Käytöstesti ja kiekkoilua

Lauantaina käytiin Tampereella käytöstestissä. Domi ei ketään syönyt joten läpi pääsi (näin asian ymmärsin eikä kukaan sanonut että uusiksi pitäisi tehdä) -> Selvisikin ettei Domi testiä läpäissyt niin kuin itse arvelinkin. Testaaja mainitsi asiasta tosi epäselvästi.  Kauheaa hihnassa kiskomista ja Domi rakasti taas vaihteeksi liikaa ihmisiä pomppaamalla vasten. Hehe. Ei taida mennä selitys läpi, että hei se on bostoni (mikä ihana tekosyy). Palautteessa siis tulikin, että meidän täytyy vielä pohtia Miian kanssa miten saadaan tuo lopullinenkin kiskominen pois ja ettei Domin tarttis nousta ihmisiä vasten. Saatiin myös ehdotus, että jos käyttäisinkin valjaita pannan sijaa Domilla. Luoksetulo meni näppärästi(!!!) ja linja-autossa kulkeminenkin, ehkä vähän jännittynyt kuulemma kun ravisteli itseäänsä kun poistuttiin, tuohon en osaa sanoa sen enempää.
Mutta siis mitä tulee vetämiseen hihnassa. Kotona tutuilla seuduilla ei ole asian suhteen ollut pitkään aikaan ongelmaa ja lenkkeilyt sujunut todella rennosti nimenomaan sen takia kun tuo ei kisko niin ei tarvitse hermoja menettää. Samoin vaikka mentäisiin meidän keskustaan ja olisi miten ihmisvilinää niin tuo kävelee nätisti eikä välitä kenestäkään muusta. Tampereella ihmisten lisäksi siellä meni paaaaljon autoja, linja-autoja ja kaikkea muuta hälinää  tuplasti enemmän mitä täällä meidän suunnalla joten se selittäneen paljon. Toisin sanoen häiriötreeniä kaivattaisiin lisään.
Mitä tulee valjaiden käyttämiseen niin jotenkin olen päässäni ajatellut asian sillei, että ihan kuin se mukamas vetäisi valjaiden kanssa enemmän jonka takia olen pantaan päätynyt työkäytössä, mutta testin jälkeen pistin tuolle sitten valjaat päälle kun semmoiset olin mukaan reissuun kumminkin ottanut ja mietin asiaa uusiksi. Tässä kohtaa jo mietinkin että niin yksinkertainen asia jota ennenkin miettinyt ja sitten jossain vaiheessa vaan syttyy lamppu päässä ja toteat mikset aikaisemmin hoksannut. Muutos oli huomattava kun katsoin koiraa ihan eri tavalla mitä ennen. Pannan kanssa se tosiaan melkein hirttää itsensä siihen kun liikaa innostuu, valjaat on paljon paremman näköiset koiran päällä ja kiskominen vähentyi samantien. Siitä lähtien Domi saikin sitten kulkea valjaat päällä jos oli liivikin ja tulee kulkemaan jatkossakin. Taidan siis käydä ostamassa ne nahkavaljaat Domille.

Käytöstestissä siis käyty ja Domi jo teoriassa kuulokoira. Jäljellä on vielä toinen pakollinen koulutusviikonloppu ja nähdään Miian kanssa vielä pari kertaa. Sen jälkeen on koulutus ohi ja Domi saa viralliset kuulokoiraliivit päällensä! :) Ääniä ollaan toki myös harjoiteltu ja pikkuhiljaa alkaa olemaan paketti kasassa.

Miia tulee käymään huomenna (tiistaina)
____________________________________________________________________

 http://domibostoni.kuvat.fi/kuvat/Tapahtumat/USDDN+Qualifier+2014/
Sunnuntaina ajeltiin Siuntioon USDDN frisbeekisoihin. Domi juoksi Toss&Fetch kisassa (ekalla kierroksella juoksi yleisöä moikkaamassa, toisella kierroksella tuli sentään pari pistettä) ja freestylen parissa. Freestylen eka kierros meni vähän niin ja näin koska keskittymiskyky, tokalla kierroksella (tarkkuusheitto) Domi sai jo kiekkoja napattua kiinni eikä karkaillut, kolmas kierros eli taas temppuilua sujui jo paljon paremmin ekaan nähden. Sellainen reissu siis taas vaihteeksi. :D
Videolta katsottuna ei se suoritus ihan niin paha ollut mitä ajattelin. :P
Pelleilystä huolimatta, Domi teki ihan kivasti, ei saanut lämpöhalvausta vaan pysyi erittäin hyvin viileänä. Domi hengaili ja minä valokuvasin muiden suorituksia.
Domi sai myös ykköspalkinnon pienten koirien osalta.
Automatkalla taisin keksiä syyn Domin karkailulle. Tokossa se ei karkaa eikä enää edes muulloinkaan paitsi frisbeessä. Tulin siihen tulokseen, että se on sen käyttäytymisen (karkaamisen) yhdistänyt nimenomaan frisbeeseen, koska se on karannut joka ikinen kerta kun tehdään kisoissa tai messarissa. Keksin semmosen ratkaisun, että harjoitellaan ekana temput kotona ja sitten siirrytään ulos. Käydään säännöllisesti aina jollain vieraammalla nurmikentällä harjoittelemassa niin, että Domi on liinassa/aidattu alue ja pääsen katkaisemaan karkailuyrityksen ja paljon palkkaa siitä, että pysyy lähettyvillä ja keskittyy ainoastaan kiekkoihin.

Porukka oli yhtä mahtava niin kuin aina ennenkin näissä frisbeetapahtumissa. Frisbeeporukka on paras ja piste!
Meillä oli kisaajatovereita myös Espanjasta ja Venäjältä asti!
Hienoja ja hyviä suorituksia jokaisella koirakolla. :) Ensi vuonna uudestaan!
Vähän harmittaa ettei päästä maailman voittajaan, mutta joulukuussa meidät voidaan taas nähdä messarissa.

Nyt me palaillaan arjen pariin kun minun koulukin alkaa ensi viikolla (Zzzz). Domi saa taas totutella yksinoloihin arkisin. Välillä kulkee koulussa mukana. Kuulokoirailut jatkuu ja samoin kiekkotreenit. Ai niin ja oli muitakin uutisia koirailun osalta. Seuraava leikkaukseni tuleekin vasta ensi vuonna joten pikkuhiljaa sain luvan palata normaaliin arkeen eli liikkua ja syödä normaalia sapuskaa. Lenkit ja splintti poistettu suusta joten puhuminenkin onnistuu ihan kohtalaisesti ja pienellä harjoittelulla normalisoituu ELI tokokokeet täältä tullaan syksyllä!!! Kisakentille palattiin siis frisbeen muodossa tällä kertaa. :)