tiistai 20. syyskuuta 2016

Hepulibossu

Tai ei ehkä sittenkään. Askel kerrallaan alkaa tokossakin pakka korjaantua ja palaset loksahtelee paikoilleen ja ohjaajakin jopa kehittyy rauhallisesti mutta varmasti kohti parempaa. Sunnuntaina käytiin hallilla ja tehtiin "kokeenomainen" treeni eli vedettiin kaikki avon liikkeet läpi. Paikallaan istuminen ei ahdistanut enää niin paljon kuin vielä pari viikkoa aikaisemmin. Korvat ei mennyt luimuun ja jännitystärinäkin paljon vähäisempää. Onhan tuota paikkista nyt tehtykkin urakalla ja tuloksia näkyy.

Kehäänmeno sujui superhyvin ja pysyi kontaktissa (vapaana). Muutenkin liikkeiden välit meni hyvin ja Domi palkkautui kehuista ja sosiaalisesta palkasta. Pari kertaa meinasi haju viedä, mutta ei enää yhtä räjähdysvoimaisesti kuten aikaisemmin eli kykeni luopumaan niistä ja jatkamaan hommia normaalisti. Yksilöliikkeistä seuraaminen oli harvinaisen hyvä, luoksetulo ja nouto nopeat ja hienot, puhumattakaan kaukoista. Ruudun ja kierron mokat selittyneen vaan treenaamattomuudella ja kokemattomuutta. Liikkeestä seisomisessa pitää harjoitella sitä kohtaa kun ohjaaja kävelee koiran taakse kun Domilla tapana hiukan kääntyä sivuttain. Hyppy hyvä. Kuten aina ennenkin. Eikä edes karannut hypylle.
Tokohömppäilyn jälkeen testailin uusia heittoja. Uusista heittotyyleistä ja lisää frisbeehöpinää tiedossa varmasti myöhemmin kunhan ensin opettelen paremmaksi noita uusia juttuja. Pari tuntia saatiin kulutettua aikaa hallilla. Hyvät oltavat joten viihtyyhän siellä, eikä sitä koko ajan tehdä jotain vaan välillä pidetään taukoja, käydään ulkona ja vaan ollaan jonka jälkeen sitten jatketaan tekemistä.
Kyllähän sitä huomaa, että tän erilaisen arkirytmin myötä tuolla koirallakin enemmän virtaa ja täpäkkyyttä tehdä asioita kun niitä tehdään. Enhän kuitenkaan enää ole Domin seurana 24/7 vaan aika on rajallisempaa joten treenitkin on paremmin suunniteltuja ja vähemmän toistoja, enemmän oikeanlaista palkkaamista, tekniikkaa ja kehuja.
Tai ainakin tällä kertaa Domilla oli ihan toisenlainen mielentila ja vire tuossa tokotreenissä kuin vaikkapa kesällä ja se, että lopuksi se odotti palkaksi nimenomaan patukkaa joka oli taskussa eikä nameja vaikka nekin oli mukana. Puhumattakaan siitä, että tokon ja patukkaleikin jälkeen se vielä kiinnostui frisbeestä ja oli heti valmiina toimintaan pienen juoma- ja lepohetken jälkeen.
Lopuksi pakko kehua, että tuo bodaritytsy alkaa olemaan aika timmissä kuosissa ja lihaksia löytyy. Mikäs sen parempaa kuin omistaa 5-vuotias koira joka on elämänsä parhaassa kunnossa ja jaksaa touhuta kaikenlaista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti