//Tämä päivitys on kirjoitettu osissa. Arkielämää, koirakavereita, tokoa, agia, frisbeetä, hihnassa kulkemista, luoksetuloa, iho-ongelmia ja kaikkea siltä väliltä//
Viime
maanantaina (15.7.) käytiin moikkaamassa taas vaihteeksi colliekamuja.
Vauhtia ei noilta puutu ainakaan ja bostoni on todistetusti collieta
nopeampi. Vikkeliä otuksia nämä bossut. Hetken aikaa juoksivat siinä
pihalla ja yritin saada ryhmäkuvaa, mutta eihän siitä mitään tule. Domi
on opetettu pysymään paikoillaan niin kauan kunnes tulee toinen käsky
tai vapautus ja se tapittikin paikoilleen monen monta minuuttia kuola
valuen kun yritin asetella collieita joiden mielestä turha odottaminen
on turhaa kun ois nameja tarjolla. Joten kovin järkeviä kuvista ei
tullut, mutta edes jonkunlaisia. Lopuksi lähdettiin kaukalolle
juoksuttamaan Nanasta ja Domista viimeisetkin energiarippeet pois. Hulda
jäi kotia ettei rasita tassuaansa.
Domi
on ollut vähäisellä lenkkeilyllä muutaman päivän kiitos oman
flunssailun joka alkoi keskiviikkona ja sen huomaa kun talossa on
välillä sähköjänis joka juoksee ympäri taloa mutustaen leluja, luita tai
yrittää pomppia päällä, että saisi huomiota. Ollaan tehty kaikkea muuta
paitsi lenkkeilyä ja Domi saanut olla erityisen paljon
vapaana
ulkona. Lähes päivittäin ja tuossa se on hengissä edelleen. Se on iso
saavutus. Takapihalla se on saanut juosta pallon perässä ja kyllä se on
pari kertaa lähtenyt karkureissulle. Ekalla kerralla pidin hermoni,
menin sisälle ja koira jäi yksin pihalle. Hetken päästä kävin uudestaan
kutsumassa ja sieltähän se tuli lujaa. Toisella kerralla se lähti
rakkaan pallonsa kanssa juoksemaan. Koira kyllä tuli kutsusta, mutta
pallo (ainoa pallo joka on kestänyt 3 bostonin riepottelut ja on
edelleen ehjä joten se on Domin rakas palkkapallo) jäi sille reissulle.
Seuraavana päivänä Domi pääsikin leikkimään etsijäkoiraa
pallonmetsästäjänä. Onneksi se osaa esine-etsintää, hakua ja jälkeä.
Ja vieläpä muutaman lelun nimeltä. Pallo löytyi erään naapurin
takapihalta... Mutta nyt kelpaa taas riehua. Lauantaina se sai olla jo
tuossa takapihametsässä vapaana hetken ajan kun kävi tekemässä tarpeensa
ja hyvin meni. Tänään se pääsikin jo sitten hetkeksi vähän suurempaan
metsään juoksemaan parit hepulikierrokset. Metsässä meinaa vaan mennä
hajujen perässä sen verran herkästi, että täytyy juosta piiloon todella
useasti ja välillä kauhistuttaa tuleeko se ollenkaan kun ei näy koiraa
missään muutamaan minuuttiin.
Eilen (20.7.) jaksettiin myös vähän tehdä
frisbeetä. Hyppyjä ja sitten kokeilin jalan yli hyppäämistä, mutta Domi tarjosikin ihan toisenlaista josta se idea sitten lähti ja tässä tulos...
Video myös paljastaa sen, että ollaan vähän
agiliidelty keppien muodossa ja nyt ruvettu ahkerasti treenailemaan. Hyvin menee jo 6kpl. Liian kovissa vauhdeissa meinaa vielä vähän mennä joku keppipari huti, mutta pikkuhiljaa sekin varmaan kehittyy kun harjoitellaan lisää eri kulmista lähtemistä, juoksemista ja muutenkin tekniikkaa. Vauhtia ehtii lisäämään myöhemminkin.
Syksyltä vanhoja keppivideoita johon se homma sitten jäikin kun laiskuus iski.
Ollaan joskus alkuvuodestakin jotain nähtävästi tehty
Siirrytäänkö sitten agista
tokoon? No tottakai niin saadaan tästäkin päivityksestä kerrankin tällainen harrastuspläjäysmikälie. Tosiaan kun lenkkeilyt on jäänyt ja koiraa pitäisi sisällä aktivoida, koska en jaksa takapihallakaan istua koko päivää ja heittää koiralle palloa (jota Domi kyllä noutaa todella kivasti). Aamunappulat edellisenä iltana valmiiksi mittakuppiin josta niitä voi ottaa päivän aikana. Itsellä kun ei pahemmin lähde ääntä joten Domi on tehnyt imuseuruuta oikein urakalla. Nyt on ainakin tiivis seuraaminen ellei muuta.
Ollaan tehty myös näitä askel juttujakin eli esim. "kaksi askelta oikealle" ja niin edelleen. On tuo vaan pätevä otus. Ihan innoissaan aina ja tekee täysillä. Edistämistä tapahtuu silloin tällöin, mutta olen nyt yrittänyt kohdistaa sen katsetta enemmänkin omaa jalkaani ettei yritä hakea katsekontaktia.
Mitäköhän muuta sitä on tehty, hmm....
