oma unelma
- tulevaisuuden haasteet
- miltä toivoo asioiden näyttävän tulevaisuudessa
- tavoitteiden asettaminen ja mihin nimenomaan keskittyyn, miten saavuttaa tavoitteet
- tavoitteiden saavuttamisen hyödyt itselle ja muille
- edistymisen tiedostaminen, missä määrin on jo tapahtunut edistystä, mitä tehty sen eteen
- tulevaisuuden kehitys, mitä välivaiheita se sisältää
- mitkä syyt tekee tavoitteiden saavuttamisesta joskus ehkä vaikeaa/hankalaa
- mitä lupaa tehdä asioiden eteen
- miten suhtautua jos tulee takapakkia eikä asiat mene aina niin kuin suunniteltu
- päiväkirjan pitäminen (meidän kohdalla blogi ja fb-ryhmä)
- onnistumisesta nauttiminen
(jos jollakin heräsi kysymyksiä siitä, että mitä olen noihin kysymyksiin vastaillut niin voisin tuota hommaa availla enemmän joku toinen kerta kun kaikki löytyy paperilta)

Siinä olikin miettimistä ja tekemistä kun noita asioita pohti ja kirjoitteli ylös muutama viikko takaperin. Nyt tuota tehtävää käytiin läpi pienissä ryhmissä tukihenkilöiden kanssa ja pohdittiin missä vaiheessa juuri nyt mennään ja niin edelleen.
Käsiteltiin myös koirien erilaisia metsästyskäyttäytymistapoja ja minkälaisia eroja on rotujen välillä.

Domi oli lounaalla mukana ja istui nätisti pöydän alla eikä häirinnyt muita.
Lounaan jälkeen olikin ulkoilun vuoro ja verijäljestystä. Odotin tätä innolla, koska Domi on tehnyt aikaisemmin vain ihmisjälkeä ja mielenkiinnolla odotin miten Domi suhtautuisi vereen.
Käytiin ekana tietenkin läpi mitä verijäljestys on ja miten sitä pystyy tekemään ja harrastamaan.
Teoriaosuuden jälkeen päästiin itse jäljen tekemiseen ja minä aloitin. Tehtiin nurmikolle noin 20m verijälki joka vähän kaarsi oikealle ja siellä ns. maalissa oli lampaan lihaluumössö saaliina. Annettiin sen vanheta siinä jonkun aikaa ja odotteluaikana muutkin teki vuorollaan omille koirilleen jäljet.
Odotteluaikana temppuiltiin ja tehtiin jopa vähän tokoa siinä parkkipaikalla - mahtava keskittyminen oli! Seuraamista, luoksetuloa ja jääviä. Kontakti ja hallinta pysyi kaikesta ympärillä tapahtuvasta häiriöstä huolimatta. :)

Domi ei olisi millään malttanut odottaa jäljelle pääsyä ja katseli siihen malliin jos saisi luvan

Kun meidän vuoro sitten vihdoin tuli, että saatiin lähteä ajamaan jälkeä niin ei siinä tarvinnut sanoa Domille muuta kuin "jälki" ja lähti semmoisella vauhdilla taas menemään. Ekana nuuskutteli ja vähän ehkä jopa ihmetteli että mitäs tämä on, mutta tarkasti nuuskutteli ja pysyi linjalla suht nätisti. Domi myös nuoli ne veret siitä nurmikosta pois kun tais olla niin hyvää herkkua... :D Loppuun asti kumminkin selvittiin kunnialla ja Domi sai nauttia sen lampaan lihaluumössön rauhassa ja ai että miten koira oli tyytyväinen suorituksen jälkeen.
Varmaan tullaan jatkossakin verijälkeä tekemään silloin tällöin täällä kotiseudullakin virikkeenä.
Meidän suorituksen jälkeen sitten keskityttiin katsomaan muiden tekemistä ja olemaan rauhallisesti ettei häiritty muita koiria jäljellä.
Oli kiva huomata, että Domi keskittyy todellakin siihen jälkeen koska tähän mennessä ollaan aina oltu vain kahdestaan kun jälkeä tehty. Nyt tehtiin ihan uudella tavalla eli verellä ja sen lisäksi vierellä/takana seurasi tämä meidän jälkiohjaaja ja sitten valokuvaaja toisessa laidassa eikä Domi häiriintynyt niistä. Puhumattakaan siitä että koko muu joukko oli tuossa meidän takana seuraamassa Domin työskentelyä. Hyvästä treenistä meni siis tämäkin kerta. :)

