Päätettiin Domin kanssa lähteä tuonne metsään peltoilemaan. Pakattiin kamera laukkuun ja nakit taskuun. Menomatka oli yhtä sinkoilua ja pelleilyä hihnassa, mutta ihan ymmärrettävää kun miettii tuota energiamäärää mikä koirassa on. Pellolla kun pääsi hihnasta irti niin Domi juoksi vaan ympyrää onnessaan pari kierrosta ja näin sai purettua pahimmat energiat pois jonka jälkeen se jaksoi hakea keppiä aina uudestaan ja uudestaan. Välillä leikittiin myös esine-etsintää bostonimaiseen tyyliin kepillä ja hanskalla. Tuon ruttuturvan haistelukyky ja sitkeys on kyllä ihan omaa luokkaansa. Se etsii, etsii ja etsii niin kauan kunnes löytää tavaran minkä olen pyytänyt etsimään. Välillä se katsoo kysyen neuvoa, mutta jatkaa sitten taas etsimistään. Tekee todella tarkkaa ja järjestelmällistä työtä jos noin voi koiran kohdalla sanoa. Ekana se etsii siellä missä se luulee esineen olevan jonka jälkeen se laajentaa reviiriä pikkuhiljaa ja käy jokaisen kohdan läpi. Vaikka se keppi olisi näköetäisyydellä niin ei se sitä huomaa. Menee hajun perusteella.
Mahtava otus! Luoksetulossakaan ei ollut ongelmaa kiitos taskussa olevien nakkien. Paljon meni muita lenkkeilijöitä siitä pellon ohi, mutta Domi ei häiriintynyt yhtään niistä vaan keskittyi leikkimiseen ja haki kontaktia omatoimisesti nakin toivossa. Kotimatka sujuikin jo paljon rauhallisemmin ja hihna pysyi löysällä melkein koko matkan ajan.
Loppuun vielä kuvia kyseiseltä reissulta ja video. Kuvat saa suuremmaksi klikkaamalla niistä ja lisää kuvia löytyy tuolta http://domibostoni.kuvat.fi/kuvat/Oma+koira/Domino/2013/Marraskuu/
hyviä kuvia ja hauska blogi!:) käy kurkkaamassa minun blogi ja liittymässä jos kiinnostaa: karvakuonosissi.blogspot.com
VastaaPoista