Paikkamakuuseen varmuutta iltaruoalla (liha). Ulkonakin se on suorittanut pari kertaa. Sisällä jos tehdään (=ei häiriötä) niin etäisyyttä saa olla miten paljon tahansa, voin olla piilossa muutaman minuutin, tehdä jotain muuta siinä samalla eikä koira liikahda mihinkään ennen vapautumista. Ulkona pysyn noin 2-3m etäisyydellä ja hyvin pysyy joten kohta voidaan varmaan pidentää jo hieman matkaa. Liinassa jos se on niin sittenkään ei ole mitään väliä missä ollaan ja miten kaukana olen, koska se tietää, että voin kontrolloida sitä täysin.
Joten nyt vaan mahdollisimman paljon vapaana tekemistä ja samoin pitäisi harjoitella sitä liikkeestä siirtymistä toiseen vapaana ja hallitusti. Voisi ruveta ottaa kokeenomaiset treenit 1-2 kertaa kuussa jolloin näkisi missä tilanteessa jo ollaan ja mitä pitäisi vielä harjoitella. Vapaana oleminen on se meidän juttu josta suurinosa ongelmista johtuu.
|
"Ai näin?" |
Tokoilusta
hihnassa kulkemiseen. Jos jollakin löytyy tähän vinkkejä tai muuten vain sanottavaa niin kommentoikaa! Ei se enää vedä. Ainakaan paljoa. Nykähdyksiä tulee joten lenkin aikana pysähdellään melkoisesti. Herkut kiinnostaa hetken aikaa kunnes hajut vie voiton. Noin 30min lenkit se jaksaa keskittyä joten en tiedä pitäisikö sitten vain tehdä noin 3x30min lenkkiä päivässä jolloin saisi paremmin palkattua ja haettua positiivista kokemusta asiasta joten ehkä ne viimeisetkin hihnassa nykäisyt jäisi pois eikä tarttis pysähdellä aina muutaman metrin jälkeen. Jaa'a. Ehkäpä pitäisi tuota yrittää ja jaksaa vain ahkerasti sekä johdonmukaisesti tehdä. Vaikka edelleen on työtä jäljellä (toki tiedossahan se on ettei tällaiset asiat sormia napsauttamalla muutu vaan joskus vaatii monen monta kuukautta ellei vuosiakin työtä ennen kuin se uppoaa sinne pääkoppaan) niin on se silti suurempi muutos siihen verrattuna mitä se on viime vuoden puolella ollut. Omistin bostonin joka sinkoili laidasta laitaan koko ajan ja täysveto päällä ja kaikki ois pitänyt moikata. Enää se ei välitä lähes kenestäkään ohikulkijasta ja osaa kävellä myös nätisti välillä.
Sitten vielä viimeiseen ongelmaan. Iho-ongelmat on taas täällä. Karvat lähtee ja turkki on ohentunut. Turkki on todella huonossa kunnossa. Domihan oli valeraskaana reilut 2 kuukautta joten en tiedä onko sillä jotain hormoniongelmia. Jos se saa valeraskauden syksyn aikana niin sitten kyllä raahaan sen heti ensimmäisenä eläinlääkäriin tutkimuksiin, koska ei se nyt tervettä voi olla, että koira on valeraskaana tai oireilee muuten aina muutaman kuukauden välein ja siihen juoksut päälle. Tassut sentää on kunnossa. Takatassut välillä oireilee ja välillä ei. Nyt kun on välillä satanut ja kosteempaa niin huomaa, että tassut reagoi herkemmin, mutta niistä ei jaksa suuremmin stressata kun alkaa olemaan liiankin tuttua puuhaa.
Karvanlähtö on nyt hiukan, ehkä tasaantunut kun olen harjannut päivittäin ja kävin ostamassa Nutrolin perusöljyn jota on laitettu ruuan sekaan noin teelusikallisen verran päivittäin lohiöljyn ohella. Katsotaan jos se toimisi. Toki en sitten tiedä vaihtaako se vihdoinkin karvansa aikuiskarvaan jonka takia tuota tiputtelee. Bostoneillahan on melko ohut karvakerros ja Domilla se on ollut aina todella paksu (normaalia paksumpi). Ehkä se oli sitten junnukarva ja nyt tiputtaa? Vai onko kenties juoksut tulossa 1-3kk sisällä jota reagoi jo nyt (noin on käynyt ennenkin)? Mietitään ja tuumaillaan asiaa. Vielä joku päivä tähän toivottavasti saadaan vastaus. Domi taitaa tarvita sen kunnollisen fleecehaalarin ensi talveksi kun vähemmän karvaa joten varmaan herkemmin palelee eli siitä tuli sittenkin hienohelmabostoni. Sen kunniaksi päätin, että Domi saa vihdoinkin omilla mitoilla teetetyn haalarin. Sadehaalari jossa fleecevuori eli kelpaa sitten talvellakin. Tilasin
PopDogilta haalarin, Apina-pannann ja Apina-hihnan.
Tähän mennessä asiakaspalvelu on popdogin osalta ollut loistavaa ja varmasti saadaan hieno haalari sitten joka tulee kovaan käyttöön. Ei ole hinnallakaan pilattu. Kokonaishintamäärällä oltaisiin kaupasta saatu vain Hurtan haalari joka ei edes täydellisesti sovi päälle. Varmasti esitellään haalari täälläkin kunhan se elokuun aikana kotiutuu.