keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Jos vaan vahvat pysyy hengis, mä teen mitä vaan et selviin

Hengissä ollaan! Ja aika herättää blogi takaisin eloon 3,5 viikon tauon jäljiltä.
Toukokuun alussa tosiaan kävästiin Helsingissä, mutta tultiin sieltä nopeesti takaisin kotia. Seuraava yritys edes lähteä peruuntui ja kolmas kerta toden sanoo. Oma leikkaukseni nyt ohi. Vietettiin toissa viikolla aikaamme Helsingin alueella Johannan luona ja meidät muutama pongasikin rajasaaren koirapuistosta ja muualtakin. Viime maanantaina Domi sitten reissasi Hämeenlinnaa äidin kanssa ja sieltä sitten iskän kanssa tiistaina kotia ja loppuviikon Domi vietti mummin luona. Oli hiukan rankka reissut ollut ja reagoi miun poissaoloon. Parina ekana päivänä ei ollut kuulemma suostunut pahemmin syömään, murisi ja örisi omaa tyhmyttään joillekkin, mutta kun oli mummille päässyt niin kaikki oli jo ok. :)
Jospa taas aikajärjestyksessä meidän puuhastelut niin pysytte jotenkin kartalla asioista.
22.5.2014 Torstai:
Miia tuli pikakäynnille meille. Domi sai palohälyttimen nyt treenattavaksi. Se on sellainen tavallinen palohälytin jossa on vaan monta metriä piuhaa ja nappi jota painamalla se soi pienellä viiveellä. Alkuvaiheessa hyvä piilottaa johonkin sohvan alle tai muualle, koska sen ääni on melkoisen kova. Testattiin sitä palohälytintä Domin kanssa heti ja ei siinä montaa sekunttia mennyt kun Domi tajusi sitä ilmoittamaan, yllätys... :D Niin siinä usein käy kun oppii 1-2 perusääntä jolloin alkaa nopeasti yhdistämään muihinkin ja kyseessä on koira joka tarjoaa itse ahkerasti toimintoja joten sen osalta saa olla melko tarkka ettei turhaa palkkaile. Selvisi myös, että Domi mahdollisesti valmistuu jo elokuun ensimmäisenä viikonloppuna kun olisi käytöstesti tarjolla! Samana viikonloppuna on frisbeekisat, mutta taidetaan keretä molempiin. :) Kuulokoirakoulutus on kumminkin etusijalla ja se ainakin käydään tekemässä.
Samana päivänä lähdettiin takaisin sinne Helsinkiin...

Hesan reissu:
Saatiin GoPro -kamera lainaan reissun ajaksi joten sillä tuli yksi video tehtyä heti ekana päivänä.
Domi kulki lähes koko ajan mukana. Vierailtiin varsinkin rajasaaren koirapuistossa useita kertoja kuten jo mainitsin. Domi pääsi viettämään puistokoiran elämää, paljon rapsutuksia ja kehuja ihmisiltä. Vierailtiin kahviloissa ja terassilla jossa Domi piti oman temppushown ja viihdytti ihmisiä. Domi osasi nukkua kaikissa noissa vierailupaikoissa eikä höseltänyt turhia! Jopa kulkeminen Helsingin keskustassa onnistuu ja hienosti väistelee ihmiset. Hihna on kireällä, mutta kun se ei kenestäkään välitä vaan menee sinne minne pitääkin.
Reissun aikana käytiin moikkaamassa kaveriani ja siellä sitten käytiin lenkillä hienolla puistoalueella. Domista tuli tämän reissun aikana vesipeto!! Se ui nykyään järvessä ja meressä innoissaan. Kerran se pomppasi jopa paskaojaan viilentymään... Aina parempi jos on koirakaveri mukana, mutta keppikin kelpaa jonka perässä mennä. Helsingistä sitten Hämeenlinnaa jossa sai mussuttaa jäätelöä ja Hämeenlinnasta Lappeenrantaan. Siitä ei ole tarinaa, koska Domi ei osaa puhua. ;) Itse menin sairaalaan makaamaan, kun Domi lähti takaisin kotia kohti.




Terassikoiran elämä on rankkaa ;)



Domi ilmoitti kännykkää normaalisti jopa tuolla suuressa kaupungissa!!!

Reissusta tähän päivään. Kotiuduttiin viime maanantaina (2.6.2014) illalla. Hampaani kiinni metallilenkeillä ja splinteillä. Olen suu kiinni vähintään 16.6. päivään asti joten tässä saadaan keksiä uuden kommunikointikeinot koiran kanssa, koska en pysty puhumaan vielä ollenkaan, koska naama niin turvoksissa. Apteekin kautta ja sieltä sitten hakemaan Domi mummin luota. Olisittepa nähneet tuon otuksen silloin. Meinasi revetä liitoksistaan ja hyvä ettei itteäänsä repinyt pannasta läpi, kun mummi piti kiinni. Joku oli vähän onnessaan ja sekaisin kun omistaja palasi vihdoinkin takaisin. <3 Kotia kun päästiin niin meni heti omaan petiinsä nukkumaan ja sieltä siirtyi sänkyyn viereen tuhisemaan.

Tuo koira toimii mainiosti käsimerkeillä ja tokoilu onnistuu vanhaan malliin. Ollaan jo kiekkoiltu, tokoiltu ja muuta semmosta aina pieniä hetkiä kerrallaan. Eilen Domi näki Tilli sprinkkukaveriaansa pitkään aikaan ja saatiin Liisalta ihan mahtava piirros Domista ja kiitämme tätäkin kautta! ;)
Nyt pari päivää menee lepäillen. Mahdollisesti viikonloppuna testaillaan ääniä.
Postauksia tulossa jonkunlainen läjä vanhaan malliin eikä me olla tästä leikistä pois jäämässä. Muun muassa se Domin toinen ääni (herätyskello) opetusvaiheineen, meidän välinen kommunikointi ja harrastuspläjäyksiä kunhan tästä levätään akkumme täyteen ja sitten isketään arjen pariin rytinällä. :)

Loppuun kuvapläjäys ensimmäisistä treeneistä oman leikkaukseni jälkeen (ps. olen liikuntakiellossa joten mitään rankempaa frisbeetreeniä ei ole tulossa, pyöräilyt hyihyi ja muu semmonen)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti