torstai 4. heinäkuuta 2013

Tottelemattomuutta?

Ei kai. Kyllä Domilta korvat löytyy ja pätevä otus onkin vaikkapa tokon ja kuulokoiratreenien suhteen. Kyllähän se oppii kun joku jaksaa sitä opettaa ja pitämään hermonsa. Se onkin sitten oma taitolajinsa, mutta nyt on mennyt jo muutama viikko enkä ole pilannut yhtiäkään treenejä. Uskokaa pois. Treenit koostuu hauskuudesta ja vaihtelevaisuudesta. Eikä pidä tarttua pieniin virheisiin. Niitä sattuu jokaiselle ja elämä on. Valitettavasti kyllä treenisuunnitelma hajosi helteiden takia, koska ei kyetty edes lenkkeilemään päivällä niin ei puhettakaan, että lähdettäisiin kuumalle kentälle treenailemaan ja punkit hyökkäsivät kimppuun takapihalla, mutta kyllä se treenisuunnitelma vielä tämän vuoden aikana toteutetaan jossain vaiheessa. Vaikka treenisuunnitelman mukaan ei voitu tehdä niin ollaan silti säännöllisen epäsäännöllisesti jotain pieniä juttuja tehty ja olen pyrkinyt suunnittelemaan edes sinnepäin miten aion menetellä tietyissä tilanteissa ja mitä tehdään ja milloin.
Joten otetaan tähän väliin pientä tokokatsausta ja loppupostaukseen vähän kuulokoirailuakin josta ei ole ollut pitkään aikaan mitään.

Luoksepäästävyys alkaa olemaan jo ihan kiva eikä välttämättä pomppaa tulevan ihmisen syliin heti ensimmäisenä. Esim. viime treeneissä tyytyi pysymään paikoilleen vaikka koirasta näki, että vaikeeta oli hillitä itsensä. :D Onneksi poroherkut vei voiton.

Paikkamakuu onnistuu kyllä treeneissä ja viime treeneissä Domi suoritti kokeenomaisen paikkiksen ilman välipalkkausta!! Siihen vaan nyt lisää varmuutta (toistan itseäni) ja voisi tehdä muutaman paikkisen viikossa pääruokapalkalla eli liha-aterialla. Kunhan Domin maahan saa niin kyllä se siellä pysyy. Ongelma on enemmänkin siinä alussa, kun ottaa hihnan irti niin koiran täytyy saada juosta hepulikierros jonka jälkeen voi ruveta tokoilemaan joten tähän onkin auttanut se, että pyöräillään aina treeneihin joka väsyttää sopivasti tuota, mutta ei liikaa.

Seuraaminen alkaa olemaan täydellistä. Ainakin omasta mielestä. Bostoniksi se on erittäin hienoa. Toki edelleen meinaa välillä edistää, mutta voi voi kunhan iloisuus näkyy koirasta ja pysyy edes melkein täydellisesti siinä. Juoksuosuudessa meinaa ottaa pomppuloikkia, mutta sitäkin vaan pitäisi harjoitella enemmän omana osana niin eiköhän se siitä.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä sujuu edelleen loistavasti. Seuruu on hyvää ja maahanmenokin napakka paitsi nyt helteillä se tuntuu olevan välillä aika hidasta laamailua, mutta annetaan se anteeksi ja treenataan erikseen maahanmenon nopeutta niin ei unohdu kokonaan.

Luoksetulo lähtee kuin rakettiohjus. :D Sivulle tulemista täytyy välillä vähän namilla ohjata ettei tekisi sitä törmäystä, mutta toisaalta sitäkään ei ulkopuoliset välttämättä aina näe. Pieni koira kun ei saa hirveästi liikutettua ihmistä. ;) Mutta sen kyllä huomaa kun jalka mustelmilla.

Seisominen seuraamisen yhteydessä sujuu ihan ok:sti. Napakkuutta lisää lelupalkkauksella niin kyllä se siitä.

Hyppy = ei yhtään mitään ongelmia, muuta kuin liiallinen innokkuus ja hypylle karkaaminen kesken kaiken... :D