Kun kaikki oli saanut tehtyä jäljet niin suunnattiin takaisin sisälle jolloin aiheena oli motivaatio ja ajanhallinan haasteet. Tässä vaiheessa Domi oli kerennyt rauhoittumaan niin paljon kiitos jäljestyksen, että loppuajan se nukkuikin sylissä/lattialla tyytyväisenä. :D
Tehtävänä oli tehdä/täyttää tuollainen ajankäyttöympyrä omasta päivästään. Sinällään vähän hankala tehtävä kun meidän päivän tekemiset riippuu niin päivästä ja omasta mielentilasta milloin tehdään mitäkin ja miten paljon, mutta täytin tuon ajatellen sillä tavalla, että mitä yleensä/useimmiten tehdään ja miten meidän arkipäivä menee. Pääasiana taisi olla, että kaikilla riittää aikaa koiran koulutukseen päivän aikana ja että jokainen jaksaa.

Ympyrään liittyviä kysymyksiä:
- mitkä asiat ovat pakollisia, mitkä vapaahetoisia? (tekemisiä päivän aikana)
- mille sanon kyllä, mille ei
- mitkä asiat antavat voimia ja mitä mahdollisesti vie niitä
- käyttääkö aikaa toisten tarpeille itsensä kustannuksella
- voiko luopua jostain saadakseen aikaa johonkin muuhun
- onko ympyrässä paikkka koiran koulutukselle
- mihin haluaa sen ajan käyttää
- mihin on tyytyväinen omassa aikaympyrässään

Näin opiskelijana ympyrän sisälle mahtuu kaikenlaista päivän aikana. Nukkumista, syömistä, suihkussa käymistä, opiskelua koulussa, koulumatkat, koiran kouluttaminen, koiran lenkittäminen, muu vapaa-aika ja mitä milloinkin. Välillä meinaa vuorokaudet loppua kesken, mutta onneksi harvemmin. Koiralle kumminkin on aina aikaa jollain tasolla.
Aivotyöskentelyn jälkeen hyvä suunnata kahvitauolle ja hain Domille häkin ettei sen tarvinnut lattialla nukkua vaan pääsi omaan turvalliseen ja pehmoiseen koppaansa vetelemään sikeitä.

Lopuksi meille kerrotiin vielä ensi vuoden suunnitelmista ja muutenkin yhdistyksen asioista ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan (tästä seuraavassa kuulokoiraosiossa tarkemmin). Ja sovittiin päivämäärät milloin käydään läpi GAS-tavoitemenetelmä johon kirjoitettiin 3 tavoitetta kun laitettiin nimet sopimuspapereihin. 1.Tavoite on minulla kehittyä rauhallisemmaksi ja paremmaksi koirankouluttajaksi. 2.Tavoitteena on Domin henkinen ja fyysinen hyvinvointi. 3. Tavoitteena, että turvallisuuden tunne kasvaa entisestään ja tämä meinaa siis, sitä että opin luottamaan koiraan ja sen ilmoituksiin eikä minun tarvitsisi tarkistella äänilähteitä niin usein ja pohtia sitä, että jos joku soittaakin enkä kuule ellen pidä puhelinta koko ajan vierelläni = rasittavaa. Tästäkin aiheesta lisää siinä seuraavassa kuulokoirapostauksessa jossa käydään läpi laajemmin kuulokoirien tehtäviä, yhdistyksestä, Domin alkukoulutus ja missä vaiheessa mennään nyt ja mitä tulevaisuudessa.

Siihen loppui luentopäivä lauantain osalta. Domi viihtyi hotellihuoneessa hienosti ja oli kuin omassa kotonaan siellä. Taukojen aikana nukkui aina häkissä kun siellä sai olla omassa rauhassa ja välillä piipahdettiin tietenkin ulkona. Domi oli myös nätisti ns. luentojen aikana ja malttoi tosi hyvin verrattuna edelliseen kertaan jolloin loppuaika meni vähän huutamiseksi, mutta nyt oli hiljaa ja paljon rauhallisempi kun tottunut tämän puolen vuoden aikana kulkemaan eri paikoissa ja nyt se onkin lähiaikoina oppinut senkin, että voi nukkua vieraassakin paikassa työaikana ettei tarvitse koko ajan höseltää. Levättiin hetki ja Domi jäi nukkumaan kun käytiin syömässä. Päivän päätteeksi käytiin lyhyellä iltalenkillä ja räpsin muutaman kuvankin siinä samalla. Domi oli jopa hetken vapaana siinä hotellin edustalla! Jännää. Ennen nukkumaan menemistä Domi pääsi vielä tassupesulle kun verijäljestyksen takia tassut oli ihan veriset.

