Mä nousen nousen nousen ylös huipulle

Kevät alkaa näkyä ulkonakin vähän kerrallaan joten treenaamisen intokin kasvaa sen mukana, koska kohta päästään taas ulos treenailemaan kaikkea kivaa ja videoimaan suorituksia enemmän. Sisällä kun käy tilat vähän ahtaaksi näin parin kuukauden jälkeen. Ulkona on myös ihan toisenlaiset häiriöt joita kaivataan. Tähän tokointoiluun voi olla syynä myös se, että menin ja ilmoitin Domin mukaan meidän seuran tokon sm-joukkueeseen kisailemaan avo-koirakkona. Heh... Pari minuuttia mietin asiaa ja sinne meni sähköposti. En tiedä päästäänkö (selviää kevään aikana), koska Domin pisteet on laskenut jokaisen kokeen myötä milloin minkäkin syyn takia, mutta ainahan pitää yrittää ja tökkiä kepillä jäätä. Ei aina pidä miettiä liikaa tuommoisia päätöksiä. Katsellaan siis mitä tuleva tuo. Jos ei päästä mukaan niin ei se meitä haittaa, mutta olisihan se kokemuksena varmasti hieno ja ensimmäinen kerta bostonille semmosissa kisoissa. Tuomareille ja yleisölle jotain uutta. ;) Onhan tässä vuosia vielä jäljellä ja aikaa parannella suorituksia.
Kisoissa kumminkin tarkoitus käydä kesän aikana ahkerasti jos saadaan vaan aikataulut sopimaan. Ainakin avoimesta yritetään se ykkönen hakea ja jos reippaita ollaan niin tk2 tai sitten voittajan korkkaus (hui). Ken tietää mitä tämä vuosi tuo tullessaan. Sitä odotan itsekkin innoissani ja positiivisena eteenpäin.

Domin juoksujen aikana ei olla nyt hirveästi tekniikka juttuja hinkkailtu. Ainakaan niin paljon mitä yleensä tehdään. Enemmänkin sellaisia hyvän mielen treenejä ja kriteerit löysemmällä hömppää ja olen itsekseni miettinyt ratkaisuja erilaisiin juttuihin (onko Domin seuraaminen tarpeeksi hyvää vai ei). Vähän katsottu seuraamisen oikeaa paikkaa ja korjattiin peruuttaminen kokonaan uusiksi. Domi kun on peruuttanut tähän mennessä pomppimalla taaksepäin ja se ei ihan toimi seuraamisen peruutusosiossa eikä tuomareilta varmasti heru tyylipisteitä vaikka varmasti olisi hauskan näköistä joten opeteltiin peruuttaminen kokonaan uudestaan, oikealla tavalla. Hetki meni ennen kuin Domi tajusi ettei palkkaa tipu pomppimalla vaan nätisti niitä tassujaan käyttämällä ja kävelemällä taaksepäin. Peruuttamisen korjaamisen lisäksi ollaan vahvistettu takapäänkäyttöä pyörimällä tasapainotyynyn päällä sekä kosketusalustalla ja pyöritty perusasennossa vähän jokaiseen mahdolliseen suuntaan (saatiin oikealle käännöksestä hiukan parempi ja tiiviimpi!).

Takapäänkäyttötreenin lisäksi ollaan tehty miniruutua sisällä ja hyvin hakeutuu oikeaan paikkaan eikä  hakeudu enää niin herkästi oikean puolimmaiselle etumerkkitötsälle tarjoten merkkiä. Joten edistystä tapahtuu. Kokeilin huvin vuoksi tunnistusnoutoakin ja voi apua...Meidän kapulat on niin hajustettuja ja Domin kuolassa, että Domi napsii vähän sieltä ja täältä mikä tuoksuu vähänkin omalle. Minun tyhmyyttähän tuo on ja koira tekee vain miten opetettu. Joten tunnarikapulat joutui pesuun jonka jälkeen heitin ne ulos tuulettumaan. Katsotaan tepsiikö. Tarkoitus käydä hakemassa kaupasta läjä uusia kapuloita sekä jossain vaiheessa vaihtokauppoja kavereiden kanssa. Domin vire on myös päässyt vähän liian korkeaksi vahingossa tunnarin suhteen. Ei tarvitsisi ihan niin innokkaasti lähteä, koska silloin se menee noutomoodiin ja kiehuu yli kun ei malta haistella kunnolla läpi. Treeniä treeniä siis. :) Vielä on onneksi aikaa ja rauhassa hyvää tulee. Siihen ainakin uskotaan vahvasti. Domi onneksi tekee kaiken miten on opetettu. Omistaja on vaan tyhmä kun ei osaa keskittyä tarpeeksi noinkin tarkassa liikkeessä kriteereihin ja pitää niistä kiinni. Tunnari vaatii melkoisesti ajatustyötä ohjaajaltakin kun koirana on tuommoinen sähköjänis. Palkkaa vahingossa väärästä mielentilasta niin sitä saakin sitten hetken korjailla oikeaksi. :D

Tokohan on varusteurheilua joten ostoslista näyttää tältä:
- matalat merkkitötsät x-määrä
- painavat merkkitötsät 4kpl
- lisää tavallisia merkkitötsiä
- metallinoudon kapula
- paljon tunnarikapuloita
- pienet ohjatun noudon kapulat 3kpl

Ps. Domi on oppinut tekemään kunnolla footstallin!!! Omat jalkalihaksetkin saanut voimaa kun jaksan tuon rääpäleen nostaa ilmaan. Voin vaan kuvitella miltä tuntuu nostella isompaa koiraa. Ehkä en tahdo edes tietää.
Toivottavasti saataisiin tämä temppu sen verran varmaksi, että pystyttäisiin näyttämään näin hieno temppu kesän frisbeekisoissa.