Teinikakara pääsi eilen päivähoitoon Helsinkiin äitinsä ja veljensä luokse riehumaan muutamaksi tunniksi. Mukava oli nähdä veljeä ja äitiä pitkästä aikaa ja se olikin eka kerta Mikille luovutuksen jälkeen. Veljekset tuli heti toimeen keskenään, mutta äippä koira ei arvostanut villiä lastaan heti, mutta pienen hetken kuluttua oli kaikki jo hyvässä sovussa ilman tappeluja. Veljekset paini keskenään ja äiti vahti vieressä. Hauskaa oli koirilla ollut. Domin kanssa piipahdettiin vaihteeksi sairaalassa näytillä ja Domihan tietysti kulkee mukana, sielläkin. Mutta onneksi lähistöltä löytyy paikkoja missä Miki voi silloin tällöin viettää aikaansa eikä tarvitse kotia jättää (eikä olisi mahdollistakaan kun usein reissut kestää aamusta iltaan).
Hauska oli todeta, että Miki on ihan äitinsä kaksoisolento ulkonäöltään. Kyllä veljeksetkin tunnistaa sukulaisiksi, ilmeet samanlaiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti