Tuumasta toimeen heti alkuvuodesta ja listattujen tavoitteiden kimppuun. Tänään siis jatkettiin agilityn parissa kun varattiin yksäritunti toisen koirakon kanssa. Miki ei ole pahemmin tehnyt mitään agilityyn liittyvää sitten alkusyksyisen pentuagilitykurssin jälkeen, mutta hienosti näytti olevan tiedot tallessa koirapojan pääkopassa ja oli oppinut paljon lisääkin agitaukoilun aikana. Etukäteen mietin viekö hajut teinipoikaa mennessään ja otin Domin mukaan varakoiraksi. Mikin kanssa tehty diili, että jos pelleilee niin joutuu jäähylle.
Ei se Miki mitään häiriötekijöitä edes tajunnut, kun heilurihännällä oli kauheen siistiä. Yhdessä kohtaa oli joku mielenkiintoinen tuoksu, mutta siitäkin pääsi yli ilman sen suurempaa numeroa. Kouluttaja on Mikin mielestä kiva, mutta eiköhän se opi olemaan välittämättä siitäkin häiriötekijästä vielä ajan kanssa. Ohjaaja opettelee juoksemaan nätisti niin pysyy sähköjäniksen perässä paremmin. Ohjauskuvioista puhumattakaan, mutta en tiedäkään lajista hirveästi mitään toistaiseksi.
Taukoilun aikana Miki on oppinut muun muassa odottamaan joten sen pystyikin jättämään käskyllä paikoilleen eikä tarvitse olla kiinni koirassa. Tunti kuitenkin aloitettiin puomiin tutustumalla. Mikihän on kontaktiesteet räiskinyt menemään läpijuoksulla omatoimisesti ilman lupaa kerran kun ollaan oltu hallissa treenaamassa muita juttuja. Ei siis pelottanut pätkääkään. Alkuun pitelin vähän kiinni kun alastulo turhankin vauhdikas ja jos kääntyy katsomaan sivulle niin lentää alas. Loppujen lopuksi alkoikin menemään itsenäisesti ja tarjoamaan alastulokohdalla pysähtymistä. Mahdollisesti joku kosketusläpyskä sinne siis jatkossa vahvistamaan paikkaa ja palkkaus alas niin ei kääntyile sivulle. Tunnin aikana tehtiin myös pientä ratapätkää Mikin kanssa. Hyppyjä ja putki. Tässä vaiheessa ohjaaja itse tosiaan voisi opetella juoksemaan ja sitten ruveta miettimään ohjaamistakin. Nyt sitä vaan jää katsomaan "oho, meni jo".
Lopuksi vielä tutustuminen keppeihin. Ohjurit käytössä. Ekalla sessiolla yritti mennä läpi ja ali. Pari hyvää toistoa ja sitten tauolle. Tauon aikana oli Miki ratkaissut ongelman ja seuraavalla kierroksella osasikin jo mennä nätisti. Oikein näki kun aivot raksutti ja se mietti, että mikäs tässä on homman juju.
Odotteluajan Miki oli häkissä jossa oli Domi kaverina. Alkuun pientä kitinää kun kaveri rallatteli ratapätkää, mutta sitten hiljeni eikä mölissyt yhtään sen jälkeen. Parempi olisikin ettei huutajaksi rupea tai joutuu autoon odottelemaan.
Mutta Mikillä on nyt ainakin aktiviteettia tarpeeksi. Sunnuntaisin tokon ryhmätreenit ja mahdollisesti kerran viikkoon agitreenit omalla pienellä porukalla, sekä satunnaisesti yksäritunnit agilityyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti