Tylsempää arkielämää

Tälläinen pieni pikapostaus siitä, että hengissä täällä edelleen ollaan. Kummempia ei olla tehty. Kovien pakkasten jälkeen kevät tuli kylään joten tiet on ihan peilijäässä ja se siitä lenkkeilystä ellei halua olla turvalleen ja se ei ole houkutteleva idea nyt kun on leuka leikattu. Domin kanssa keskitytty sisäpuuhailuun ja ääniä huudatettu ahkerasti ja Domi on kaupoillakin käynyt. Herätyskello on soinut joka aamu (arkiaamut) ja siihen Domi reagoi jo paljon nopeammin ja isommalla motivaatiolla mitäpä vaikka pari viikkoa sitten joten tehotreeni tuottaa tulosta. Palohälytinkin huutaa satunnaisesti ja puhelinta ollaan huudatettu kaupoilla ja tuolla liikenteessä kodin ulkopuolella. Kuulokoirahöpinää ja tarkempaa selostusta Domin koulutuksesta tulossa myöhemmin kuten aikaisemmin luvattu.
Tiivistettynä; kotona hengailua ja olemista. Normaalin seurakoiran elämää pienillä työtuokioilla.

Tänään Domi pääsi nopeasti piipahtamaan hallissa piiiiiitkästä aikaa (ei ollakaan hallissa käyty yli kuukauteen) ja oli bossu vähän täpinöissään ja hienosti hallinnassa! Uskalsi vapaaksikin päästää vaikka muita uusia koiria lähettyvillä. Helmikuussa tiedossa vähän pidempiä tekstejä tännekin, eikä vain kuvapläjäyksiä. Helmikuu aloitetaan sillä tavalla, että soitan huomenna Kouvolan Univettiin ja varaan Domille ajan ortopedille 18.2.. Pitäisi tehdä virallinen selkäkuvaus, polvi- ja sydäntutkimus. Jos selviäisi jalan pompottelun syy ellei ole vain tapa, mutta on ainakin sitten varmistettu ja jos jotain löytyy niin pystyy miettimään Domin harrastuksia (frisbee, taakanvedon aloitus yms.) ja sydän kuunnellaan virallisesti myös, koska Domin sisko lopetettiin sydänvian vuoksi ja veljillä on sivuääni sydämessä. Domillahan ei koskaan ole siitä sanottu joten ei pitäisi mitään löytyä, mutta mistä sitä koskaan tietää. Parempi varmistaa kuin katua. Ja niitä tokotreenihöpinöitäkin tiedossa ja tästä se taas aktivoituu mitä pidemmälle mennään kevättä kohti.