Sunnuntai aamulla Domi jäi huoneeseen aamupalan ajaksi ja sen jälkeen alkoikin taas uusi koulutuspäivä. Tällä kertaa aiheena käytännönharjoittelu ja suunnattiin heti aamusta ulos. Koulutustekniikkaa edistyneille. Ensimmäisenä naksuteltiin koirille laatikkoleikkimenetelmää. Sehän on jo Domille tuttu juttu joten opiskeltiin pään työntämistä koriin. :D Huvinsa jokaisella. Ei tarvittu kun hetki odotella ja tadaa.

Sen jälkeen kun Domi oli oppinut uuden tempun niin keskityttiin arkikäytökseen ja kehiteltiin ratkaisua miten saataisiin opetettua ettei ihmisten päälle hypitä. Ratkaisuna oli, että opetetaan koiralle esim. istumiskäsky niin vahvaksi, että se tekee sen missä tilanteissa tahansa käskystä ja loppuvaiheessa automaattisesti kun kohtaa vieraan niin pylly menee maahan... ja sitä käytetään tilanteissa joissa koira meinaa hypätä. Käskyn saatuaan koira pistää pyllyn maahan ja tassut ei nouse ilmaan jonka jälkeen vieras voi lähestyä koiraa rauhallisesti eikä koira lähesty pomppimalla vierasta.
Domilla on vaan tokopuoli sen verran vahvana kiitos ruudun ja merkille menon, että kun Domi käveli edellä ja sitten innostui jostain ja sanoin ISTU niin kyllä se istahti, mutta kääntyi salamana 180 astetta minua kohti. :D Joten palkka lensi aina eteen ja maahan ja välillä tuli toiselta henkilöltä ettei Domi koko ajan vahtisi minun käsiä ja taskuja. Reippaasti reilu tunti ulkoiltiin ja koulutettiin koiria jonka jälkeen taas sisätilat kutsui. 

Aiheena oman koiran työssä jaksamisohjelma. Tehtiin suunnitelma koiran hyvinvoinnin  ylläpitämiseksi terveyden, levon, turvallisuuden tunteen, liikunnan, syömisen tarpeiden, metsästyskäyttäytymisen, sosiaalisen elämän ja leikin osalta.
Päätettiin jokin tavoite mitä ruvetaan työstämään ja meidän kohdalla se on vieraat. Tavoitteena on, että Domi istuu rauhassa paikallaan vieraiden tullessa kylään/lähestyessä Domia.
Kirjailtiin ylös keinoja millä tavoin pääsemme tähän tavoitteeseen askel kerrallaan ja purettiin istuminen häiriössä opetusvaihe 20. eri osaan.

Lounaan jälkeen meillä oli vuorossa  noin 1½ tuntia koirahierontaa. Käytiin läpi muun muassa miten koiraa lämmmitellään ja miten olisi hyvä venytellä lihaksia. Lopuksi sitten hierottiin koirat ja Domilla on kuulemma isot lihakset kokoisekseen koiraksi ja on hyvässä kunnossa. :D
Domi malttoi olla nätisti ja välillä jopa torkkui hieronnan aikana. Vähän meinasi villiintyä kun tämä hieroja tuli siihen katsomaan ja näyttämään miten voin Domia hieroa, mutta nopeesti kumminkin rauhoittui ja pystyttiin jatkamaan hieromista. Ei tuntunut ainakaan mitään suurempia lihasjumeja olevan. Täytyy lokakuun alulle varata varmaan fysioterapia-aika Domille. Tarkastuskäynti. :)

Kahvittelut, koulutuspalautteet ja kotia lähteminen. Mahtava ja antoisa viikonloppu taas kerran. Uusia ajatuksia ja uusia kokemuksia. :) Ja miten helppoa on matkustaa Domin kanssa. <3
Vähän harmillista kun meidän viimeinen koulutusviikonloppu, mutta huhu kertoo, että ensi vuonna tulisi jonkunlainen viikonloppu/tapahtuma johon voi osallistua kaikki halukkaat eli myös kaikki ne joilla on jo valmiit kuulo- ja tukikoirat! Tullaan olemaan mukana jatkossakin näissä touhuissa kun Domi valmistuu. 

Testiä vaille valmis kuulokoira kiittää ja kuittaa tältä erää!