Meidän yhteistyössä on jotain tapahtunut kun koira pysyy paremmin hallinnassa ja kuuntelee treeneissäkin vain minua. Ei sitä enää kiinnosta ne muut treenaajat vaikka tekisivät mitä. Kun odotellaan meidän treenivuoroa niin Domi joko on saanut vapautuksen mennä pusikkoon kentän laidalla tai sitten se makaa vierelläni lonkalleen rennosti ja tapittaa silmiin odottaen tekemistä. Lelupalkkaustakin on voinut käyttää joka kerta todella hyvällä menestyksellä. Nykyään tehdäänkin suurinosa liikkeistä jo lelupalkalla (tekniikka tosin hiotaa nameilla) ja koira syttyy täysin. Eikä se karkaa sen patukan kanssa mihinkää vaan lähes aina se tulee takaisinkin ja koira odottaa uutta leikkiä.
Kyllähän sitä kisakunnossa ollaan ja nuo hienostelut on vaan omaksi huviksi, mutta eiköhän tällä menolla pitäisi se ykkönen irrota vielä tämän vuoden aikana. ALO-liikkeiden ohella ollaan myös toki treenattu muun muassa kapulan pitämistä ja ruutua. Kiinnostaisi myös tunnistusnouto, mutta siihen pitäisi vielä perehtyä lisää ja miettiä millä tavalla kannattaisi lähteä opettelemaan.
"Jos nyt vähän tässä edistän"
Sitten kuulokoirailuun. ;)
Kunhan namit löytyy niin kyllä se osaa ilmoittaa täydellisesti puhelimen soidessa kun ollaan kotona ja se on kyllä hienoa katseltavaa kun koira tulee innoissaan läpsimään tassuilla ja kun sanon "Missä?" niin se juoksee täysillä sinne missä puhelin. Nyt varmaankin pitäisi siis lisätä häiriötä (nameja tuplasyötöllä) ja kotona vähentää namien käyttöä, koska täällä se on jo tuttua puuhaa kunhan tosiaan ne namit on mukana. Muista äänistä Domi ei vielä mitään tiedä kun en uskalla yksinäni lähteä opettamaan. Toivotaan, että syksyllä päästäisiin mukaan ja saataisiin homma tosissaan käyntiin, koska Domista tulisi mahtava kuulokoira ja ei taida ainakaan täällä suomessa olla muita bostoneita avustajakoirina. ;) Ainutlaatuinen otus. Monitoimipötkylä vai miten sen sanoisi.
Hihnakäytöksessä on tapahtunut myös ihmeitä lähiympäristössä, mutta tässäkin hommassa namit täytyy olla vahvasti mukana ja muistaa vaan palkata runsaasti pienistäkin onnistumisista. Ohituksetkin menee hyvin kun koiraa ei edes muut kiinnosta vaan se haistelee siinä vierellä hajuja maasta. Edistystä sekin siihen verrattuna, että vielä alkukeväästä tuo halusi moikata jokaisen vastaantulijan. Nyt pitäisi ruveta ahkeraan harjoittelemaan myös kaupungillakin kävelyä ja muiden vieraiden moikkaamista tai no sitä ettei niitä tarvitse suuremmin huomioida. Voi käydä tökkäämässä kuonolla vaikka ihmistä jalkaan ja sillä tavalla moikata, mutta mitään riemuhepuleita EI tarvitse vedellä. Luvan kanssa saa sitten vieraan ihmisen kanssa riehua.

Asiasta kolmanteen.
Ahkerasti olen yrittänyt opiskella kameran käyttämistä ja vielä joku päivä saan tuosta ninjabostonista täydellisen liikekuvan. Toivossa on ainakin hyvä elää ellei muuta ja onhan se harjoittelu hauskaakin, kun sinkoileva bostoni yrittää saada palloa kiinni.

Jos päivitys oli mieluinen käykäähän painamassa "Tykkään :)" -nappia tai jätä kommentti, koska muiden mielipiteitä on aina kiva tietää ja onko hyvä, että kuvat tulevat isoina?

6 kommenttia:

  1. Ihana postaus ja todella hyviä kuvia! :) Millä kameralla kuvaat? Itselläni olisi ikuisuus haaveena hankkia canonin teleobjektiivi. Ovat vain niin hirveän hintavia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia kommentista! :) Kamerana on Canon 600D ja ihan se perus objektiivi eli 18-55 (mikälie). Tarkoitus olisi hankkia lähiaikoina jonkunlainen zoomiputki jossa vähän laajakulmaa niin ehkä tuon ninjabostonin kuvaaminenkin helpottuisi. :D Pitäisi perehtyä myös tuohon RAW-tiedostoon.

      Poista
  2. Itse olen joskus ottanut kuvat tuona RAW tiedostona. Olen vain nykyään niin laiska, etten jaksa käsitellä niitä kuvia x) plus kamerassani on todella huono muistikortti ja se täyttyy jo muutaman hassun kuvan jälkeen. :D

    VastaaPoista
  3. Onko nuo uudet valjaat? Onko olleet hyvät? Meillä on ennestään rukan sellaiset pidemmälle selkään ulottuvat ja ne eivät toisella koiralla toimi niin hyvin kun eivät tahdo pysyä paikoillaan. Nuo näyttävät mukavilta päällä. Tuleekohan vaan noissakin liian lähelle kainaloa se remmi, kuten Hurtan valjaissa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovat tosiaan Rukkan uudet valjaat. Domilla toiminut ihan hyvin ja pikkukoirille nuo valjaat on suunniteltu eli kannattaa mennä eläinkauppaan koiran kanssa ja sovitella miten sopii. :) Domilla nuo ei ainakaan hankaa mistään kohtaa joten harvinaisen hyvät valjaat! Toki eivät nuokaan tahdo paikoilleen aina pysyä, mutta empä ole vielä sellaisia valjaita valitettavasti löytänyt jotka ei päällä heiluisi matkan aikana. Niitä odotellen... :D

      Poista
  4. Mahtavia kuvia!! Ja nuo vaaleanpunaiset valjaat näyttää Domin päällä tosi hienoilta. Näyttää, että niissä on koiran todella hyvä olla :)

    VastaaPoista